Kaupunginhallitus 28.5.2018 Kaitaa-Iivisniemi osayleiskaava, Matinkylän vanha ostari ja vegaaniruoka-aloite

Maanantain kokouksessa isona asiana viime kokouksessa pöydälle jätetty Kaitaa-Iivisniemi osayleiskaava, Matinkylän vanhan ostarin uudistava kaava sekä toistamiseen käsittelyyn tuleva Henna Partasen (vihr) aloite vegaaniruoan saamiseksi kouluihin.

Lisäksi listalla on monta muutakin valtuustoaloitetta ja -kysymystä, mm. Inka Hopsun (virh.) kysymys lastentarhan opettajien palkoita ja Saara Hyrkön (vihr.) aloite toisen asteen koulutuksen kustannusten selvittämisestä.

Alla lista-asiat avattuna. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä. Tästä tuli todella pitkä teksti, mutta asioitakin on paljon. Listalta näkyy, että valtuutetut tekevät sangen aktiivisesti aloitteita ja kysymyksiä. Välillä tuntuu, että saman asian olisi saanut selville soittamalla tai laittamalla viestiä valmistelevalle viranhaltijalle.

– Tarkastuslautakunnan varapuheenjohtajan eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia)

Päivi Raunu (vihr.) nousee varapuheenjohtajaksi loppukauden ajaksi.

– Ympäristölautakunnan varajäsenen ja tasa-arvo- ja yhdenmukaisuustoimikunnan jäsenen vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali (Osittain kv-asia)

Annemari Rautio (kok.) eroaa tehtävistä Espoosta poismuuton takia. Ei vielä tietoa keitä tulee tilalle.

– Vuoden 2018 ensimmäinen osavuosikatsaus ja siitä johtuvat toimenpiteet (Kv-asia)

Käsittelyssä on vuoden 2018 ensimmäisen osavuosikatsaus sekä Espoon kaupungin konserniraportti ajalta 1-3/2018.

Osavuosikatsaus sisältää analyysin toimintaympäristön kehityksestä, toimialojen toiminnasta ja taloudesta sekä niihin liittyvistä poikkeamista, ennusteen koko kaupungin käyttötalouden, investointien ja rahoitusosan toteumasta ja raportoinnin valtuuston asettamien tulostavoitteiden toteutumisesta.

Muutamia huomioita osavuosikatsauksesta:

Talous näyttäisi edelleen kehittyvän suotuisaan suuntaan. Asukasmäärä jatkaa kasvuaan, työttömyys puolestaan edelleen vähenee.

Tomintatuottojen ennustetaan ylittävän budjetoidun 5 me. Henkilöstökulut tulevat ylittymään henkilöstömäärän kasvun ja palkkojen yleiskorotuksen takia vajaat 5 me.

Sosiaali- ja terveystoimessa toimintamenojen ennustetaan ylittyvän 4,1 me lähinnä vammaispalveluissa laitoshoidon purusta ja hoitovuorokausien kasvusta johtuen sekä lasten sijaishuollon ostopalveluissa. Vanhusten palvelujen menot ovat 2,4 me talousarviota pienemmät. Merkittävin selittäjä on talousarviota alhaisempi pitkäaikaishoidon paikkamäärä. Kysyn tästä vielä tarkemmin, kun summa on noinkin suuri. Erikoissairaanhoidon ylitysuhaksi arvioidaan 5 me (ei vielä sisälly ennusteeseen).

Työmarkkinatuen kuntaosuus kustannusten ennustetaan ylittyvän 1,7 me. Taso jää kuitenkin viime vuotta alemmaksi.

Verotuloja ennakoidaan saatavan noin 25 me talousarviota enemmän. Tästä syystä vuosikatteeksi ennustetaan 210 me (talousarviossa 186 me).

Katsauksessa todetaan, että maakunta- ja sote-uudistukseen valmistautumisessa on tärkeintä, että kaupungin talouden tasapaino paranee vuosien 2018 ja 2019 aikana. Hyvä tasapaino parantaa jäljelle jäävän kunnan taloudellisia toimintaedellytyksiä. Toimialoille on talousarvion toteutumisen lisäksi asetettu tavoitteeksi, että vuoden 2018 palkkojen 1,25 prosentin yleiskorotus sopeutetaan käyttösuunnitelmien sisällä.

