Kaupunginhallitus 12.2.2018 Ennakkotilinpäätös, vesihuollon kehittämissuunnitelma ja Länsimetron liityntäliikenteen ongelmat

Maanantaina kaupunginhallituksessa mm. ennakkotilinpäätös, poikkihallinnolliset kehitysohjelmat, vesihuollon kehittämissuunnielma 2017-2026 ja jälleen kerran Länsimetron liityntäliikenteen ongelmien ratkominen. Alla lista-asiat avattuna. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.

– Vuoden 2017 tilinpäätöksen ennakkotieto (Kv-asia)

Tässä keskeiset luvut tiivistettynä kiinnostuneille:

Väestö kasvoi lähes 5000 asukkaalla. Espoon väestö oli ennakkotietojen mukaan vuoden 2017 lopussa 279 560 asukasta. Vieraskielisten espoolaisten määrä nousi vuodessa lähes 3 400 hengellä. Vieraskielisiä oli 31.12.2017 rekisteritiedon mukaan 45 000 henkeä eli 16 prosenttia Espoon väestöstä.

Työttömyys kääntyi laskuun. Vuoden 2017 lopulla Espoossa oli työttömiä yhteensä 12 133 eli 15,4 % vuodentakaista vähemmän. Työttömyysaste eli työttömien osuus työvoimasta oli 8,6 % eli 1,6 prosenttiyksikköä vuodentakaista alhaisempi. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli 1078 eli 22,3 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste (osuus saman ikäisestä työvoimasta) oli 8,1 % eli 2,3 prosenttiyksikköä vuodentakaista alhaisempi.

Pitkäaikaistyöttömiä oli 4396 eli 25,8 % vuodentakaista vähemmän. Vaikka pitkäaikaistyöttömyys kääntyi laskuun, kasvoivat kunnan työmarkkinatukimenot 8,2 prosenttia, noin 1,6 me.

Vuoden aikana valmistui 3 269 uutta asuntoa eli 795 enemmän kuin edellisenä vuonna.

Toimintatuotot alittivat alkuperäisen talousarvion 54 me pääasiassa maanmyyntituottojen alituksesta sekä HSL infra-korvauksien pienemisestä Länsimetron käynnistymisen siirtymisestä johtuen. Tuotot kuitenkin ylittivät muutetun talousarvion 16 me.

Henkilöstökulut laskivat Kikystä johtuen -2,2 prosenttia, henkilöstöpalvelujen käyttö väheni ja työvoimakustannukset yhteensä pienenivät -2,3 prosenttia. HUS erikoissairaanhoidon kustannukset kasvoivat vertailukelpoisesti 6,4 me ja ylittivät muutetun talousarvion 3,9 me.

Verotulot kasvoivat ennakoitua paremmin talouskasvun työllisyyttä parantavasta vaikutuksesta sekä jako-osuuksien oikaisuista johtuen. Talousarvio ylittyi 69 me ja kasvua edelliseen vuoteen oli 3 %. Valtionosuuksia saatiin -40 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna toimeentulotuen Kela siirrosta johtuen. Verorahoitus yhteensä kasvoi 1,3 %.

Vuosikatteeksi muodostui 228,3 me, vuosikatetta kasvatti verotulojen kasvu sekä erityisesti rahoituserien kasvu. Suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset tulevat toteutumaan arviolta 140- 145 me tasolla, tilikaudentulos tulee asettumaan reilun 80 me tasolle.

Käyttötalous on verotulojen ja rahastojen tuotoista johtuen ylijäämäinen ja ylittää talouden tasapainotus ja tuottavuusohjelmassa asetetut tavoitteet. Taso ei kuitenkaan vielä riittänyt kattamaan palvelutarpeen kasvun vaatimien investointien rahoitusta. Investointeja toteutettiin 266 me, joista tulorahoituksella rahoitettiin 86 prosenttia. Loput investoinneista rahoitettiin kassavaroilla.

Kaupungin bruttoinvestoinnit olivat yhteensä 308 me, joka alitti muutetun talousarvion 57 me. Rahoitusosuudet huomioiden kaupungin nettoinvestoinnit ovat yhteensä 266 me, kasvua edellisvuodesta 10 me. Kunnallistekniset investoinnit olivat yhteensä 157 me ja talonrakennusinvestoinnit 49 me.

Kaupungin lainakanta ei kasvanut vuonna 2017, päin vastoin lainaa lyhennettiin 28 me enemmän kuin nostettin. Kaupungin lainakanta oli vuoden lopussa 686 me. Konsernilainojen kasvu jatkui edelleen.

Espoon asukasmäärä tulee kasvamaan seuraavat neljä vuotta voimakkaasti, keskimäärin 4 900 asukkaalla vuosi. Palvelutarve kasvaa edelleen ja kaupungin taloussuunnitelman 10 vuoden investointiohjelman koko on tasoa 2,8 miljardia euroa.

