Kaupunginhallitus 16.4.2018 valtuustokysymys soten vaikutuksista, valitukset Lahdenpohjan kaavasta ja kaupungintalo-päätöksestä

Maanantain kaupunginhallituksen lista näyttää melko mutkattomalta. Lista-asioiden lisäksi keskusteltaneen pääkaupunkiseudun valtuustojen yhteiskokouksesta, joka on päätetty pitää 15.5. klo 18 Vantaan Martinus salissa. Siellä on tarkoitus hyväksyä yhtenäinen ja tiukan kriittinen perusteltu kanta maakunta- ja soteuudistukseen ehdotetussa muodossa. Asiaa on valmisteltu pääkaupunkiseudun yhteistyöryhmässä, jonka jäsen olen ja tätä varten pidetään ylimääräinen kaupunginhallituksen kokous 7.5.

Alla lista-asiat avattuna. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.

– Valtuustokysymys maakunta- ja sote-uudistuksen vaikutuksista kaupungille ja sen omistamien yhtiöiden talouteen ja toimintaan (Kv-asia)

Johanna Värmälän (sd) ja 23 kysymys maakunta- ja sote-uudistuksen vaikutuksista Espoon kaupungin ja sen omistamien yhtiöiden talouteen ja toimintaan. Alla konkreettiset kysymykset ja tiivistelmät vastauksista.

1.     Miten Espoon kaupunki on valmistautunut maakunta- ja sote- uudistukseen liittyviin taloudellisiin muutoksiin?

Espoo on pyrkinyt vaikuttamaan maakunta- ja sote-uudistusta koskevaan lainsäädäntöön ja taloudellisiin vaikutuksiin antamalla lausunnot kaikista lausuntokierrokselle tulleista lakiesityksistä.
Espoon näkemyksen mukaan HUS-kuntayhtymän kiinteistöomaisuutta tulisi myydä aiemmin päätettyä laajemmin ja palauttaa kiinteistöjen myyntituotot jäsenkunnille.

Sosiaali- ja terveystoimen ja pelastuslaitoksen tarvitsemia suurempia kone- ja kalustohankintoja on vuodesta 2017 alkaen tehty leasing-rahoituksella.

Uudistukseen varautumiseksi on käynnistetty selvitykset sosiaali- ja terveystoimen sekä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen käytössä olevista toimitiloista sekä irtaimesta omaisuudesta ja sopimuksista. Käynnissä on myös esiselvitys siirtyvästä henkilöstöstä.

Taloussuunnittelu on analysoinut muutoksen vaikutuksia Espoon talouteen ja tekee taloutta koskevat skenaariolaskelmat aina valtakunnallisten laskelmien päivittyessä sekä lainsäädäntöesitysten muuttuessa.

2.     Millä toimenpiteillä Espoon kaupunki voisi estää maakunta- ja sote-uudistuksesta johtuvaa taloudellisen tilan heikkenemistä?

Tärkeimpänä toimenpiteenä on vastuullinen talouden hoito ja toimintamenojen kasvun hillitseminen vuosina 2018 ja 2019 koko kaupungissa ja investointiohjelman pitäminen maltillisena.

Sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastuslaitoksen nettomenojen liian kovaa kasvua pyritään hillitsemään 2018 – 2019. Uuden kunnan palvelutuotannon rahoituksesta noin 20 prosenttia tulee valtionosuudesta, kun valtionosuuksien osuus vuonna 2018 on noin 2 prosenttia.

Sosiaali- ja terveystoimen ja pelastuslaitoksen kiinteistöt ja niihin kohdistuvat velat jäävät uudistuksen jälkeen kaupungin vastuulle, maakunta sitoutuu vuokraamaan kaikki käytössä olevat kiinteistöt 3+1 vuodeksi. Selvitetään mahdollisuus kiinteistöjen realisointiin siten, että ne voisivat edelleen pysyä soten ja pelastustoimen käytössä maakunnassa. Realisoinnista saaduilla tuloilla voitaisiin mm. lyhentää kaupungin ja konsernin lainakantaa ja siten parantaa talouden tasapainoa.