Ja muutama vihreästä näkökulmasta positiivinen nosto:

Ruokapalveluissa kasvisruoan laajentaminen vapaaseen ottoon alakouluissa suunniteltiin yhteistyössä kaikkien palveluntuottajien kanssa ja uusi toimintamalli aloitettiin huhtikuun alussa.

Joukkoliikenteen matkustajamäärä on kasvanut tammi-huhtikuun 2018 aikana Espoossa noin 8 % edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Joukkoliikenteen palvelutarjonta on kasvanut merkittävästi edellisvuodesta. Tämä positiivinen uutinen ei poissulje sitä, että Länsimetron liityntäliikenteessä on ollut merkittäviä ongelmia, jotka pitää korjata.

– Valtuustokysymys maahanmuuttajataustaisten naisten työllisyysaseman parantamisesta (Kv-asia)

Aulikki Pentikäisen (sd) ja 24 muun valtuutetun allekirjoittama kysymys siitä, millainen työllisyysaste espoolaisilla maahanmuuttajanaisilla on ja millaisiin toimiin Espoon kaupunki on ryhtynyt maahanmuuttajataustaisten naisten työllisyysaseman parantamiseksi.

Vastauksessa kuvataan varsin kattavasti kaupungin toimia maahanmuuttajataustaisten työllistämisen edistämiseksi.

Espoon ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyysaste oli vuonna 2016 46,8 %. Espoo tarinassa tavoitteeksi on asetettu maahanmuuttajien koulutusasteen nostaminen, kotoutumisen sujuvoittaminen ja sekä työllistymisen edistäminen. Tarinan tavoitteiden mukaan kiinnitetään erityistä huomiota nuorten ja maahanmuuttajien työllisyyden kasvuun.

Kaupunki on yhdessä koulutuskuntayhtymä Omnian kanssa suunnittelemassa ensi vuonna toimintansa aloittavaa maahanmuuttajien osaamiskeskusta. Toteutuessaan osaamiskeskus olisi työvoimapoliittisen kotoutumiskoulutuksen rinnalla volyymiltaan suurin maahanmuuttajien osaamista ja työllisyyttä kohentava palvelu Espoossa. Yksi osaamiskeskuksen palveluista hyötyvä ryhmä olisi perhevapailta työvoiman piiriin palaavat maahanmuuttajanaiset.

Kaupungin avoin varhaiskasvatus ja asukaspuistot järjestävät yhteistyössä Omnian kanssa kotonaan lastaan hoitaville maahanmuuttajataustaisille äideille kotiäiti-kursseja. Tällä hetkellä kursseja järjestetään Kilon, Suviniityn ja Soukan asukaspuistoissa. Suunnitelmissa on, että toimintaa laajennetaan ensi syksynä myös Matinkylään ja vuonna 2019 mahdollisesti myös Tapiolaan. Kursseilla tuetaan maahanmuuttajataustaisten henkilöiden kotoutumista, suomen kielen oppimista sekä edistetään perheiden hyvinvointia. Vuonna 2016 järjestettiin 6 kurssia ja niihin on osallistunut 72 kurssilaista.

Kaupunki tukee avustuksin maahanmuuttajajärjestöjen tuottamia matalan kynnysen palveluita. Lisäksi maahanmuttajataustaisten henkilöiden työllistymistä tuetaan monin erilaisin hankkein ja projektein.

Maahanmuuttajataustaisille henkilöille on tarjolla myös kielenopetusta kaupungin järjestämissä työ- ja oppimiskeskuksissa. Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaista noin 30 % on maahanmuuttajataustaisia. Tämän kevään aikana maahanmuuttajataustaisille henkilöille järjestetään myös ryhmätoimintaa.

Kuntouttavassa työtoiminnassa on ollut vuonna 2017 yhteensä 856 eri asiakasta, joista ulkomaalaisia 273. Näistä on ollut naisia 175 eli 64 %.

– Espoon tietoturva- ja tietosuojapolitiikan hyväksyminen

Kaupunginhallitus on hyväksynyt voimassa olevan tietoturvapolitiikan 8.2.2016.

