Vuoden ensimmäisessä kokouksessa on vihdoin tarkoitus päättää kaupungintalon kohtalosta. Lopullisen päätöksen tekee toki valtuusto. Itse kannatan Espoon keskuksen kehittämisvaihtoehtoa, jossa kaupungintalo säilytetään.
Lisäksi linjataan saako Espoon kouluissa jatkossa vegaaniruokaa Helsingin malliin, kun käsittelyssä on Henna Partasen (vihr.) aloite. Helsingin malli tarkoittaa, ettei tarjolla ole ruokajuomaa (soija- tai kauramaito), jolloin vegaaniruoan tarjoamisella ei olisi kustannusvaikutuksia. Toivon todella, että kaupunginhallitus ja valtuusto vastaavat maailmanmuutokseen ja haluavat tarjota myös vegaanilapsille ja nuorille koulussa lämpimän aterian joka päivä ilman lääkärintodistusta.
Alla lista-asiat avattuna, esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.
– Valtuustokysymys talousarvion sukupuolivaikutusten arvioinnista (Kv-asia)
Tämä palautettiin kertaalleen uudelleenvalmisteltavaksi, jotta pyydetään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusitoimikunnalta lausunto. Näin on nyt tehty.
Tässä kysymykset ja tiivistelmä vastauksista:
1. Miten kaupunginhallitus huomioi sukupuolten tasa-arvon budjettivalmistelussa
Toimialojen ja konserniesikunnan budjettivalmistelussa sukupuolten tasa-arvo huomioidaan yleisesti vaikutusarvioiden kautta eli budjettivalmistelussa aina arvioidaan vaikutuksia. Kaupunginhallitus ei tällä hetkellä erikseen huomioi sukupuolten tasa-arvoa budjettivalmistelussa, vaan huomiointi on tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnan lausunnon mukaan lähinnä jälkikäteen tapahtuvaa valvontaa.
Kaupunginhallitus on hyväksynyt Espoon kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman 16.1.2017. Espoon tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman nimi on Reilu meininki työssä ja elämän muilla alueilla.
Kaupunginhallituksen nimeämän tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnan tehtävänä on tehdä kaupunginhallitukselle ja lautakunnille aloitteita ja ehdotuksia inhimillisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Toimikunnan tehtävään kuuluu myös seurata näiden arvojen toteutumista kuntalaispalvelujen konkreettisissa toiminnoissa ja kaupungin henkilöstöpolitiikassa.
2. Arvioidaanko Espoon kaupungin talousarvion sukupuolivaikutukset vuoden 2018 budjetissa?
Vuoden 2018 budjettivalmistelu oli valtuustokysymyksen saapuessa jo pitkällä. Huhtikuussa 2017 annetuissa taloussuunnitelman laadintaohjeissa ei ole erikseen ohjeistettu sukupuolivaikutusten arviointia.
Espoossa on käytössä ennakkovaikutusten arviointi sosiaali- ja terveystoimen ja sivistystoimen lautakuntavalmistelussa. Ennakkoarviointi on menetelmä, jolla päätösvaihtoehtojen vaikutuksia tuodaan näkyviin ennen päätöksentekoa. Ennakkoarviointi on yläkäsite, se sisältää muita arviointeja, kuten sukupuolivaikutusten, lapsivaikutusten, terveysvaikutusten ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin. Yhdenvertaisuuden- ja tasa-arvon edistämisen käytännöissä käytetään talousarviovalmistelussa hyväksi havaittuja sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen käytäntöjä. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus toimikunta suositteli lausunnossaan, että ennakkoarvioinnit otettaisiin systemaattisesti käyttöön koko kaupungissa.
3. Miten kaupunginhallitus aikoo toimillansa edistää sukupuolivaikutusten arvioinnin toteutumista tulevien vuosien talousarviossa?
Espoon taloussuunnitelman 2019 – 2021 laadinnassa sukupuolivaikutusten arviointi-menetelmä otetaan käyttöön erikseen sovittavien pilottien osalta. Valmistelu asian osalta on käynnissä. Käytäntöä laajennetaan saatujen kokemusten perusteella. Laadintaohjeissa kehotetaan muutoin yleisesti huomioimaan sukupuolinäkökulma. Sukupuolivaikutusten arvioinnin toteuttaminen aloitetaan kokoamalla tieto kaupungin palvelujen käyttäjistä sukupuolittain ja aloittamalla systemaattinen seuranta. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta esitti lausunnossaan, että pilottien käyttöönotto on ehdottoman kannatettavaa ja niitä pitäisi olla kaikilla toimialoilla.
