Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäeltä sain kattavan perehdytyksen Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen toimintaan ja tulevaisuuden haasteisiin.
Hyvät Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen perinnepäivän kutsuvieraat,
On suuri ilo ja kunnia saada tuoda kaupungin tervehdys tähän arvokkaaseen juhlatilaisuuteen.
Pelastuslaitos on tärkeä osa turvallista kotikaupunkia ja Espoon kaltaisessa kasvavassa kaupungissa sen merkitys ja rooli korostuu. Turvallisuusnäkökulma on huomioitava niin uusissa kaavoissa kuin rakennussuunnittelussa ja toiminnalle on annettava riittävät resurssit, jotta pelastusvarmuus voidaan kaikissa oloissa turvata.
Olen siinä mielessä onnellisessa asemassa, etten itse eikä kukaan läheiseni ole koskaan joutunut turvautumaan pelastuslaitoksen palveluihin.
On kuitenkin turvallista tietää, että jos sellainen tarve joskus tulee, on ammattitaitoinen apu minuuteissa paikalla.
Espoo on kasvanut viime vuosikymmenet vauhdilla ja kasvaa edelleen. Väestöennusteita on jouduttu tarkistamaan ylöspäin. Lähivuosina uusia asukkaita tulee vuosittain arviolta 4900.
Kaupungin on pystyttävä tarjoamaan nykyisille ja uusille asukkaille heidän tarvitsemansa palvelut. Ja vastattava heidän turvallisuudestaan.
On tärkeää, että oma pelastuslaitos pysyy kaupungin kasvussa mukana. Pelastuslaitos on konkreettista lähipalvelua jota ei voi ulkoistaa tai sähköistää. Paloasemaverkoston tulee vastata Espoon kaupunkirakenteen kasvua. Sinne missä asuu paljon ihmisiä, pitää varmistaa myös riittävät palvelut.
* * *
Espoon valtuuston hiljattain hyväksymässä strategiassa, Espoo-tarinassa, asetimme tavoitteeksi, että ”Espoo on suomen turvallisin kaupunki”. Se haastaa myös pelastuslaitosta olemaan läsnä asukkaiden arjessa aina kun tarvitaan.
Yksi yhteinen haasteemme on kasvavan vanhusväestön turvallisuudesta huolehtiminen. Espoo tarinan mukaan tavoite on, että ”ikääntyneet asuvat turvallisesti kotona”.
Ei ehkä aina tulla ajatelleeksi, että tämä tuo huolta ja haasteita myös pelastuslaitokselle.
Kodit on suunniteltu ihmisille, jotka havaitsevat itse tulipalon ja pystyvät poistumaan omatoimisesti. Entä kun näkö tai kuulo heikkenee? Tai kun liikuntakyky on niin rajoittunut, ettei enää pääse omin voimin ulos.
Miten silloin huolehdimme asukkaan paloturvallisuudesta? Tämä on tärkeä kysymys, johon on etsittävä yhdessä vastauksia.
Hyvät kuulijat,
Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen alue on kuin Suomi pienoiskoossa. Se kattaa asukastiheydeltään ja elinkeinorakenteeltaan varsin eri tyyppisiä alueita.
On maatalousvaltaista haja-asutusaluetta, jopa erämaata. Toisaalta Espoon viidessä kaupunkikeskuksessa toimitaan varsin kaupunkimaisissa ja edelleen tiivistyvissä metropolialueelle tyypillisissä olosuhteissa.
Länsimetron rakentaminen on ollut kaupungille todella mittava ponnistus, kuten olemme kaikki saaneet lehdistä lukea.
Kiitos pelastuslaitokselle, joka on hyvässä yhteistyössä Espoon kaupungin ja Länsimetro Oy:n kanssa huolehtinut osaltaan siitä, että metroa on turvallista käyttää ja että onnettomuuden sattuessa ihmiset saadaan pelastettua ja vahingot minimoitua.
Tämä on edellyttänyt tuhansia työtunteja, mittavaa henkilöstön kouluttamista sekä uuden kaluston hankkimista. Tähän Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos on kyennyt vastaamaan hyvin ja sopeuttamaan joustavasti toimintansa uusiin haasteisiin.
Tehty yhteistyö on saanut kiitosta ja tuloksena meillä on yksi maailman turvallisimmista – ellei turvallisin – metro.
Täytyy todeta, että oli varmasti yksi päättäjän urani huippuhetkiä hypätä ensimmäiseen metrojunaan 18. marraskuuta. kello 5.09 satojen juhlivien espoolaisten kanssa. Matka oli turvallinen ja asukkaat ottivat metron omakseen.
Nyt työ jatkuu länsimetron jatkon parissa ja pelastuslaitoksen asiantuntemukselle on edelleen käyttöä, jotta turvallisuusasiat saadaan kuntoon myös metromatkalla Matinkylästä Kivenlahteen.
Nuuksion kansallispuisto puolestaan on yksi Uudenmaan arvokkaista luontohelmistä, jossa käy vuosittain satoja tuhansia luonnonystäviä. Myös tämä työllistää pelastuslaitosta. Tottumaton metsässäliikkuja eksyy helposti erämetsiin ja varomattomuus tulen kanssa voi johtaa metsäpaloihin erityisesti karuissa kalliomänniköissä.