Tukipalvelutuotannon järjestäminen siten, että varmistetaan soten ja pelastuslaitoksen palveluja tuottavien henkilöiden, sopimusten ja ict- järjestelmien siirtyminen maakunnan vastuulle ja tukipalvelujen aiheuttamien kustannusten laskeminen sote-siirtoa vastaavalla tasolla.

Valtiota vaaditaan osallistumaan kunnalle kohdistuviin maakunta- ja sote-uudistuksen muutoskustannuksiin.

Kaupungin ns. keskushallintohenkilöstön asteittainen vähentäminen vastaamaan pienevän kaupungin tarpeita. Kaupungin johtamisjärjestelmän uudistaminen siten, että se vastaa paremmin uuden kunnan johtamistarpeita.

Maakunta- ja sote-uudistuksen jälkeenkin Espoon käyttötalous tulee olemaan ylijäämäinen, mutta vuosikatteen kasvu hidastuu ja siten investointien tulorahoituskyky heikkenee ja lainakannan kääntäminen laskuun hidastuu.

3.     Miten Espoon kaupungin omistamissa yhtiöissä on valmistauduttu maakunta- ja sote-uudistukseen liittyviin muutoksiin?

Espoo on korostanut lausunnoissaan, että sote- ja pelastustoimen kuntayhtymien kiinteistöjä ei pidä siirtää vastikkeetta maakunnalle.

Inhouse-yhtiöt, jotka tuottavat sote-palveluiden lisäksi myös muita palveluita, ovat kartoittaneet eri strategiavaihtoehtoja. Lähtökohtana kaikessa on kuitenkin nykyisten omistajien tahtotila yhtiöiden jatkosta. Tässä vaiheessa ei ole tehty päätöksiä yhtiöiden tulevaisuudesta, vaan omistajat ovat halunneet odottaa päätöstä siitä toteutuvatko sote- ja maakuntauudistukset. Mikäli kaupungit ja maakunnat tulevat yhdessä omistamaan yhtiöitä, tulee huolehtia siitä, että maakunnat lunastavat kaupungeilta osakkeet ja omaisuus ei siirry vastikkeetta.

Kuntayhtymät, jotka tuottavat pelkästään sote-palveluja, ovat siirtymässä maakuntien omistukseen. Niiden osalta on tärkeää, että kuntayhtymien nykyistä kiinteää varallisuutta ja sen realisoimista arvioidaan, aivan kuten HUS-kuntayhtymän osalta tällä hetkellä tehdään. Omaisuuden realisoinnista saatavat tulot tulee tulouttaa nykyisille omistajille. Kuntayhtymien omaisuus ei voi siirtyä vastikkeetta maakunnalle. Samoin tulee kaupungeille palauttaa peruspääomaan sijoitetut osuudet.

4.     Millaisia sopimuksia Espoon kaupungilla ja yksityisillä yrityksillä on työvoimapalveluissa ja sosiaali- ja terveyspalveluissa?

Sosiaali- ja terveystoimen merkittävimmät sopimukset maakuntauudistuksen näkökulmasta ovat yksityisten palvelutuottajien kanssa solmitut sopimukset. Yhteensä sosiaali- ja terveystoimen solmimia sopimuksia on noin 800. Suurimmat sopimusmäärät ja -arvot ovat vanhuspalvelujen pitkäaikaishoidossa, lastensuojelussa, vammaispalveluissa, päihde- ja mielenterveyspalveluissa ja terveysasematoiminnassa.

Työllisyyden palvelualueella on myös sopimuksia, mutta niiden kesto ei ole uudistuksen kannalta ongelma.

5.     Mitä tapahtuu näille sopimuksille maakunta- ja sote-uudistuksen myötä?

Eduskunnan käsittelyssä olevissa lakiluonnoksissa todetaan, että kunta siirtää maakunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämiseen liittyvät sopimukset (1.1.2020) lukien. Jos sopimusta ei ole mahdollista siirtää tai jakaa, kunnan ja maakunnan on sovittava sopimukseen liittyvät vastuun jakautumisesta.