Espoon tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa on kuusi linjausta ja nämä kuusi näkökulmaa tulee sisällyttää kaikkeen toimintaan:
1. kohtaamistilanteiden merkitys,
2. arvioinnin systemaattisuus,
3. kokeiluun kannustaminen ja oppiminen,
4. nollatoleranssi epäasialliseen käytökseen,
5. osaaminen ja
6. viestinnän selkeys.
4. Millaisia resursseja yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo-ohjelman toimeenpanon ollaan varaamassa vuoden 2018 budjettiin?
Vuoden 2018 käyttösuunnitelmaan on varattu henkilöstöyksikköön yksi henkilötyövuosi tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistyöhön. Lisäksi konsernihallinnon tehtäviin kuuluu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnan toiminnan valmistelu ja tuki mm. sihteeripalveluina. Toimikunnan jäsenille maksetaan kokouspalkkiot. Lisäksi resursoidaan koulutusmäärärahoja osaamisen kehittämiseen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyössä. Toimialojen osalta selvitystyö ja muu valmistelu tehdään osana perustehtävää käyttösuunnitelmien sisällä.
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnan lausunto on napakka ja siinä kiinnitetään huomiota tasa-arvotyön vaatimattomaan resursointiin. Edelleen keskeiseksi sisällöksi jäävät nuo pilotit, joiden toteutumista meidän on syytä seurata.
– Oikaisuvaatimus vaalilautakuntien ja -toimikuntien asettamisesta vuoden 2018 presidentinvaalin
Köyhien asialla on tehnyt oikaisuvaatimuksen, kun ei ole saanut vaalilautakuntapaikkoja. Vetoaa siihen, että puolue asetti ehdokkaita Uudenmaan vaalipiirissä eduskuntavaaleissa 2015. Tuon jälkeen puolue on kuitenkin poistettu puoluerekisteristä ja siksi ei vaalilautakuntapaikkoja ole annettu.
– Vaalilautakuntien ja -toimikuntien kokoonpanojen muuttaminen
Muutamia vaihdoksia meillä ja muilla.
– Hyvinvointisuunnitelmat ja hyvinvointikertomus 2017-2021 (Kv-asia) (Pöydälle 18.12.2017)
Nämä jätettiin pöydälle, jotta ryhmillä on aikaa paneutua asiaan. Avasin asiaa tarkemmin 18.12. listan yhteydessä.
Pohdimme ja ehdotimme viimeksi nuorisovaltuuston lisäämistä jollain tavalla mukaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan, esimerkiksi lisäämällä tavoitteeseen ”Kaikilla lapsilla ja nuorilla on mahdollisuuksia osallistua ja harrastaa” myös nuorten vaikutusmahdollisuudet ja siihen toimenpiteeksi nuvan toiminnan kehittäminen.
Nuva on ollut mukana valmistelussa ja nuvalta on myös pyydetty lausunto. Selostuksessa todetaan, että nuvan lausunnon nostoja ja nuorten osallistamista tullaan huomioimaan edelleen suunnitelman toimeenpanovaiheessa. Nyt kun alkaa syksyllä vaaleilla valitun uuden nuvan kaksivuotiskausi, on hyvä hetki pohtia toiminnan kehittämistä ja vahvistamista. Nuvaa kannattaa hyödyntää asiantuntijana nuorten kuulemista ja vaikutusmahdollisuuksia koskevissa asioissa.
Viimeksi ehdotimme, että lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuuksia sekä nuvan roolia vahvistettaisiin lisäämällä ne mukaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan. Ymmärsimme viime kokouksessa, että Aulis Pitkälä miettisi tähän sopivaa muotoilua.
Sen voisi tehdä luontevasti esimerkiksi lisäämällä tavoitteeseen ”Kaikilla lapsilla ja nuorilla on mahdollisuuksia osallistua ja harrastaa” myös vaikuttamisen (osallistua, VAIKUTTAA ja harrastaa) ja lisäämällä toimenpiteeksi nuvan toiminnan kehittämisen.