Kiitos Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen metsäpaloista kansallispuistossa on selvitty vähäisin vaurioin.
Toisaalta metsää poltetaan Nuuksiossa hallitusti myös ihan luvan kanssa luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi. Tässäkin tarvitaan pelastuslaitosta turvaamaan, että metsää palaa juuri sen verran kun on tarkoitettu.
Arvoisat kuulijat,
Maan hallituksen valmistelema sote- ja maakuntauudistus koskettaisi toteutuessaan myös pelastuslaitoksia, joita ollaan siirtämässä perustettaviin maakuntiin.
Samalla yhdistettäisiin Helsingin, Itä-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokset Uudenmaan pelastuslaitokseksi.
Espoo suhtautuu koko uudistukseen ja myös Uudenmaan pelastuslaitosten yhdistämiseen kriittisesti.
Länsi-, Keski- ja Itä-Uudenmaan pelastustoimille asetettavat vaatimukset poikkeavat Helsingin pelastustoimen vaatimuksista sikäli, että kyse ympäröivällä alueella on suurelta osin maaseutumaisissa olosuhteissa toimimisesta, kun taas Helsingin pelastustoimella on erityinen rooli osana pääkaupungin toimintaa liittyen mm. valtakunnallisiin instituutioihin ja niiden turvallisuuskysymyksiin.
Siksi Helsingin pelastustoimen hallinnollinen erityisasema on perusteltua säilyttää.
Länsi-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan, Itä-Uudenmaan ja Helsingin pelastustoimien välinen yhteistyö on nykyisellään erittäin tiivistä, tehokasta ja toimivaa.
Pelastuslaitosten yhdistäminen ei siten toisi lisäarvoa Uudellamaalla.
* * *
On tärkeää muistaa, että pelastuslaitoksen työ on muutakin kuin tulipalojen sammuttamista. Pelastuslaitos tuottanut aluksi sairaankuljetusta ja myöhemmin ensihoitopalveluita Espoossa vuodesta 1973 lähtien.
Vuoteen 2011 asti ensihoito oli kuntien järjestämisvastuulla, nykyisin sairaanhoitopiirin. Palvelun tuottajana on kuitenkin koko ajan toiminut pelastuslaitos.
Tänä päivänä yli 80 % Suomen asukkaista on pelastuslaitosten tuottaman ensihoitopalvelun piirissä. Järjestely on perusteltu kuntien ja asukkaiden kannalta ja sitä kannattaa jatkaa myös mahdollisen sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen.
* * *
Palaan vielä Espoo-tarinaan, jonka mukaan Espoossa hyödynnetään monipuolisesti kumppanuuksia ja kolmannen sektorin osaamista.
Tässäkin pelastuslaitos näyttää hyvää esimerkkiä: Pelastusvarmuutta on pystytty vahvistamaan kustannustehokkaasti verkostojen sekä vapaaehtoisten palokuntien kautta. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella 40:een sopimuspalokuntaan kuuluu noin 1000 vapaaehtoista palokuntalaista, jotka huolehtivat osaltaan pelastusvalmiudesta ja turvallisuuskoulutuksesta.
Sopimuspalokuntien vapaaehtoisten kouluttamisella ja osaamisen kehittämisellä on pitkät ja toimivat perinteet. Sopimuspalokuntatoiminta on myös alueellisesti merkittävää yhteisöllistä harrastustoimintaa.
Erityisesti haja-asutusalueilla asukkaiden vapaaehtoisella osallistumisella pelastustoimeen on merkittävä rooli osana Länsi-Uudenmaan pelastustointa.
Hyvät juhlavieraat,
Monen pienen pojan ja miksei tytönkin haaveammatti on palomies. Minulla oli ilo päästä keskiviikkona tutustumaan Espoon keskuspaloaseman toimintaan pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäen johdolla. Vaikutuin kaikista suurista ja pienistä yksityiskohdista, joilla varmistetaan, että paloauto lähtee liikkeelle 60 sekunnissa, kun hälytys tulee.
Oli myös hyvä kuulla, että turvallisuuskasvatus on tärkeä osa pelastuslaitoksen työtä. 8300 henkilöä saa vuosittain turvallisuuskoulutusta ja palomiehet paloautoineen vierailevat joka vuosi espoolaisissa päiväkodeissa ja kouluissa.
Turvallisuudesta huolehtimista ei voi ulkoistaa pelkästään pelastuslaitokselle, vaan se on meidän kaikkien yhteinen asia.
Arvoisat perinnepäivän juhlavieraat,
Lopuksi minulla on ilo ja kunnia lahjoittaa Espoon kaupungin vaakuna Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselle tänne Mikkelän paloasemalle.
Uskon että se löytää arvoisensa paikan tältä hienolta paloasemalta. Muistuttakoon Espoon vaakuna teitä siitä, että olette lähellä meitä asukkaita ja meidän turvanamme vuoden jokaisena päivänä.
Kiitos!