Lopuksi todetaan, että talouden tasapainottaminen ilman veronkorotuksia edellyttää investointitason laskemisen lisäksi palvelutason ja tarjonnan tarkastelua, maksupolitiikan tarkastamista sekä tuottavuuden parantamista koko Espoo konsernissa. Kaupungin palvelut tulee järjestää kustannusvaikuttavammin, tilojen käyttöä tulee tehostaa sekä rakentamiskustannuksia hillitä. Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman toteuttaminen edellyttää poliittista sitoutumista ohjelman tavoitteiden ja linjausten toteuttamiseen.

Talous kehittyy parempaan suuntaan, mutta madonlukuja luetaan edelleen. Työsarkaa riittää, kun esimerkiksi kouluverkko vaatii selvästi enemmän panostuksia, kuin mihin investointiohjelmassa on varauduttu. Ja soteuudistus tuo toteutuessaan omat paineensa kuntien talouteen.

Vuoden 2017 talousarvion yhteydessä hyväksytyistä pöytäkirjamerkinnöistä muutama vihreä nosto:

– Selvitetään Espoon mahdollisuudet siirtyä maksuttomaan varhaiskasvatukseen.

Maksuttomaan varhaiskasvatukseen siirtymisen taloudelliset vaikutukset olisivat merkittävät: maksutulojen menetys olisi noin 27 miljoonaa euroa ja kustannusten kasvu olisi useita miljoonia euroja riippuen muun muassa yksityisen hoidon tuen muutosratkaisuista ja kotona olevien lasten siirtymästä varhaiskasvatukseen. Lisäksi investointitarve kasvaisi ja kasvatushenkilöstön rekrytointi lasten määrän kasvua vastaavasti voisi olla haasteellista.

Maksuttoman kokoaikaisen varhaiskasvatuksen vaihtoehtona voisi olla maksuton osa-aikainen varhaiskasvatus, esimerkiksi 20 h/viikko. Myös maksuttomuuden toteuttaminen vähitellen ikäluokittain voisi olla taloudellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaisempaa. Tällöin tulojen väheneminen ja kustannusten kasvu olisi maltillisempaa. Espoo on asettanut valtuustokauden tavoitteeksi varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nousun. Yhtensä toimenpiteenä sen nostamisessa on maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilun aloittaminen viisi vuotta täyttäneille lapsille. Sivistystoimen vuoden 2017 tavoitteena on suunnitella ja käynnistää maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilu 5-vuotiaille opetus- ja kulttuuriministeriön aikataulun ja ohjeistuksen mukaisesti.

→ Kysytään, mikä on kokeilun tilanne.

– Valmisteilla oleva massojen sijoitussuunnitelma (lumenkaatopaikat, kivenmurskaamot, louhintajätteet, maamassat) tuodaan luottamushenkilökäsittelyyn kevään 2017 aikana.

Selvitys aurauslumien sijoittamisesta Espoossa on ollut kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyssä 1.2.2017. Kaupunkisuunnittelulautakunta ja ympäristölautakunta ovat antaneet asiasta lausuntonsa ja tekninen lautakunta on tehnyt asiasta päätöksen 23.2.2017.

Massojenhallinnan esiselvitys on valmistunut 13.6.2017 ja työ jatkuu syksyllä 2017 massojenhallinnan suunnitelmana.

→ Kysytään koska massojen hallinnan suunnitelma on tulossa luottamushenkilökäsittelyyn.

– Nuorisopoliklinikan (Nupoli) palvelujen saatavuutta tulee parantaa sekä sijainniltaan että aukioloajoiltaan. Parannuksia tulee tehdä ensisijaisesti organisoimalla nykyisiä toimintoja tehokkaammin sekä yhteistyössä nuorten kanssa.

Hoitoon tulleiden nuorten määrä on kasvanut. Uusien vakanssien tarve on ilmeinen. Vuonna 2017 Nupolissa asioi alaikäisiä nuoria, 13-17-vuotiaita, yhteensä 541 eri hlöä kun sama luku edellisvuonna 400. Kaiken kaikkiaan vuonna 2017 Nupolissa, Palvelutorilla ja muissa mielenterveys- ja päihdepalvelujen vastaanottopisteissä yhteensä asioi 18-29 vuotiaita nuoria 1867 eri henkilöä, kun sama luku oli edellisvuonna 1523.

→ Kysytään onko tilanne työntekijävajauksen osalta edelleen sama.

– Espoonlahden kirjasto- ja kulttuurin monitoimitilojen rakentamiseksi on Cityconin esittämän ratkaisun lisäksi tuotava muita vaihtoehtoja. Selvitys vaihtoehdoista tulee saada kulttuurilautakunnalle vuoden 2017 alkupuolella.

Tilapalvelut on yhteistyössä Sivistystoimen kanssa selvitellyt Espoonlahden kirjastohankkeen toteutusvaihtoehtoja. Yhtenä vaihtoehtona tutkitaan edelleen Cityconin esittämää ratkaisua.

Kulttuurilautakunnalle on esitetty 19.5.2015 seitsemän Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy:n, Tilakeskus-liikelaitoksen, kaupunkisuunnittelukeskuksen ja sivistystoimen yhteistyönä laatimaa vaihtoehtoa vertailuineen. Kulttuurilautakunta on antanut Espoonlahden aluekirjaston ja kulttuuriareenan hankesuunnitelmasta lausunnon 15.12.2015.