Tietoturvapolitiikan sisältöä on nyt laajennettu tietosuojalla ja sen nimi on muutettu tietoturva- ja tietosuojapolitiikaksi. Muutostyö perustuu EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen vaatimuksiin.

Uusi tietoturva- ja tietosuojapolitiikka koskee jokaista kaupungin työntekijää, viranhaltijaa, luottamushenkilöä ja sidosryhmän edustajaa, joka työnsä tai toimeksiantonsa puitteissa käsittelee Espoon kaupungin omistamaa tai hallinnoimaa tietoa. Politiikkaa sovelletaan kaikkeen tietoon ja muuhun dataan riippumatta sen esitystavasta, muodosta, suojaustasosta, elinkaaren vaiheesta, esiintymisympäristöstä tai siirtotiestä.

Viimeksi kun tätä käsiteltiin, vihreiden Jyrki Kasvi ja Kirsi Louhelainen antoivat lukuisia kriitiisiä ja asiantuntijakommentteja, joita valmistelu ottikin huomioon. Syynä pikaiseen päivitykseen on EU:n tietosuoja-asetus, johon edellytimme jo tuolloin kiinnittämään erityistä huomiota. Pyysin Jyrkiä ja Kirsiä käymään tämän läpi, kun ei ole omaa vahvaa osaamisaluettani.

– Uudet virat ja toimet sekä virkoja ja toimia koskevat muutokset ja lakkautukset vuonna 2018

Kaupungin kasvu, toimintaympäristön muutokset ja muutokset henkilöstörakenteessa edellyttävät edellyttävät muutoksia virkoihin ja toimiin. Pääosin näistä tehdään päätöksiä vuosittain talousarvion yhteydessä. Nyt tuodaan päätettäväksi yhteensä 108 uuden viran ja toimen perustaminen sekä 106 virkaa ja toimea koskevaa muutosta ja lakkautusta.

Sosiaali- ja terveystoimeen esitetään 70 uutta virkaa ja toimea sekä 42 virkaa ja toimea koskevaa muutosta. Vanhusten palveluihin esitetään 37 uutta toimea, joista 22 kotihoitoon toiminnan resursoinnin parantamiseksi ja 15 Espoon sairaalaan osastojen mitoituksen nostamiseksi. Matinkylän palvelutorin kehittämiseksi ja Matinkylän uuden terveysaseman perustamiseen liittyen esitetään 19 uuden viran ja toimen perustamista terveyspalveluihin. Neuvolatoimintaan kohdennetaan 2 uutta virkaa. Lisäksi valtuuston talousarvion yhteydessä esittämällä lisämäärärahalla esitetään 4 toimen perustamista nuorten mielenterveystyöhön. Aikuisten sosiaalityöhön esitetään 6 toimen perustamista. Näistä 5 on pitkään määräaikaisesti hoidetun, mutta pysyväksi toiminnaksi muuttuneen toiminnan vakinaistamisia ja 1 valtuuston lisämäärärahan kohdentamista.

Sivistystoimeen esitetään 27 uutta virkaa ja toimea sekä 33 virkaa ja toimea koskevaa muutosta. Näistä 24 esitetään perustettavaksi suomenkieliseen varhaiskasvatukseen kahden vuoden 2019 alusta käyttöön otettavan päiväkodin resursoimiseksi. 2 uutta toimea esitetään Tajua Mut! -toimintamallin vakinaistamiseksi kaupungin toiminnaksi ja 1 uusi toimi määräaikaisesti hoidetun toimen vakinaistamiseksi suomenkielisessä opetuksessa.

Teknisessä ja ympäristötoimessa esitetään 14 virkaa ja toimea koskevaa muutosta ja kolme atoimen perustamista kuukausipalkkaisiksi siirtyneille tuntipalkkaisille. Muutoksista 8 esitetään kaupunkisuunnittelukeskuksessa ja 6 Tilapalvelut -liikelaitoksessa. Kahteen muutokseen liittyy avoimeksi jäävän vakanssin lakkauttaminen.