– Valtuustokysymys mikromuovin aiheuttamista haitoista (Kv-asia)
Helka Hosian (vihr.) ja 64 muun allekirjoittama kysymys, johon ei vielä ole vastausta.
– Piispankallio, asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimuksen hyväksyminen, alue 321608, 22. kaupunginosa Olari
Tiivistetään kaupunkirakennetta hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja palveluiden läheisyydessä ja lisätä asuinrakentamista Matinkylän metroaseman lähiympäristössä. Rakentamisella tiivistetään Kuitinmäentien ja Piispansillan risteysaluetta. Korttelialueelle sallitaan myös liike-, palvelu- ja toimistotilojen sekä asuntojen työtilojen rakentaminen. Matinkylän metroasemalle on noin 800 m kävelymatka.
– Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle Puustellinkallion asemakaavan muutoksen (110516) hyväksymistä koskevasta valituksesta
Asukkaiden jättämässä valituksessa vaaditaan Puustellinkallion kaavamuutoksen kumoamista ja palauttamista uuteen käsittelyyn. Perusteluina esitetään, että yleiskaavan ohjaavaa vaikutusta ei ole huomioitu riittävästi, asemakaavan muutoksen vaikutuksista olemassa olevalle asutukselle on riittämättömät selvitykset, naapurissa sijaitsevan asutuksen viihtyisyyttä ja maisemaa ei ole huomioitu riittävästi ja asemakaavavalmistelun kuulemisessa on virhe.
Lausunnossa perustellaan, että kaava on valmisteltu asianmukaisesti. On totta, että kaava muuttaa merkittävästi nykyisten asukkaiden näkymiä ja lähiympäristöä. Ratkaisuja on kuitenkin pohdittu huolella kaupunkisuunnittelulautakunnassa ja kaava hyväksyttiin yksimielisesti valtuustossa.
– Valtuustoaloite vegaaniruoan tarjoamisesta Espoon kouluissa (Kv-asia)
Henna Partasen (vihr.) 26 muun allekirjoittama aloite, jossa esitetään vegaaniruoan tarjoamista Espoon kouluissa ns. Helsingin mallin mukaisesti niin, että kouluruokalistoille lisätään vegaaneille soveltuvia ruokia, vaikka kasvisruokien suunnittelun periaate on edelleen lakto-ovovegetaarinen. Silloin kun kasvisruokavaihtoehto lisäkkeineen ei ole vegaaninen, tarjotaan aiemmin ruokalistalla ollutta, jäähdytettyä ja uudelleen lämmitettyä vegaanista pääruokaa. Ruokajuomana tarjotaan vettä. Vegaaniruokailijalta tulisi vaatia vain erityisruokavalioilmoitus.
Tässä vastauksen pääkohdat:
Espoon kouluruokailun piirissä on noin 36 000 lasta ja nuorta päivittäin. Kaikissa kouluissa on tarjolla kasvisruoka päivittäin. Yläkouluissa ja lukioissa kasvisruoka on vapaasti valittavissa ja alakouluissa sen saavat kaikki kasvisruokailjoiksi ilmoittautuneet. Espoon koulujen ja lukioiden ateriapalveluita tuottavat Espoo Catering Oy (80 kohdetta), Fazer Food Services Oy (13 kohdetta), Sodexo Oy (kaksi kohdetta), Folkhälsan Välfärd Ab (yksi kohde), HUS Ravioli (yksi kohde) ja Rinnekoti-Säätiö (yksi kohde).
Vegaaniseen, kouluruokasuositusten mukaiseen koululounaaseen kuuluu kasviksia, proteiinipitoista ruokaa, hiilihydraattilisäke, leipää ja kasvimargariinia sekä monipuolisesti täydennetty kasvijuoma.