-> Kysytään missä mennään, kulttuurilautakunta ei ole saanut asiaa käsiteltäväkseen viime vuonna kuten oli tarkoitus.

– Träskändan kartanon käyttövaihtoehdoista laaditaan selvitys, joka tuodaan Tila- ja asuntojaoston käsiteltäväksi viimeistään toukokuussa 2017. Asukkaille avoin kuntalaiskäyttö huomioidaan.

Träskändan kartanon käyttömahdollisuuksia on selvitetty. Ehdotus viedään Tila- ja asuntojaokseen syksyn aikana.

-> Ei ole tuotu jaoston käsittelyyn. Kysytään missä mennään.

– Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien ohjelmasuunnitelmien hyväksyminen

Valtuustokauden mittaiset poikkihallinnolliset kehitysohjelmat ovat alustoja, joissa kehitetään kokeillen ja pilotoiden innovatiivisia ratkaisuja Espoo-tarinan mukaisesti yhdessä kumppanien kanssa ja niitä tuetaan EU-ohjelmien avulla.

Ohjelmien aiheet ovat:

–        Hyvinvoiva Espoo
–        Innostava elinvoimainen Espoo
–        Kestävä Espoo
–        Osallistuva Espoo

Ohjelmasuunnitelmissa on esitetty tarkemmin kunkin ohjelman tekemisiä ensimmäiselle toteutusvuodelle sekä suuntaviivoja koko ohjelmakaudelle. Kehitysohjelmien ohjausryhmät esittävät vuoden 2018 aikana toimeenpantavaksi seuraavat kärkiprojektit ja -toimenpiteet:

Hyvinvoiva Espoo -kehitysohjelma

– toteutetaan 5 keinoa elää paremmin ja pidempään -kampanja
– vahvistetaan osaamista mielen hyvinvoinnin voimavaroja tukevasta toiminnasta (henkilöstön ja yhteistyökumppanien koulutukset)
– vahvistetaan palvelutorin toimijoiden osaamista ja yhteistyötä mielenhyvinvoinnin voimavarojen vahvistajana
– hyödynnetään nopeita kokeiluja ja yhteiskehittämistä uusissa palveluinnovaatioissa mielen hyvinvoinnin voimavarojen lisäämiseksi

Innostava elinvoimainen Espoo -kehitysohjelma

– luodaan malli ja toteutetaan kaupungin henkilöstön päivä yrittäjänä -koulutus, jolla sekä edistetään yrittäjämäistä ajattelua ja toimintamalleja kaupungin omassa henkilöstössä, että kehitetään toiminnan asiakaslähtöisyyttä
– työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaan vastaamiseksi selvitetään täsmäkoulutuksen rahoitus- ja toteutusvaihtoehtoja yritysmaailman tarvitseman koodausosaamisen vahvistamiseksi
– kartoitetaan Espoon elinvoimaisuudelle ja työllisyystilanteelle merkittävät yritysryhmät ja luodaan kanavat vuoropuhelulle yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistämiseksi

Kestävä Espoo -kehitysohjelma

– määritellään Keran toiminnallisuus ja edistetään puhtaiden ja älykkäiden kaupunkiratkaisujen käyttöönottamista yhteistyössä kumppaneiden kanssa
– kehitetään joukkoliikenteeseen tukeutuvia uusia käyttäjälähtöisiä liikennepalveluja (MaaS-palvelut) espoolaisten käyttöön
– jatketaan yhteistyötä Fortumin kanssa päästöttömän kaukolämmön ja älykkäiden energiaratkaisujen edistämiseksi Espoossa
– kehitetään toimintamalleja lähiympäristöön vaikuttamisen ja osallisuuden vahvistamiseksi

Osallistuva Espoo -kehitysohjelma

– tuetaan kuntalaisten omaehtoista toimintaa ja monistetaan ympäristömuotoilijan osaamista palkkaamalla junioreja lähitekemisen tueksi
– koulutetaan kuntalaisia, henkilöstöä ja luottamushenkilöitä osallisuusasioihin
– laajennetaan osallistuvaa budjetointia

Ohjelmaryhmät tekevät työtään melko itsenäisesti, joten nämä hyväksyttäneen sellaisenaan. Vihreiden jäsenet ohjelmaryhmissä ovat tehneet hyvää työtä, kiitos siitä!

– Espoon liittyminen kansainväliseen ilmastoverkostoon Covenant of Mayors for Climate ja Energy 2030

Uudistettuun kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimukseen (Covenant of Mayors for Climate & Energy 2030) liittyessään kaupunki sitoutuu vähintään 40 % päästövähennyksiin vuoteen 2030 mennessä. Allekirjoittamalla sopimuksen kaupunki sitoutuu laatimaan Kestävän energian ja ilmaston toimenpidesuunnitelman (Sustainable Energy and Climate Action Plan, SECAP), jonka tulee olla valmis viimeistään kahden vuoden kuluttua sopimuksen allekirjoittamisesta.