Kasvupalveluiden osalta säädösluonnoksessa mainitaan vain eräiden valtion ao. hallinnon sopimusten siirtymisestä perustettavalle kuntayhtymälle.

6.     Millaisia kustannuksia Espoon kaupungille syntyy, jos sopimuksia joudutaan purkamaan esimerkiksi tilanteessa, jossa ne ovat ristiriidassa mm. valinnanvapauslakiehdotuksen kanssa?

Valinnanvapauslain mukainen palvelutuotanto ei pääsääntöisesti käynnisty vielä vuoden 2020 alussa. Sopimusten mahdollinen purkaminen ei tällöin jää kaupungin tehtäväksi. Lisäksi voimassa olevan ns. rajoittamislain perusteella uusiin sopimuksiin merkitään irtisanomisehdot.

Tärkeitä näkökulmia sote-uudistuksen vaikutuksiin. Espoo on korostanut koko valmistelun ajan uudistuksen riskejä ja taloudellisia vaikutuksia erityisesti kasvukaupungeille. Kyseessä on Suomen mitassa valtavasta yli 60 000 työntekijän, valtaisan kiinteistömassan sekä tuhansien sopimusten ja ICT-järjestelmien ja sopimusten fuusiosta. Epäonnistumisiin ei ole varaa, koska kyse on ihmishengistä.

– Edustajien nimeäminen Pohjoismaiseen ystävyyskuntakokoukseen 29.5. – 1.6.2018 Espoossa (Pöydälle 9.4.2018)

Tänne vihreistä kiinnostuneita osallistumaan Mikki Kauste, Inka Hopsu ja Hanna Hukari.

– Lahjoitus Aalto-yliopistolle kaupunkitaloustieteen professuurin perustamiseen

Pääkaupunkiseudun kaupunkien lahjoitusten avulla perustetaan uusi professuuri, jota kaupungit rahoittavat asukasmäärien suhteessa. Tämä uusi professuuri vahvistaa osaltaan myös Helsingin yliopistoon perustettavan kaupunkitutkimusinstituutin toimintaa, josta päätettiin kaupunginhallituksessa 29.1.

Kaupunkien lahjoitusten kokonaissumma vuosina 2019 – 2023 on yhteensä 1,9 miljoonaa e, josta Espoon osuus on 456 000 (vuosittainen summa 91 200 e). Kuntaliitto, Kuntarahoitus Oyj ja Kunnallinen eläkevakuutus (Keva) ovat sitoutuneet lahjoittamaan yhteensä 0,6 me.

Suomessa ei ole tällä hetkellä yhtään kaupunkitaloustieteeseen keskittynyttä professoria vastaamassa alan opetuksesta ja tutkimuksesta. Kaupunkitaloustieteen osaamista tarvitaan pääkaupunkiseudun kehittämisen tueksi erityisesti kaupunkien ja kaupunkiseudun elinvoimaisuuteen, elinkeinopolitiikkaan, keskittymisetuihin, maankäyttöön ja yritysten sijoittumiseen liittyvissä kysymyksissä. Kaupunkitaloustieteen professuurin perustamiseen tarkoitetulla lahjoituksella Espoo osallistuu tärkeän tutkimusalan osaamisperustan vahvistamiseen ja pääkaupunkiseudun kestävän kasvun tukemiseen.

Tämä on tärkeä hanke, jossa kaupunkien kannattaa olla mukana.

– Kaupunginhallituksen kokousaikataulun muuttaminen

Pidetään 7.5. klo 15.30 ylimääräinen kokous, jossa käsitellään 15.5. klo 18 Vantaalla pidettävän pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteisen valtuuston kokouksen asiat. Hyvä että yhteiskokous järjestetään ja saadaan näin mahdollisuus käydä sote-poliittista keskustelua yhdessä pääkaupunkiseudun kaupunkien kesken.

Ylimääräinen kokous on tarpeellista myös siksi, että ilman tätä kokousta kaupunginhallitukselle olisi tullut neljän viikon kokoustauko.