Konserniesikuntaan esitetään 3 uuden viran ja toimen perustamista ja 8 virkoja ja toimia koskevaa muutosta. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikön työllisyyspalveluihin esitetään 1 virka kasvupalvelukokonaisuuden ja maahanmuuttajien osaamiskeskuksen liittyvään valmistelutyöhön. Palvelukehitysyksikköön esitetään 2 assistentti-tasoisen toimen perustamista. Konsernipalvelujen Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokseen esitetään 5 uutta virkaa ja toimea, joista 4:llä joustavoitetaan pelastuslaitoksen sijaistarpeiden hallinnointia.

Kaupungin kasvaessa erityisesti sosiaali- ja terveystoimeen ja sivistystoimeen tarvitaan lisää työntekijöitä. Hyvä, että näihin tarpeisiin vastataan.

Yhden muutoksen nostan esiin, koska sitä on vuosien ajan sinnikkäästi vaadittu ja odotettu:

Vihdoinkin saadaan Espooseen pyöräilykoordinaattori projektipäällikön tittelillä. Tässä vakanssimuutoksen perustelu:

”Espoossa on tavoitteena kaksinkertaistaa pyöräilyn kulkutapaosuus vuoteen 2024 mennessä. Projektipäällikön vastuulla on pyöräilyn edistäminen, pyöräliikenteen suunnittelu ja kansainvälisesti parhaiden ratkaisujen tuominen Espooseen. Tekninen lautakunta päätti 20.9.2017, että vuoden 2018 aikana pyritään selvittämään mahdollisuudet parantaa resursseja pyöräilyn edistämisessä.”

Kiitos erityisesti Lari Karreiselle sinnikkäästä työstä pyöräilyn eteen! Nyt toivotaan vielä timanttista rekrytointia.

Tuon lisäksi perustetaan projektipäällikön vakanssi edistämään ja kehittämään liikkumispalveluita yhdessä sidosryhmien kanssa. Tähän kuuluvat liikenteen digitalisaatioon liittyvät tehtävät ja tiedon analysointi päätöksenteon tueksi. (Mm. kaupunkipyörät ja liityntäpysäköinti).

– Edustajan nimeäminen Agenda 2030 and Sustainable Urban Development -seminaariin 31.5.2018 Berliinissä

Edustajaksi esitetään kestävä Espoo -ohjelman ohjausryhmän pj. Sirpa Hertelliä (vihr.).

Seminaarissa pohjoismailla on mahdollisuus tuoda esiin osaamistaan ja ratkaisujaan. Keskeisinä kohderyhminä ovat erityisesti saksalaiset päätöksentekijät eri tasoilla (keskus-, alueellinen ja paikallistaso). Tilaisuus on samalla osa laajempaa Euroopan kestävän kehityksen viikkoa (ESDW18 30.5.–5.6.2018).

Espoon edustusta tilaisuudessa toivotaan erityisesti Espoon edelläkävijyyden vuoksi kestävän kehityksen tematiikassa (”Euroopan kestävin kaupunki”). Lisäksi Espoon kaupunki on mukana huhtikuun alussa jätetyn VTT:n koordinoiman EU-Lighthouse-hankehakemuksessa, jossa Espoon lisäksi toisena kaupunki-pääkumppanina on Leipzig. Tilaisuus tarjoaa mahdollisuuden keskustella hankkeesta ja yhteistyöstä suoraan Leipzigin kaupungin johdon kanssa.

Kutsu on osoitettu kaupunginjohtajalle, mutta hänen ollessaan estynyt esitetään tilalle Sirpa Hertelliä. Hienoa, että Sirpa saa mahdollisuuden edustaa Espoota.

– Valtuustokysymys psykiatrisen hoidon saatavuudesta (Kv-asia)

Johanna Karimäen (vihr.) ja 45 muun allekirjoittama kysymys psykiatrisen hoidon saatavuudesta, johon ei vielä ole vastausta. Toimialajohtaja Juha Metso veti tämän pois listalta 7.5. kokouksessa, jotta se voidaan tuoda käsittelyyn yhdessä Simon Elon (sin.) tekemän vastaavan aloitteen/kysymyksen kanssa.