Kestävän energian ja ilmaston toimenpidesuunnitelmaan tulee sisällyttää:

– Päästöinventaario kaupungin hiilidioksidipäästöistä sopimukseen liittymistilanteessa
– Toimenpiteet, joilla asetettuun päästövähennystavoitteeseen päästään vuoteen 2030 mennessä, niiden aikataulut, vastuutahot ja vaikutukset hiilidioksidipäästöihin
– kaupungin ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategia, jonka tavoitteet ja toimenpiteet sisällytetään kaupungin strategiaan ja muihin soveltuviin asiakirjoihin ja toimintamalleihin
– Ilmastonmuutoksen riski- ja haavoittuvuuskartoitus

Liittyessään sopimukseen kaupunki sitoutuu lisäksi raportoimaan toimenpiteiden etenemisestä ja niistä aiheutuvista päästövähennyksistä kahden vuoden välein.

Uudistettuun Covenant of Mayors 2030 -sopimukseen on liittynyt lähes tuhat kaupunkia ympäri Eurooppaa. Suomesta uudessa sopimuksessa ovat mukana Jyväskylä, Lappeenranta ja Oulu.

Espoo-tarinan mukaan kaupungin ilmasto-ohjelma päivitetään vastaamaan Espoo-tarinan hiilineutraalisuustavoitetta, jonka mukaan Espoo on hiilineutraali vuonna 2030. Päästötavoitteen asettamisen osalta Espoo siis täyttää sopimuksen vaatimukset. Myös kaupungin päästöinventaario saadaan HSY:ltä vuosittain osana jo olemassa olevaa päästöseurantaa.

Uusina sopimusvelvoitteina Espoolle tulevat laadittavaksi erikseen:

1) Kestävän energian ja ilmaston toimenpidesuunnitelma (SECAP) aikataulutuksineen, työnjakoineen ja päästövähennyslaskelmineen
2) ilmastonmuutoksen sopeutumisen strategia
3) sopeutumiseen liittyvä riski- ja haavoittuvuuskartoitus

Espoo haastettiin tähän mukaan kaupunginhallituksen Brysselin matkalla. Hienoa, että haaste otettin vastaan. Tämä sitoumus vahvistaa osaltaan kaupungin ilmastotyötä. On tärkeää, että sitoumuksen edellyttämään lisätyöhön varataan riittävät resurssit ja työ organisoidaan tarkoituksenmukaisesti. Riski-ja haavoittuvuuskartoituksessa olisi tärkäeä nostaa esiin myös Espoon sijoitusten hiiliriski.

– Nuorisonohjaajan toimen perustaminen ruotsinkieliseen nuorisotyöhön

Vuoden 2018 talousarvioneuvotteluissa osoitettiin Svenska rum lautakunnalle 395 000 e, jonka tarkempi kohdentaminen jäi lautakunnan tehtäväksi. Yhtenä toimenpiteenä perustetaan nuorisonohjaajan toimi. Nyt ruotsinkielisiä nuorisonohjaajia on kolme.

– Sosiaali- ja terveystoimen asiakasmaksujen tarkistaminen 1.3.2018 lukien

Esitetään, että Espoossa ei koroteta eikä alenneta kaupungin päätettävissä olevia sosiaali- ja terveystoimen asiakasmaksuja.

Lisäksi esitetään vahvistettavaksi 1.1.2018 voimaan tulleet asetuksen mukaiset indeksitarkistukset Espoossa perittävien asiakasmaksujen enimmäismäärien sekä tulorajojen, vähimmäiskäyttövaran ja maksukaton osalta.

Ja vielä esitetään joitakin asiakasmaksujen perustemuutoksia sekä kokonaan uusi maksu vanhusten palveluissa tuotettavalle palvelulle.

Talousarvioneuvotteluissa saimme torjuttua asiakasmaksujen korotukset ja esitys on sen mukainen. Tämä on hyväksytty sote-lautakunnassa yksimielisesti.

– Valtuustokysymys toimenpiteistä toteuttaa elä ja asu -seniorikeskuksia eri kaupunginosiin, hoivapalvelujen ostamisen periaatteista ja Soukan elä ja asu -seniorikeskuksesta (Kv-asia)

Sara Korhosen (vas) ja 23 muun allekirjoittama kysymys, alla tiivistelmä vastauksista:

1) Kysymys: Onko tarkoitus jatkaa hyväksytyn ikääntymispoliittisen ohjelman mukaisesti elä ja asu -seniorikeskusten rakentamista kaikkiin kaupunkikeskuksiin Kauklahden ja Leppävaaran seniorikeskusten mukaisella toimintaperiaatteella ja hoitopaikkojen/asuntojen lukumäärillä.

Vastaus: Espoossa varaudutaan toteuttamaan tulevina vuosina ikääntymispoliittisen ohjelman mukaisesti elä ja asu seniorikeskuksia kaupungin kaikkiin viiteen eri kaupunginosaan. Leppävaaran ja Kauklahden elä ja asu seniorikeskukset on toteutettu kaupungin omistamina yhtiöhankkeina.

Matinkylän elä ja asu -seniorikeskuksen toteuttamista vuokratilahankkeena selvitetään parhaillaan Tilapalvelut- liikelaitoksen ja tonttiyksikön kanssa hyväksytyn hankesuunnitelman mukaisesti.