– Valtuustoaloite kotihoidon toimivuuden parantamisesta uudella työvuorosuunnittelulla (Kv-asia)

Mia Laihon (kok) ja 54 muun allekirjoittama aloite, jossa esitetään, että Espoon kotihoidossa selvitetään Helsingin kotihoidossa hyväksi koetun VOIMA-mallin käyttöä kotihoidon asiakaskokemuksen, laadun ja henkilökunnan työn hallinnan parantamiseksi.

Vastauksessa kuvataan Helsingin Vuosaaren kotihoidon kokeilemaa Ruotsin mallin pohjalta kehitettyä mallia työvuorosuunnitteluun.

VOIMA-mallissa työvuorosuunnittelun taustalla käytettiin ergonomista työvuorosuunnittelua sekä pidennettiin työpäivän pituutta noin 9 tuntiin, jolla saatiin työntekijälle noin kaksi lisävapaata kyseisen työvuorolistan ajalle työstä palautumiseen. Työntekijät osallistuivat työvuorojensa suunnitteluun. Kokeilussa luovuttiin henkilöstön varallaolosta ja viikonloppujen henkilöstövahvuutta lisättiin.

Työvuorosuunnittelun lisäksi mallissa suunniteltiin uudestaan asiakastyötä, jonka avulla päivittäistä työmäärää tasoitettiin.

Pilotin seurannassa saatuja tuloksia:
– vuorotyökorvaukset kasvoivat kokeilun aikana noin 18,6 prosenttia
– sairauspoissaolot vähenivät 35 prosenttia

Voima-mallista on keskusteltu Espoon kotihoidon johtoryhmässä 22.2.2018. Käydyn keskustelun pohjalta kotihoidon aluevastaavien esimiesten näkemys on, että malli todennäköisesti parantaa työhyvinvointia työstä palautumisen parantuessa useampien vapaapäivien takia. Samoin saattaa vaikuttaa varallaolosta luopuminen. Kotihoidon johtoryhmässä sovittiin, että Tapiolan kotihoito tutustuu malliin. Tämän jälkeen kotihoidossa arvioidaan mallin tarkoituksenmukaisuutta ja mahdollista kokeilua Espoossa.

Hyvä, että hyvistä käytännöistä otetaan mallia. Kotihoidon toimivuuteen ja hoitajien työssä jaksamiseen on tärkeää panostaa, kun yhä huonompikuntoisia ikäihmisiä asuu kotona.

– Espoon seudun ympäristöterveyden maksutaksan tarkistaminen

Taksaan on tehty muutoksia, jotta taksa vastaa paremmin tarkastustoiminnassa tapahtuneita muutoksia ja maksut toimenpiteisiin käytettyä työaikaa. Maksutaksan tuntihinta pysyy ennallaan, 58 euroa / tunti.

Tämä on hyväksytty sote-lautakunnassa yksimielisesti.

– Espoon kaupungin vammaisasiamiehen selvitys vuodelta 2017

Tekemänsä selvityksen pohjalta vammaisasiamies esittää seuraavia kehittämisehdotuksia huomioitavaksi kaupungin toiminnassa:

1. Vammaisten henkilöiden tosiasiallisen yhdenvertaisuuden ja osallisuuden edistäminen mm. positiivisen erityiskohtelun ja kohtuullisten mukautusten tietämyksen lisäämisellä ja toteuttamisella.

2. Poikkihallinnollisen neuvontanumeron perustaminen. Palveluiden ja toimintaympäristön nopeasti muuttuessa olisi entistä tarpeellisempi.

3. Asiakasmaksujen alentamisen ja vapauttamisen hakemisen yksilöllisempi neuvonta ja hakemuslomakkeen käyttöönotto sosiaali- ja terveystoimessa.

4. Vammaispalveluiden sosiaalityöntekijöille mahdollistetaan asiakkaiden aito kuuleminen ja päätösten tekeminen kolmen kuukauden määräajassa.

5. Kyselyn toteuttaminen henkilökohtaisen avun palveluseteliä ja ostopalvelua käyttäville. Aiemmin on toteutettu kysely työnantaja -järjestämistapaa käyttäville. Paleluseteliä käytetään nykyisen eniten järjestämistavoista.