– Valtuustoaloite lastensuojelun työntekijöiden tilanteesta (Kv-asia)

Arja Ryynäsen (kesk) ja 42 muun allekirjoittama valtuustoaloite, jossa esitetään, että kaupunki selvittää työntekijöiden näkemyksiä lastensuojelun työolosuhteista, johtamisesta ja resursseista sekä laatii selvityksen perusteella suunnitelman lastensuojelun tilan kohentamiseksi.

Tämänkin toimialajohtaja Metso veti pois listalta 7.5., jotta vastausta voidaan täydentää Mikki Kausteen (vihr.) valtuustossa tekemän ja yksimielisesti hyväksytyn toivomuksen osalta:

”Valtuusto toivoo, että selvitetään pikaisesti lastensuojelun asiakasmäärien per työntekijä riittävyys ja mahdollisuudet henkilöstömäärien saattamiseksi sosiaali- ja terveysministeriön suosittelemalle tasolle.”

Vastauksessa todetaan, että työntekijöiden näkemys lastensuojelun työolosuhteista, johtamisesta ja resursseista selvitettiin kyselyllä tammikuussa 2018. Kyselyyn vastanneista suurin osa koki esimiestyön hyväksi. Esimiesten koettiin olevan ammattitaitoisia sekä tukevan ja kannustavan työntekijöitä. Sen sijaan tapaa johtaa organisaatiota kritisoitiin, mm. työsuoritteiden seurannan vuoksi. Työ- ja asiakasmäärä koettiin liian suureksi ja työajan riittävän työtehtävien hoitoon huonosti.

Lautakunnan palautettua asian uudelleen valmisteltavaksi, henkilöstöltä pyydettiin kehitysehdotuksia tilanteen parantamiseksi. Henkilöstön kehitysehdotukset keskittyivät suuressa määrin resurssien lisäämiseen ja palkkauksen parantamiseen. Näillä voitaisiin vastausten mukaan vaikuttaa työntekijöiden pysyvyyteen ja rekrytoinnin helpottumiseen. Yhteistyö lastensuojelun sisällä ja muiden toimijoiden kanssa koettiin tärkeänä ja sitä toivottiin kehitettävän. Yhtenä keskeisenä teemana vastauksissa nousi esiin henkilöstön kuuleminen kehittämistyöstä sekä koulutuksen lisääminen.

Asiakasmääristä todetaan, että lastensuojelun avohuollon asiakasmäärät sosiaalityöntekijän vakanssia kohden ovat laskeneet perhesosiaalityön vahvistuessa. Tämä on ollut valitun strategian mukaista palvelurakenteen keventämistä. Kokonaisasiakasmäärä oli tammikuussa 46 ja huhtikuussa 41 (avohuollon asiakkaita 33, sosiaalihuoltolain mukaisia 3 ja palvelutarpeen arvioinnin asiakaita 5). Perhesosiaalityöhön siirtyminen on osittain vielä kesken ja sosiaalihuoltolain mukaisia asiakkaita on siis vielä lastensuojelussa kolme vakanssia kohden.

Vuonna 2017 lastensuojelun avohuollon asiakkaista 71 %:lla oli sosiaalityön lisäksi jokin muu lastensuojelun palvelu (omana toimintana noin 30 % ja ostona noin 40 %). Sijaishuollon asiakkaista kaikilla on sosiaalityön lisäksi muu palvelu. Palveluihin tukeutuvassa työotteessa asiakasmäärä per työntekijä voi olla isompi kuin sellaisessa työotteessa, jossa sosiaalityöntekijä on asiakkaan kanssa muutoksentekijä. Eri kuntien tilanteet eivät ole suoraan verrattavissa toisiinsa, sillä perus- ja erityispalveluiden tarjonta vaihtelevat suurestikin kunnittain.

Lopuksi todetaan, että lastensuojelussa on aloitettu paljon myönteistä julkisuutta saanut systeemisen sosiaalityön kehittäminen. Mallissa sosiaalityöntekijä itse toimii aktiivisesti lapsen ja perheen kanssa. Tässä työmallissa tavoiteltavana asiakasmääränä voidaan pitää noin 30 asiakasta vakanssia kohden. Tämä edellyttää kahdeksan sosiaalityöntekijän ja kahden johtavan sosiaalityöntekijän vakanssin lisäystä. Muutos voidaan tehdä kustannusneutraalisti vaihtoehtokustannuksena siirtymällä ostopalveluista enemmän omaan toimintaan. Onnistuminen muutoksessa edellyttää täydennyskoulutusta sekä työntekijöille että lähiesimiehille. Molempien koulutuksia on aloitettu. Palvelurakenteen keventämistä jatketaan tämän muutoksen rinnalla.