Espoonlahden elä ja asu -seniorikeskukseen on varauduttu kaavallisesti hankkeen toteuttamiseen vuoden 2020 jälkeen.

Vuosien 2018 – 2022 talousarvion investointiohjelmaan ei sisälly investointimäärärahoja elä ja asu seniorikeskusten toteuttamiseen.

2) Kysymys: Mitä toteuttamis- aikataulu- tai muita suunnitelmia on Matinkylän jo pitkälle suunnitellun elä ja asu -seniorikeskuksen osalta.

Vastaus: Sosiaali- ja terveyslautakunta on hyväksynyt Matinkylän elä ja asu seniorikeskuksen hankesuunnitelman v. 2016. Sosiaali- ja terveystoimi, Tilapalvelut – liikelaitos ja tonttiyksikkö selvittävät hankkeen toteuttamista hyväksytyn hankesuunnitelman mukaisesti vuokratila-hankkeena.

3) Kysymys: Mitä merkitsee käytännössä Soukan palvelutalon nimen ja mahdollisen toimintakonseptin muuttaminen elä ja asu -keskukseksi. Mitä muutos merkitsee hoitopaikkojen suhteen.

Vastaus: Soukan palvelutalo oli viimeinen kaupungin omistuksessa oleva palvelutalo. Muutos elä ja asu -seniorikeskukseksi on osa siirtymistä yksiportaiseen hoiva-asumiseen elä ja asu mallin mukaisesti. Yksikössä on palvelukeskus ja 22 asuntoa. Palvelukeskuksen toiminnasta vastaa seniorineuvonta- ja palvelutarpeen arviointiyksikkö Nestori.

4) Kysymys: Onko tarkoitus, että lähiajan vanhuspalveluiden hoivapaikkojen lisäystarpeet hoidetaan ensisijaisesti ostopalvelujen avulla ja mihin strategisiin linjauksiin tai päätöksiin mahdollinen linjaus perustuu.

Vastaus: Espoon valtuuston vuonna 2016 hyväksymässä Suunnitelmassa Espoon ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseksi 2016-2021 (s. 37-38) linjataan, että palvelujen järjestämistapana on monituottajamalli, jossa tuottajina on julkisen sektorin lisäksi myös yksityisiä ja kolmannen sektorin palvelun tuottajia. Monituottajamallissa paras hinta-laatusuhde ratkaisee. Monituottajamalli kannustaa kehittämään palveluja entistä laadukkaammiksi ja kustannustehokkaammiksi. Palvelurakenteen kehittämisen keskeisinä periaatteina ovat asiakkaan valinnan vapauden lisääminen ja monituottajamallin laajentaminen.

Palvelujen järjestämistavan tavoitteena iäkkäiden tehostetun palveluasumisen kohdalla on toteuttaa palvelua pääosin ostopalveluna, osin oma toimintana ja osin palvelusetelillä asiakkaan valinnanvapautta lisäten.

Elä ja asu -seniorikeskukset ovat lähtökohtaisesti kaupungin toimintaa ja tulevaisuudessa muu hoiva-asuminen on pääasiassa ostopalvelua.

– Espoon vesihuollon kehittämissuunnitelman 2017-2026 hyväksyminen (Kv-asia)

Toteutusohjelmaan Espoosta nimetyt kohteet seuraavan kymmenen vuoden aikana ovat Pakankylä, Brobacka, Oittaa, Mustapuro ja Vanhakartano. Keskitetyn vedenjakelun ulkopuolella on Espoossa nykyään noin 5 000 asukasta ja viemäröinnin ulkopuolella noin 8 000 asukasta. Tässä suunnitelmassa ehdotetuilla toimenpiteillä vedenjakelun piiriin saataisiin vuoteen 2020 mennessä noin 400 uutta asukasta ja viemäröinnin piiriin noin 600 uutta asukasta.

Uudenmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) pitää suunnitelmaa erittäin hyvin laadittuna ja hyvänä työkaluna kaupungin vesihuollon suunnitelmalliseen kehittämiseen. ELY kiinnittää huomiota Mustanpuron alueen suunniteltuun toteuttamisvuoteen (2024), jota ELY ei pidä riittävänä.

Ympäristökeskus pitää vesihuollon kehittämissuunnitelmassa 2017-2026 esitettyjä kehittämistavoitteita tarkoituksenmukaisina, mutta pyytää kiirehtimään Mustanpuron alueen liittämistä vesihuollon toiminta-alueeseen.

Teknisessä lautakunnassa Birgitta Johansson (vihr) esitti Marjaana Siivolan (vihr) kannattamana, että Mustanpuron alueen vesihuollon rakentaminen nostetaan ensimmäisenä toteutettavaksi kohteeksi siten, että alueen vesihuollon rakentaminen aloitetaan kohteista ensimmäisenä mahdollisimman pian, viimeistään vuoden 2019 aikana.

Esitys hävisi äänin 7-4, yksi tyhjä, yksi poissa. Esitystä tuki vihreiden kolmen hengen lisäksi Aulikki pentikäinen (sd).