6. Asumisen ohjelman toteutumisesta tiedottaminen vuosittain.

7. Edelleen on tärkeää kiinnittää huomiota asumisyksiköiden ja hoivakotien käynnistämisprosessiin ja muuttojen toteutukseen niin, että asumispalvelut vastaavat asukkaiden tarpeita ja yhteistyö on toimivaa omaisten kanssa.

8. Palveluntuottajien omavalvontasuunnitelmat sähköisesti nähtäville internettiin.

9. Moniammatillisen yhteistyön toimivuuden edistäminen vammaisten asiakkaiden asiakaspalvelun ja palvelujen saatavuuden parantamiseksi. Moniammatillisella yhteistyöllä voidaan edistää myös pitkittyneiden asiakastilanteiden ratkaisemista. Asiakkaalla on tärkeä olla luotettu työntekijä, joka toimii hyvässä yhteistyössä asiakkaan kanssa.

10. Valtakunnallisen kouluterveyskyselyn tulosten huomioimien toimintarajoitteisten oppilaiden osalta Espoossa ja oppilashuollon ja opinto-ohjauksen saatavuuden varmistaminen.

11. Maksuton liikuntakortti vammaisille henkilöille. Vammaiset henkilöt ovat monen asian suhteen heikommassa asemassa. Liikunta on merkittävä hyvinvointitekijä. Sen mahdollistaminen kaikille vammaisille henkilöille on erittäin tärkeää.

12. Ohjelma vammaisten henkilöiden työllistämisestä kaupungille. Valtakunnallisen kyselyn mukaan vammaiset henkilöt kokivat eniten parannettavaa oikeudessa saada työtä ja tehdä työtä yhdenvertaisesti muiden kanssa.

13. Esteettömyyden ja saavutettavuuden edelleen kehittäminen. Erityisesti saattoliikenteen saaminen toimivaksi julkisissa rakennuksissa ja merkittävissä liikekeskuksissa sekä saattoliikenteeseen toimivat opasteet.

Tämä vuosittainen selvitys on tärkeä kooste vammaisasioista ja asioista joissa on parannettavaa. Sote-lautakunta päätti pj. Saara Hyrkön esityksestä, että toimenpiteistä raportoimaan lautakunnalle puolivuotiskatsauksen yhteydessä.

– Espoon kaupungin sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys vuodelta 2017

Selvitys kertoo sosiaali- ja potilasasiamiehelle tehdyistä yhteydenotoista, jotka johtuvat palveluissa ilmenneistä ongelmista. Se ei siis ole kattava esitys ongelmista, mutta yhteydenotot toki antavat tärkeää tietoa siitä, mihin asioihin tarvitaan parannusta.

Selvityksessä todetaan, että terveysasemien akuuttisairaanhoito vetää hyvin, sen sijaan kiireetöntä aikaa joutuu ajoittain ja terveysasemasta riippuen joskus odottamaan pitkään. Pitkät odotusajat kiireettömään lääkärin tapaamiseen aiheuttavat monien asiakkaiden hakeutumisen akuuttivastaanotolle, mutta akuuttivastaanotolla ei välttämättä ehditä perehtyä asiakkaan sairauteen asiakkaan toivomalla tavalla.

Kanta.fi -tietojärjestelmän merkinnät koetaan sekaviksi ja sirpaleista kokonaisuutta lisää hoitoa toteuttavien lääkäreiden jatkuva vaihtuminen. Asiakas kokee, että hoito aloitetaan aina alusta.

Jatkotutkimuksiin pääsemistä toivotaan edelleenkin enemmän kuin niihin lähetteitä annetaan. Painopiste jatkotutkimuksiin pääsemisessä on siirtynyt röntgentutkimuksista magneettitutkimuksiin.

Omaisten määrä yhteydenottajina on terveydenhoidon puolella kaksinkertaistunut ja sosiaalihuollon puolella nelinkertaistunut. Omaisten yhteydenotot terveyspuolella koskevat lähinnä Espoon sairaalaa ja kotisairaanhoitoa, sosiaalihuollossa yhteydenotot koskevat lähinnä hoivakoteja, kotihoitoa ja vammaispalveluita.