Kaikki kouluruokailun ateriapalveluntuottajat ovat ilmoittaneet, että pystyvät tuottamaan vegaaniruokaa Espoon kouluissa valtuustoaloitteessa esitetyllä ns. Helsingin mallilla aikaisintaan vuoden 2018 alkupuolelta. Vegaaninen koululounas on tavallisen koululounaan hintainen, mikäli se ei sisällä ruokajuomaa. Ruokajuoman tarjoaminen lisää kustannuksia 0,17-0,23 € annosta kohden (soija- tai kaurajuoma). Mahdollisten vegaaniruokailijoiden määrästä ei ole tietoa, koska vegaaniruoka ei ole ollut valikoimassa.
Valtuustoaloitteessa toivotaan, että vegaaniruokailijaksi ilmoittautuvalta lapselta tai nuorelta riittäisi erityisruokavalioilmoitus. Kouluruokailusuosituksessa kuitenkin todetaan, että vegaaniruokavaliota noudattavan oppilaan on hyvä käydä ravitsemusterapeutin (laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö) vastaanotolla saadakseen ohjausta ruokavalion koostamiseen ravintoainetäydennyksineen.
Pääkaupunkiseudun ravitsemusterapeuttien yhteiskokouksessa on päädytty siihen, että ravitsemusterapiakäynti on suositeltava, mutta ei pakollinen edellytys saadakseen vegaaniruoan koulussa. Ruokavalion riittävyydestä ja ravitsemuksellisuudesta huolehtiminen on tärkeää etenkin kasvuikäisille, koska ravintoaineiden puutokset voivat pahimmillaan aiheuttaa elimistöön pysyviä vaurioita.
Täysipainoinen, kouluruokasuositusten mukainen vegaaniateria sisältää pääruoan ja muiden aterialisäkkeiden lisäksi myös ruokajuoman. Ruokajuoman lisääminen ateriaan nostaa hintaa noin 0,2 €. Valtuustoaloitteessa esitetty vegaaniateria ei ilman ruokajuomaa ole kouluruokasuositusten mukainen, täysipainoinen ateria.
Lopuksi todetaan, että koululounas kattaa noin kolmasosan oppilaan päivittäisestä ravinnontarpeesta ja huoltajat vastaavat lasten ja nuorten kokonaisravitsemuksen toteutumisesta. Mikäli lapsi tai nuori noudattaa vegaaniruokavaliota, suositellaan hänelle ravitsemusterapiakäyntiä kokonaisravitsemuksen varmistamiseksi. Kasvisruokien reseptiikkaa pyritään tarkentamaan.
Vastaus on sinänsä perusteellinen, mutta jättää auki johtopäätöksen: Tarjotaanko Espoossa jatkossa vegaaniruokaa vai ei. Helsingin malliin voidaan siirtyä ilman kustannusvaikutuksia, joten toivon todella, että espoolaispäättäjät ovat siihen valmiita. Hyvä etenemistapa olisi, että siirrytään Helsingin malliin heti kun se on ruokapalveluiden tuottajien puolesta mahdollista ja selvitetään sen jälkeen kustannukset sille, paljonko maksaisi, jos jatkossa tarjottaisiin täysipainoinen ateria ruokajuomilla. Se selviää kun nähdään paljonko vegaaniruokailijoita on. Tosiasia on, että vegaanilapset ja nuoret joutuvat tällä hetkellä kuljettamaan kouluun omat eväät tai selviämään päivän salaatilla ja näkkileivällä. Minusta näin ei voi olla Euroopan kestävimmässä kaupungissa.
– Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset
Kaupunginhallitus on päättänyt Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian toimintojen ja tehtävien siirtämisestä 1.1.2018 Omnia koulutus Oy:lle.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on ilmoittanut, että koulutuksen järjestämisluvan siirtäminen Omnia koulutus Oy:lle on mahdollista toteuttaa arvion mukaan siten, että lupa tulisi voimaan aikaisintaan 1.5.2018 lukien. Syynä vuoden 2018 rahoituksen laskentaan ja toimeenpanoon liittyvät aikataulut.
Kuntayhtymän johtaja on tehnyt sivistystoimen johtajalle 5.1.2018 esityksen yhtiöittämisprosessin päättämiseksi. Tämän taustalla on näkemys siitä, ettei ministeriön em. kirje sisällä selkeää sitoumusta rahoituksen saattamisesta ennakoidulle tasolle. Lisäksi ammatillisen koulutuksen reformin täytäntöönpano vuoden 2018 alusta edellyttää kuntayhtymän johdolta paneutumista muutosten rakentavaan hallintaan sekä kuntayhtymän sisällä, että suhteessa sidosryhmiin. Yhtiöittämisprosessin uudelleen aloittamiseen eivät resurssit riitä vaarantamatta reformin toteutusta.