Vihreiden ryhmä on nostanut esiin Mustanpurontien pilaantuneiden kaivovesien ongelmaa eri yhteyksissä. Viime kaudella mm. silloinen ympäristölautakunnan puheenjohtaja Henna Partanen piti asiaa esillä.
Valmistaudumme siis esittämään Mustanpurontien vesihuollon rakentamista myös kaupunginhallituksessa.

– Valtuustoaloite sähköpyörien latausverkoston perustamisesta kuuden aluekeskuksen läheisyyteen (Kv-asia)

Mika Heleniuksen (kok) ja 41 muun aloite, jossa pyydetään kaupunkia selvittämään, osana kestävän talouden, kehityksen ja innovatiivisen elinkeinoelämän Espoo ohjelmaa, sähköpyörien latausverkoston perustamista kuuden aluekeskuksen, kauppojen, liikuntapaikkojen ja koulujen läheisyyteen. Perusteluissa mainitaan, että sähköpyörät ovat suurin liikkumisen muutos vuosikymmeniin ja tulevat kasvattamaan merkittävästi kaupunkilaisten palveluiden saavutettavuutta etenkin 5-8 km pituisilla matkoilla.

Vastaus on varsin perusteellinen. Siinä todetaan, että sähköpyörän toimintamatka yhdellä latauksella on tyypillisesti 35-60 kilometriä. Toimintamatka riippuu muun muassa maastosta, kuormasta ja ajotavasta. Työmatkojen keskipituus Suomessa vuonna 2016 oli keskimäärin 14,3 kilometriä, joten yhdellä akun latauksella onnistuu päivän työmatkat. Sähköpyörän lataaminen päivän aikana ei siis ole suurelle osalle käyttäjistä välttämätöntä.

Sähköpyörien julkisiin latausasemiin liittyy useita haasteita. Sähköpyörät tulisi ladata ensisijaisesti lämpimässä tilassa sääsuojassa. Suomen olosuhteissa latausasemien käyttöajankohta ulkona rajoittuisi kesä- ja syyskauteen.  Toisin kuin sähköautoissa, sähköavusteisten pyörien latausjohdot eivät lukkiudu pistorasiaan latauksen aikana. Tämän vuoksi vartioimaton latausjohto on helposti varastettavissa, eivätkä sähköpyörän käyttäjät halua yleensä jättää pyöräänsä vartioimatta latauksen ajaksi. Sähköpyörien käyttäjät ottavat myös pyörän akun usein mielellään mukaan, jos jättävät pyörän vartioimatta julkiselle alueelle. Eri pyörämallien latausjohdot vaihtelevat, jonka vuoksi latausasemissa ei voida tarjota kiinteitä latausjohtoja.

Liikennevirasto on laatinut yhdessä sidosryhmiensä kanssa edistämisohjelman sähköavusteisen pyöräilyn lisäämiseksi vuonna 2015. Edistämisohjelmassa todetaan, että kunnilla on merkittävä rooli sähköpyöräilyn portinavaajana jo pelkästään lähiliikkumisen infrastruktuurin haltijana. Ohjelmassa nostetaan esille etenkin laadukkaan pyöräilyinfrastuktuurin rakentaminen sekä turvalliset, toimivat ja säältä suojatut pyöräpysäköintijärjestelyt niin julkisissa tiloissa kuin yksityisissä toimitiloissa ja työpaikoilla. Selvityksessä myös mainitaan, että sähköavusteinen pyörä ei edellytä erillisen laajan latauspisteverkon rakentamista, koska irrotettavan akun lataus voi useimmiten tapahtua kodin tai työpaikan sähköverkosta. Pyöräilyn edistämiseksi voidaan ottaa käyttöön myös erilaisia hankintatukia. LVM:n lausunnolla olevassa kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmassa ehdotetaan sähköpyöräilyn edistämiseksi erillistä sähköpyörän hankintatukea.

Yhteenvetona todetaan, että sähköpyöräilyn edistämiseksi kannattaa keskittyä laadukkaan infrastruktuurin rakentamiseen sekä pyöräpysäköintijärjestelyjen kehittämiseen. Sähköavusteisten pyörien toimintamatka on myös tyypillisesti niin pitkä, että pyörän akun lataamiseen riittää päivittäinen lataus sisällä kotona tai työpaikalla. Sähköavusteisten pyörien toimivien latausasemien toteuttaminen julkisille paikoille on haastavaa, ja ne tulisi ensisijaisesti toteuttaa sisätiloihin. Yksittäisten latausasemien toteuttamista kannattaa harkita uusien sisätiloihin toteutettavan pyöräpysäköintipaikkojen yhteydessä, mutta laajan latausverkoston rakentaminen ei ole Suomen olosuhteissa kannattavaa. Myös yksityisiä toimijoita tulisi kannustaa investoimaan sähköpyörien latausasemiin, esimerkiksi kauppakeskusten pysäköintilaitoksiin.

Hyvä vastaus, joka on hyväksytty telassa yksimielisesti.

– Valtuusaloite englanninkielisten opaskylttien asettamisesta (Kv-asia)

Kimmo Oilan (kok) ja 55 muun allekirjoittama aloite, jossa pyydetään kaupunkia ryhtymään toimenpiteisiin englanninkielisten opaskylttien asettamiseksi ja muun opastuksen järjestämiseksi Espoon kaupungin, erityisesti Otaniemen ja Keilaniemen alueilla.