Toimeentulotuen siirto Kelalle oli valtava muutos ja vuoden aikana toimintatavat ja rajanveto aikuissosiaalityön ja Kelan välillä eivät ole vielä selkiytyneet riittävässä määrin ja siirto on lisännyt byrokratiaa sekä aikuissosiaalityössä että Kelassa.

Vammaispalveluissa viive asiakasasioiden käsittelyssä jatkui lähes koko vuoden ajan. Viive johtui ongelmista saada palkattua muodollisesti päteviä työntekijöitä.

Tärkeitä huomioita nämäkin ja tähän sote-lautakunta teki saman lisäyksen kuin edellä, eli toimenpiteistä raportoidaan lautakunnalle puolivuotiskatsauksen yhteydessä.

– Valtuustoaloite koulun alkamisaikojen myöhentämisestä yläkouluissa (Kv-asia)

Henna Kajavan (ps) ja 24 muun aloite, jossa ehdotetaan toteutettavaksi kokeilu, jossa koulut alkaisivat aikaisintaan yhdeksältä Espoon yläasteilla vuoden ajan.

Svenska rum -lautakunta ja opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta ovat antaneet saman sisältöiset lausunnot, joiden valmisteltaessa on kuultu perusopetuksen aluepäälliköitä sekä Espoon kaupunkitasoista vanhempainyhdistystä KOKOEspoo ry:tä.

Lausunnoissa todetaan, että kaikki valmisteluun osallistuneet tahot ovat kannattaneet kokeilua, mutta samalla todenneet, että jokaisen koulun tulee päättää asiasta koulun omien lähtökohtien perusteella. Ennen päätöksen tekoa tulee myös huoltajia ja oppilaita kuulla koulukohtaisesti. Koulupäivän aloitusajan myöhentäminen vaikuttaa koulupäivän päättymisaikaan. Oppilaiden iltapäivään sijoittuvat harrastukset voivat vaikuttaa oppilaiden ja huoltajien näkemyksiin koulutuntien alkamisesta ja päättymisestä.

Svenska rum -lautakunta ja opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta katsovat, että perusopetuksessa voidaan kokeilla koulun alkamisaikojen myöhentämistä siten, että kaikki yläkoulut voivat halutessaan toteuttaa kokeilun. Koulu harkitsee omien edellytystensä mukaan kokeiluun lähtemistä kuultuaan asiassa oppilaita ja huoltajia. Opetus-ja varhaiskasvatuslautakunta on lausunnossaan tarkentanut kuulemista siten, että koulun tulee kuulla oppilaskuntaa, johtokuntaa ja vanhempainyhdistystä.

Hyvä vastaus ja tärkeää, että päätösvalta käytännöistä ja kokeiluista on kouluilla.

– Valtuustoaloite tenniksen ja sulkapallon harrastusmahdollisuuksien säilyttämiseksi Tapiolassa tai sen läheisyydessä nykyisen tasoisina (Kv-asia)

Henna Kajavan (ps) ja 23 allekirjoittama aloite, jossa tuodaan esiin, että metron aiheuttamat maankäytön tehostamispaineet eivät saa johtaa siihen, että tenniksen ja sulkapallon harrastusmahdollisuudet heikkenevät, vaan ne on säilytettävä Tapiolassa vähintään nykyisen tasoisina. Jos tähän ei ole mahdollisuuksia, niin ainakin mahdollisimman lähellä Tapiolaa on asianomaiset harrastusmahdollisuudet säilytettävä vähintään nykyisen tasoisina.

Vastauksessa todetaan, että alueen maapohjan omistaa Espoon kaupunki ja alueelle on laadittu arkkitehtikilpailun voittaneen ehdotuksen pohjalta asemakaava, joka tuli voimaan 2015.