Kuntayhtymän johtaja Sampo Suihko tulee kaupunginhallituksen kokoukseen antamaan selostuksen asiasta.
– Virastokeskuksen kehittäminen ja Espoon kaupungintalon tilaratkaisu (Kv-asia) (Pöydälle 5.6., 4.12. ja 18.12.2017)
Tämä on kokouksen haastavin päätösasia joka nyt toivottavasti saadaan kaupunginhallituksen osalta päätökseen.
Pohjaesitys on siis kaupungintalon ja valtuustotalon purkaminen siten, että Virastotalo 2:n tilalle (talo jonka alakerrassa on K-kauppa) rakennettaisiin uusi Espoo-talo, jonne tulisi asukkaita palvelevia tiloja, työtiloja kaupungin työntekijöille sekä tilat valtuuston ja muiden luottamushenkilöiden käyttöön. Ja näiden lisäksi myös kaupallisia tiloja. Nykyisen kaupungintalon tilalle tulisi asuntoja.
Toinen vaihtoehto on kaupungintalon ja valtuustotalon säilyttäminen (ilman suojelua). Koska kannatan tätä vaihtoehtoa, avaan sitä tarkemmin:
Peruskorjattuun kaupungintaloon tulisi tiloja asukkaille ja kaupungin työntekijöille ja lisäksi avattaisiin yhteys kaupungintalon ja valtuustotalon välille. Tässäkin vaihtoehdossa virastotalo 2:n tilalle tulisi uusi rakennus johon tulisi myös tiloja kaupungin työntekijöille. Sen sijaan virastotalo 3:n paikalle saataisiin asuntoja.
Kaupungintalo avattaisiin myös asukkaille. Alimmassa kerroksessa olisi kaupunkilaisille avoimia tiloja (kahvila, näyttelylila, auditorio) ja se avattaisiin rakennuksen edustalle tulevalle Vaakunatorille. Rakennuksen toisen kerroksen taso avattaisiin valtuustotalon kahvilaan, jonka tiloja laajennettaisiin kaupungintalon puolelle. Rakennuksen ylimmät kerrokset olisivat monitilatoimistoja.
Kaupunkikuvassa rakennuksen julkisivut sopeutettaisiin uudistuneeseen kaupunkirakenteeseen ja voitaisiin käyttää myös nykyisestä poikkeavia materiaaleja. Vaihtoehto mahdollistaa myös rakennuksen kulttuurihistoriallisten arvojen osittaisen säilyttämisen. Purkutyöt olisivat vaativia, esim. alimpien kerrosten välipohjaan tehtävien aukotusten toteuttaminen on tarkoin suunniteltava. Matalista kerroskorkeuksista johtuen on valaistus ja ilmanvaihtoratkaisujen toteuttaminen työlästä.
Kannatan kaupungintalon säilyttämistä, koska näin saadaan säilytettyä historiallista kerroksellisuutta Espoon keskuksessa. Kaupungintalo on se talo, joka siellä kannattaa säilyttää. Säilyttämistä puoltaa myös se, että talo on todettu rakennustekniseltä kunnoltaan hyväksi. Peruskorjauskuntoisen massiivisen talon purkaminen ei olisi myöskään kestävän kehityksen mukaista.
Vaihtoehdoilla ei ole suurta eroa kaupunkirakenteen kannalta. Molemmilla saadaan lisää asumista ja kaupungin työtiloja suunnilleen saman verran radan pohjoispuolelle. Kustannuksetkin ovat samaa mittaluokkaa. Espoo-talovaihtoehdon puolesta puhuu ainoastaan se, että nykyisen kaupungintalon paikalla asunnot tulisivat puiston viereen.
Esityslistan liitteitä on täydennetty, mutta vielä sieltä ei löydy viime kokouksessa pyydettyä kaupungintalon kuntokartoitusta vuodelta 2012.