Vastauksessa todetaan, että parhaillaan Aalto-yliopiston kanssa on meneillään keskusteluita Otaniemen kampuksen opastamisasioista ja niiden kehittämisestä. Tässä yhteydessä pyritään löytämään ratkaisuja, joilla voidaan vastata Aalto-yliopiston opastamistarpeisiin. Kyseiset ratkaisut kohdistuvat myös katuverkolle. Opastuksessa huomioidaan myös muut kuin äidinkielenään suomea tai ruotsin kieltä puhuvat, jotta liikkuminen olisi jatkossa entistäkin vaivattomampaa ja selkeämpää. Tämän lisäksi Espoossa on käynnissä kolmivuotinen Rantaraitin kehittämisprojekti (2017-2020). Projektin aikana Rantaraitin opastusta ja alueella liikkumista selkeytetään ja Rantaraitin ilme päivitetään. Opasteet sisältävät perinteiset staattiset opasteet, muita reittien seuraamista helpottavia merkintöjä sekä teknologian mahdollistamat uudet ulottuvuudet. Opasteet huomioivat itse reitin lisäksi myös alueen palvelut ja muut toiminnot.

Lisäksi perustellaan laajemmin, miksi kaupunkitekniikankeskus näkee, että englannin kielen lisääminen laajemmin nykyiseen katuverkon opastukseen ja viitoitukseen ei ole tarpeellista. Lopuksi todetaan kuitenkin, että kaupunkitekniikan keskus tulee jatkossa hakemaan ratkaisuja, millä opastus palvelisi paremmin myös muita kuin suomea ja ruotsia puhuvia. Lisäksi kaupunkitekniikankeskus tutkii mahdollisuutta lisätä englannin kieltä julkisten palveluiden opastukseen.

Tämä palautettiin kertaalleen telassa uudelleen valmisteltavaksi. Tämä vastaus on hyväksytty lautakunnassa yksimielisesti.

– Lausunnon antaminen korkeimmalle hallinto-oikeudelle valituksesta, joka koskee kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston päätöstä myydä kaksi tonttia Keilaniemessä

Kyse on Espoon kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston 4.4.2016 päätöksestä myydä kaksi tonttia Keilaniemestä tornitalojen rakentamista varten. Kaupunginhallitus on antanut asiasta lausunnon hallinto-oikeudelle 5.9.2016, jossa se on todennut, että päätöstä asuntotonttien myynnistä ei ole syytä muuttaa tai kumota, minkä johdosta valitus tulee hylätä. Helsingin hallinto-oikeus on 18.10.2017 antamallaan päätöksellä jättänyt valituksen osin tutkimatta ja muutoin hylännyt valituksen sekä täytäntöönpanon kieltämistä koskevan vaatimuksen.

Hallinto-oikeuden päätöksestä on valitettu edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kaupungin lausunnossa vastataan valituksen väitteisiin ja viitataan hallinto-oikeuden päätökseen, jonka mukaan valitukselle ei ole perusteita.

– Etelä-Espoon joukkoliikenteen tilanne ja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän esittämät toimenpiteet

Pohjaesitys on, että kaupunginhallitus:
1
merkitsee tiedoksi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) hallituksen 13.2.2018 listatekstiin sisältyvän selostuksen ja Etelä-Espoon linjastoon kohdistuvat korjausesitykset sekä kaupunginhallituksen konsernijaoston 12.2.2018 päätöksen

2
kehottaa HSL:ää jatkamaan Etelä-Espoon tilanteen kokonaiskuvan muodostamista ja sujuvampien yhteyksien edellyttämien toimenpiteiden valmistelua
3
edellyttää, että HSL selvittää Espoon liityntäliikenteen keskeiset ongelmat ja etsii niihin ratkaisuja niin, että toimenpiteet korjaavat ongelmia erityisesti siellä, missä palvelutaso ja matka-ajat on heikentyneet eniten.

Tuo ei vielä tuo ratkaisuja konsernijaoston yksimielisesti listaamiin ongelmiin, eli ei meille riitä.

Muutokset, joita HSL esittää omalle hallitukselleen päätettäväksi 13.2. kokouksessa ovat:

– Uutena yhteytenä palautetaan suora yhteys Espoonlahden ja Leppävaaran välillä arkisin ruuhka-aikoina. Linja 544 kulkisi Kivenlahdesta Soukan ja Iivisniemen kautta länsiväylälle, josta reitti jatkuisi Kehä II:sta ja Turunväylää pitkin Kehä I:lle. Linjan päätepysäkki tulisi Kehä I:lle, jossa samoja pysäkkejä käyttävät tällä hetkellä linjat 550 ja 555. Vuoroväli olisi n. 20 minuuttia. Linjan liikennöinti pyritään aloittamaan mahdollisimman pian osana nykyistä liikennöintisopimusta sekä kilpailutettuna syysliikennekauden 2018-2019 alusta elokuussa. Linjan 544 liikennöintikustannus on vuositasolla n. 700 000 – 800 000 euroa.