Tuuliniityn alueen toteutus on käynnistetty hyväksytyn asemakaavan pohjalta. Parhaillaan rakennetaan uusien asuintonttien ja Tennispuiston väliin Tuuliniitty-nimistä katua. Alueen pohjoisosaan käynnistyy alkukesästä HOAS:in opiskelijakohteen ja Asuntosäätiön vuokratalon rakennustyöt. HOASin kohde on 12-kerroksinen puurakenteinen asuintorni. Asuntosäätiön vuokratalo toteutetaan myös puurakenteisena. Alueelta on lisäksi varattu yksi kerrostalotontti Asuntosäätiölle asumisoikeusasuntoja varten. Kaupunki on järjtänyt tarjouskilpailun lopusta alueen asuntorakennusoikeudesta.

Vuonna 2017 Tennispuiston maanvuokrasopimusta jatkettiin kahdella vuodella vuoden 2021 loppuun. Samalla sovittiin vuokra-alueen supistamisesta 1.4.2017 alkaen, jotta Tuuliniitty-katu voidaan rakentaa. Vuokra-alueen laajuus on nyt 1,64 ha ja vuosivuokra noin 9 000 euroa.

Arkkitehtuurikilpailun voittaneeseen ehdotukseen sisältyi hahmotelma asuntojen rakentamiseksi myös Tennispuiston alueelle. Sittemmin näitä hahmotelmia on edelleen kehitetty viitesuunnitelmaksi kaavatyön käynnistämistä silmällä pitäen. Etelä-Espoon yleiskaavassa Tuuliniityn alue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi merkinnällä C. Alue on metroaseman välittömässä läheisyydessä ja siksi Tennispuiston alue on peruteltua tulevaisuudessa kaavoittaa asuinkäyttöön.

Lopuksi todetaan, että on kuitenkin tärkeää, että tennikselle turvataan kunnolliset toimintaedellytykset Espoossa. Ja että laajemman tenniskeskuksen suunnittelulle ja toteuttamiselle tulisi luoda edellytykset viipymättä. Tekninen ja ympäristötoimi yhdessä liikuntatoimen kanssa tulee käynnistämään kuluvan kevään aikana tenniksen harrastamisedellytysten selvittämisen Espoossa.

Tässäkin perusteltu vastaus. Vaihtoehtoja on jo selvitettykin ja hyvä että selvitetään lisää. Yhtenä vaihtoehtona on tutkittu Seilimäki-Lukupuro aluetta, jossa on kaavahanke vireillä. Paikka on ongelmallinen mm. luontoarvojen takia ja kaupunkisuunnittelulautakunta palautti 17.8.2016 kaavan uudelleen valmisteltavaksi siten että päätti palauttaa uudelleen valmisteltavaksi siten, että tenniskenttien sijoittelu ratkaistaan liitettynä Tapiolan urheilupuiston suunnitteluun. Kyselen missä tämän kanssa mennään.

– Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle valitusten johdosta, Lahdenpohjan asemakaavan muutos, alue 221800

Laajalahti ry vaatii Helsingin hallinto-oikeutta kumoamaan valtuuston päätöksen, koska Lahdenpohjan asemakaavaa ei ole laadittu siten, että luotaisiin edellytykset maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämälle terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle. Lisäksi maankäyttö- ja rakennuslain 6 §:n mukaan tavoite turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa ei asemakaavan laadinnan yhteydessä ole toteutunut.

Toisessa valituksessa kaavan alueella sijaitsevan kiinteistön omistajat vaativat, että hallinto-oikeus kumoaa valtuuston päätöksen asemakaavan ja asemakaavan muutoksen päätöksen, ja palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että raideliikenteen sekä Sakkolantien toteutusta muutetaan kiinteistön kohdalla.

Annettavassa lausunnossa perustellaan, että valituksissa ei ole esitetty mitään sellaisia seikkoja, joiden vuoksi asemakaavan muutosta koskeva kaavapäätös olisi kumottava. Lisäksi pyydetään hallinto-oikeutta käsittelemään valitukset kiireellisenä. Perusteena se, että Raide-Jokeri on yhteiskunnallisesti merkittäväksi katsottava hanke. Lahdenpohjan kaava-alueella suunnitelmat koskevat Raide-Jokerin lisäksi muun muassa Kehä I:ä ja voimalinjaa koskevia työmaita. On tärkeää, että kyseiset työt on mahdollista tehdä ajallisesti koordinoidusti, jotta häiriöt luonnonsuojelualueelle, asumiselle ja liikenteelle kokonaisuutena ovat mahdollisimman vähäiset.