Tässä kuntokartoituksen tiivistelmän keskeiset kohdat:
”Suoritettujen tutkimusten perusteella 40 vuotta vanhan Espoon kaupungintalon rakennustekninen kunto on hyvä keskeisten rakenteiden osalta etenkin, kun huomioidaan, ettei rakennuksessa ole suoritettu laaja-alaisia peruskorjaustoimenpiteitä. Rakennus on aikanaan rakennettu laadukkaasti ja tasokkaista materiaaleista ja suoritetuissa tutkimuksissa rakennuksesta ei todettu vaurioita niistä riskirakenteista, joista yleensä saman ikäisistä rakennuksista todetaan.
Myös rakennuksen mikrobiologinen kunto on hyvä ja rakennuksessa todetut mikrobivauriot ovat lukumäärältään vähäisiä. Voidaan jopa todeta, että rakennuksen mikrobiologinen kunto on poikkeuksellisen hyvä huomioiden rakennuksen ikä ja rakennusajankohta. Rakennus ei ole sen rakennusteknisen kunnon perusteella purkukuntoinen.
Yhtenä keskeisimpänä syynä rakennuksen käyttäjien aikanaan kokemiin sisäilmasto-ongelmiin ja oireiluun on huoneilman teolliset mineraalikuidut (mineraalivillakuidut). Tutkimuksessa mitatuista huonetiloista todettiin pahimmillaan jopa satakertainen mineraalikuitumäärä ohjearvoihin nähden.
Lisäksi tutkimuksissa todettiin irrallista asbestieristettä, joka voi aiheuttaa ongelmia. Ne liittyvät 1990-luvun alussa suoritettuun korjaukseen (asbestipurkutyöhön), joka ei ole täysin onnistunut ja rakenteisiin on jäänyt asbestieristejäämiä.
Mineraalikuituongelman ohella merkittävin tekijä rakennuksessa koettuihin sisäilmasto-ongelmiin on ilmanvaihtojärjestelmä yhdistettynä rakennuksessa suoritettuihin huonetilamuutoksiin.
Mikäli rakennus päätettäisiin peruskorjata, rakennustekniikassa keskeisimmät korjaukset olisivat julkisivujen korjaus sekä ryömintätilojen korjaus ja kyseiset korjaukset olisivat myös pysyväiskäytön kalleimpia osakorjauksia. Lisäksi taloteknisistä korjaus- ja uusimistoimenpiteistä aiheutuisi myös rakennustekniikkaan korjaus- ja uusimistarvetta.”
Talon kunto ei siis ole peruste rakennuksen purkamiselle. Peruskorjauksen hinnaksi (ilman suojelua) on arvioitu noin 26 me. Uudisrakennus nykyisen kaupungintalon paikalle maksaisi arviolta 27 me (sis. vanhan kaupungintalon purkukustannukset). Koska kaupungintaloa ei tarvitse suojella, eikä uudisrakentaminen tuo merkittävää etua kustannusmielessä, on perusteltua että mikäli kaupungintalo päätetään säilyttää, peruskorjaus ilman suojelua on jatkosuunnittelun pohjaksi paras vaihtoehto. Peruskorjaaminen ilman suojelua mahdollistaa paikallishistoriallisten arvojen riittävän säilymisen.
Tässä asiassa on minusta kyse myös siitä, miten kaupunki näkee historiansa. Helsingin kaupungintalona toimii 1800-luvun rakennus Helsingin empire-keskustassa. Vantaa kunnosti oman osin suojellun vuonna 1957 rakennetun kaupungintalonsa aivan Tikkurilan aseman vieressä.
Espoon kaupungitalo rakennettiin 1971 samoihin aikoihin kun Espoon kauppalasta tuli kaupunki. Tämä luo sille erityistä paikallishistoriallista merkittävyyttä, jota valtuustotalon rakentaminen sen yhteyteen (1979) korostaa.
Espoo-talo -vaihtoehto kuvastaisi nykyespoolaisuutta: Vähän kuin siirtäisi kaupungin toiminnot vuokratiloihin kauppakeskukseen. Varmasti ihan toimiva ratkaisu, mutta minun Espoossani peruskorjattu ja modernisoitu 46-vuotias rakennus herätetään eloon osoituksena siitä, että Espoo on kaupunki joka arvostaa historiaansa.