– Linjan 544 perustamisen yhteydessä linjan 551 Tapiola-Pasila ruuhkan vuoroväli harvenee 5 minuutista 6 minuuttiin. Linjan 551 aikatauluja on samalla tarkistettu siten, että se pystytään paremmin tahdistamaan Helsingin sisäisen linjan 58 kanssa niiden yhteisellä osuudella Munkkiniemen ja Pasilan välillä. Linjan 551 ruuhkan vuoroväli olisi harventunut 6 minuuttiin joka tapauksessa syksyllä 2018, kun linjan itäinen päätepysäkki siirtyy Pasilasta Herttoniemeen.

– Toisena uutena yhteytenä HSL on valmistellut linjan 104 Haukilahti-Westend-Lauttasaari perustamista. Linja 104 tarjoaisi Haukilahdesta ja Westendistä nykyistä nopeammat liityntäyhteydet. Linja 104 liikennöisi arkisin n. 20 minuutin vuorovälillä läpi päivän ja liikenne loppuisi n. iltakahdeksalta. Linjan 104 liikennöintikustannus olisi vuositasolla n. 500 000 – 600 000 euroa. Linja 104 perustettaisiin syysliikennekauden 2018-2019 alkuun. Muutoksia nykyisille linjoille 111 ja 112 tehdään vasta, kun nähdään, miten linjan 104 perustaminen vaikuttaa niiden kysyntään. Linja 104 kilpailutetaan erikseen.

– Mikäli Otaniemi-Tapiola ajoyhteys ei katkea kesällä 2018, jatkaa linja 555 liikennöintiä Lauttasaareen. Tällöin linja 104 osalta tulee etsiä korvaava päätepysäkki, koska Lauttasaarentien varren kääntöpaikan kapasiteetti ei välttämättä riitä.
– Linja 125B Tapiola-Kuitinmäki jatketaan Latokaskeen vanhan linjan 195 reitin mukaisesti elokuussa 2018. Linja 125B liikennöi arkisin ruuhka-aikoina. Linjan 125B reitin pidentyessä HSL tarkistaa myös ruuhka-ajan ulottumaa. Linjan 125B pidennyksen liikennöintikustannusvaikutus on n. 300 000 euroa vuositasolla. Linjan 125B pidennys hoidetaan osana nykyistä sopimusta.

– Aiemmin esillä ollut linjan Latokaski-Tapiola-Meilahti palautusta ei tässä vaiheessa edistetä, koska se olisi päällekkäistä palvelua muiden yhteyksien kanssa. Linja 125 korvaa linjaa 195 Olarin ja Tapiolan välillä ja linjan 125B Latokasken jatkeen myötä myös Latokasken ja Tapiolan välillä. Tapiolan ja Meilahden välillä liikennöi uusi linja 551, joka muuttuu runkolinjaksi 510 syksyllä 2019. Tapiolan ja Otaniemen välisen ajoyhteyden katkeaminen ei myöskään mahdollistaisi ehdotetun linjan liikennöintiä kustannustehokkaalla tavalla.

– Linjan 543 ruuhka-ajan vuorovälin tihennystä tarkastellaan uudelleen, kun nähdään, miten uusi linja 544 vaikuttaa linjan 543 kysyntään. Tällä hetkellä linjalla 543 on muutama erittäin kysytty lähtö, mutta toisaalta linja on pitkä ja palvelee monia eri yhteystarpeita.

– Linjan 158 haaroitus kahdelle eri reitille Tillinmäen päässä vaatii vielä tarkempaa selvitystä, kuten myös linjan 164 nopeampien ruuhkavuorojen luominen. Mikäli linjan 164 reittiä nopeutetaan siirtämällä ruuhka-ajan vuorot kulkemaan Länsiväylää pitkin Kivenlahden liittymästä, tulee korvaavaa palvelua järjestää Kivenlahdentien varteen. Tämä korvaava palvelu voisi hoitaa myös Kattilalaakson yhteyksiä, jolloin vältyttäisiin linjan 158 haaroitukselta. Samassa yhteydessä tulee tarkastella myös linjan 165 kuormituksia ja tarvittaessa varautua tihentämään liikennettä linjalla 165.

Näillä muutoksilla ei ratkota vielä lainkaan matka-aikojen pidentymistä Matinkylästä länteen. Tätä varten HSL on selvittänyt neljän suoran bussilinjan palauttamista ruuhka-aikoina: Soukka-Kamppi, Kivenlahti-Kamppi, Latokaski-Kamppi ja Saunalahti-Kamppi. Näiden kokonaiskustannusarvio olisi noin 3,2 me/v. Edellytämme, että konsernijaoston yksimielisesti hyväksymään ongelmalistaan tuodaan viipymättä ratkaisut. Selvitetyistä suorista linjoista pitäisi maanantaina tehdä Espoon osalta selkeä päätös.

Vihreiden konsernijaoston ja kaupunginhallituksen jäsen Tiina Pursula on tehnyt asian puolesta perustteelista työtä ja kirjoittanut analyysia Länsimetron liityntäliikenteen palvelutasokuilusta Matinkylästä itään ja länteen.

Comments are closed.