Kaava valmisteltiin perusteellisesti ja Laajalahti ry:n valituksessa esiin nostamat näkökulmat arvioitiin huolellisesti. Nyt asia on oikeuden käsissä.

– Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle Virastokeskuksen kehittämistä ja kaupungintalon tilaratkaisua koskevasta valituksesta

Valtuuston kaupungintalo-päätöksestä on tehty kuuden yksityishenkilön toimesta valitus, jossa esitetään, että päätös tulee kumota ja palauttaa uudelleen valmisteluun ja että kaikkiin kyseistä asiaa koskeviin Espoon kaupungin toimielinten päätöksiin tulee liittää muutoksenhakuoikeus. Valittajien näkemys on, että päätöksessä ei ole kyse asian valmistelusta vaan lopullisesta päätöksestä ja että heillä näin ollen on muutoksenhakuoikeus. Valituksessa moititaan lisäksi päätöksentekoprosessia ja asian valmistelua.

Lausunnossa todetaan, että ensisijaisesti valitus tulee jättää tutkimatta, koska valtuuston päätöksessä ei ole tehty lopullista ratkaisua, vaan päätös ohjaa Espoon keskuksen aseman pohjoispuolisen alueen kehittämisperiaatteita. Päätöksellä ei hyväksytä asemakaavaa tai purkulupaa, vaan ohjataan valmistelua päätöksen yhteydessä kuvatun Espootalo-vaihtoehdon mukaisesti. Päätökseen on näin ollen liitetty muutoksenhakukielto.

Lisäksi todetaan, että vastaavanlainen asian valmistelua koskeva valtuuston päätös on tehty aikaisemminkin. Päätöksellään 19.4.2010 valtuusto mm. päätti noudattaa periaatetta, että Espoon keskuksen aseman pohjoispuolisen virastokeskusalueen kehittämisessä alueelle ei rakenneta uutta kaupungintaloa eikä nykyistä kaupungintaloa peruskorjata, vaan se puretaan. Päätöksessä oli myös tuolloin kyse vain asian valmistelusta.

Myös valtuuston päätöstekstin sanamuoto tukee näkemystä siitä, että kyseessä on asian valmistelu eikä lopullinen päätös, sillä päätöksessä ”kehotetaan kaupunginhallitusta käynnistämään ”Espoolaisten talon” suunnittelu sekä valmistelemaan hankkeen rahoitusta ja toteutusmallia”. Lopullisesti nämä seikat ratkaistaan ja päätetään myöhemmin. Näin ollen niitä koskien ei tehdä tässä vaiheessa lopullista päätöstä, johon voisi hakea muutosta.

Lisäksi todetaan (siinä tapauksessa että valitus tutkitaan), että valituksessa esiin nostettu vanhan kaupungintalon suojelukysymys on perusteellisesti käsitelty Virastokeskus-asemakaavamuutoksen laatimisen yhteydessä. Helsingin hallinto-oikeus on päätöksellään hylännyt kyseistä asemakaavamuutosta koskevan valituksen 15.1.2016. Nykyinen Espoon kaupungintalo ja valtuustotalo eivät edellytä asemakaavamääräystä rakennusten säilyttämisestä tai suojelusta. Virastokeskus-asemakaavamuutos sai kokonaisuudessaan lainvoiman 2.3.2016. Valtuuston päätöksellä ohjeistetaan ko. asemakaavan täytäntöönpanoa ja toteutusta sekä jatkosuunnittelussa ja valmistelussa huomioonotettavia asioita ja kaupungin oman kiinteistökannan kehittämistyötä.

Tämä menee minusta vähän ikäväksi juridiseksi kikkailuksi, kyllähän päätöksessä kuitenkin faktisesti kaupungintalon purkamisesta oli kyse.

Comments are closed.