Sosiaali- ja terveyslautakunta totesi kantanaan vastausta hyväksyessään, että lastensuojelun tilaa seurataan ja selvitys otetaan huomioon budjettineuvotteluissa.

Vastausta on nyt täydennetty Mikin toivomuksen mukaisesti. Hyvä, että Espoossa pyritään aktiivisesti suositusten mukaiseen asiakasmäärään 30 asiakasta per työntekijä. Ja tärkeää, että toimintaa kehitetään aktiivisesti. Tähän voidaan palata tarpeen mukaan ensi vuoden talousarvion yhteydessä

– Valtuustoaloite peruskoulun oppilaiden yhdenvertaisuuden toteutumisesta digitaalisessa oppimisympäristössä (Kv-asia)

Sara Saramäken (kesk) ja 48 muun allekirjoittama aloite peruskoulun oppilaiden yhdenvertaisuuden toteutumisesta digitaalisessa oppimisympäristössä. Aloitteessa esitetään, että Espoon kaupunki varmistaa oppilaiden yhdenvertaisuuden toteutumisen opetuksessa tarvittavien laitteiden ja riittävien digitaitojen osalta.

Vastauksessa todetaan, että oppijoilla on käytössään varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja vuosiluokilla 1-9 yhteiskäyttöisiä laitteita. Keskimäärin yhteiskäyttöisiä päätelaitteita on perusopetuksessa käytössä laite/1,5 oppilasta. Koulujen välisiä eroja on jonkin verran ja näitä pyritään tasaamaan esimerkiksi siirtämällä lukioiden käytössä olevia laitteita perusopetuksen puolelle. Varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja perusopetuksessa lapset voivat käyttää huoltajien kanssa sovittaessa myös omia laitteitaan. Lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa oppijat tuovat omat laitteensa. Lisäksi henkilökohtaisten laitteiden rinnalla on yhteiskäyttöisiä laitteita oppiainekohtaiseen käyttöön.

Espoon kouluilla on käytettävissä kansallinen, Opetushallituksen rahoittama Oppika-työkalu, jonka avulla koulut voivat kartoittaa oppilasryhmittäin oppilaiden mahdollisuudet hyödyntää sähköisiä oppimisympäristöjä myös kouluajan ulkopuolella. Oppikan vastausten perusteella noin 98 % 5.-luokkalaisilla ja sitä vanhemmilla oppilailla on mahdollisuus kotona hyödyntää sähköisiä oppimisympäristöpalveluita. Mikäli oppilaalla ei ole kotona tarvittavaa päätelaitetta, koulujen nykyinen päätelaitteiden määrä mahdollistaa koulun laitteen tarjoamisen kotona käytettäväksi.

Lopuksi todetaan yhteenvetona, että Espoon perusopetuksessa käytössä oleva monimuotoinen oppimisympäristö tarjoaa oppilaille mahdollisuuden käyttää monipuolisesti eri laitteita ja alustoja oppimisen työvälineinä. Tavoitteena on, että digiteknologian hyödyntäminen on luonnollinen tapa hyödyntää olemassa olevaa tietoa ja tuottaa uutta tietoa sekä koulussa että koulun ulkopuolella. Oppimisympäristöjä kehitetään jatkuvasti ja myös kouluilla käytössä olevat laitteet ja niiden määrät kehittyvät.

Vastaus puolestani ok.

– Valtuustoaloite Urhea -kouluyhteistyön lisäämisestä Espoossa (Kv-asia)

Riikka Pakarinen (kesk) ja 18 muun allekirjoittama aloite Urhea-kouluyhteistyön lisäämiseksi Espoossa.

Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian taustalla on Urhea-säätiö, jonka yksi perustajajäsen Espoon kaupunki on. Kaikki kaupungit ovat itsenäisessä vastuussa oman akatemiatoimintansa resursoinnista ja kehittämisestä.

Urhea-toiminnan idea on, että koulu ja urheilu voidaan yhdistää varaamalla lukujärjestykseen aikaa urheiluharrastuksille.

Espoon yläkouluista 6/29:lla on urheastatus. 2. asteen oppilaitoksista ovat mukana kaksi liikuntapainotteista lukiota (Haukilahti ja Leppävaara) sekä Omnia.

Vantaalla kaikki yläkoulut ovat mukana. Vantaan Liikuntapalveluiden maksama tuki on n. 100 000 euroa vuodessa. Tuki kattaa ryhmien valmennuksen ja valmentamiseen tarvittavat tilat.

Sivistystoimi on aloittanut yläkoulu-urhean kehittämisen elämäntapa-akatemian synnyttämisellä. Tämä laajentaa nähdäkseni olennaisesti alkuperäistä Urhea-toimintaa. Laajojen keskustelujen jälkeen sivistystoimi varasi keskiviikkoiltapäiviin aikaa (14.30-17.00) taiteen, liikunnan, kulttuurin, kädentaitojen yms. harrastamiselle. Tämän päätöksen taustat ovat herättäneet paljon keskustelua ja Mari Anthoni (vihr.) on tehnyt asiasta valtuustokysymyksen, jonka opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta palautti uudelleen valmisteltavaksi.

Espoossa yläkoulujen iltapäivän hinta on alustavan arvion mukaan noin 200 000 e. Luvussa ei ole mukana nuoriso- ja kulttuuripalvelujen osuus. Hintaero Vantaan vastaavaan johtuu Espoon mallista, jossa omia liikuntatiloja ei ole, vaan tiloja joudutaan vuokraamaan.

Lopuksi todetaan, että sivistystoimi seuraa keskiviikkoiltapäivätoiminnan kehittymistä. Osallistujamääriä kerätään ja toiminnan laatua valvotaan. Tavoitteena on jatkaa mallin kehittämistä liittämällä rakenteisiin vielä yksi aamu-aika. Siihen vaaditaan kuitenkin yhteinen tahtotila, lisää resursseja ja jopa poliittista ohjausta ainakin asian resursoinnin näkökulmasta.

Sivistystoimi on suunnitellut urheakoordinaattorin nimeämistä, ensin kahden vuoden projektiin. Hänen tehtävänään olisi rakentaa yhdessä suomen- ja ruotsinkielisen opetuksen, liikunta- ja nuorisopalvelujen sekä kulttuuripalvelujen kanssa toimiva elämäntapa-akatemia kaikille harrastamisesta kiinnostuneille. Kaupungin vastuulle tulisi tilojen varaaminen sekä ohjauksen järjestäminen yhdessä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

Vastaus poikkeaa tyyliltään aloitevastauksista ja on monella tapaa sekava. Nähdäkseni vastaus laajentaa aloitteen sisältöä. Aloitteessa on esitetään nimenomaan Urhea-kouluyhteistyön lisäämisestä yläkouluissa, mutta sivistystoimessa on lähdetty kehittämään laajempaa elämäntapa-akatemiaa, joka vastaisi harrastustakuuseen, ja jonka takia on tehty muutoksia kaikkien yläkoulujen lukujärjestyksiin. Epäselväksi jää, miten laajempi muutos vastaa Urhea-toiminnan tarpeisiin. Pohdin myös, onko kategorinen iltapäiväaika kaikille paras tapa edistää harrastustakuuta.

Koska vastaus on sekava, se pitäisi minusta palauttaa uudelleen valmisteltavaksi. Ja se olisi perusteltua tuoda kaupunginhallituksen ja valtuuston käsiteltäväksi yhdessä Mari Anthonin (vihr.) asiaa koskevan valtuustokysymyksen kanssa.

– Valtuustoaloite uudesta avoimesta lukiosta ja nuorten korkeakoulupolusta (Kv-asia)

Mika Heleniuksen (kok) ja 17 muun aloite uudesta avoimesta lukiosta ja nuorten korkeakoulupolusta. Aloitteessa esitetään, että Otaniemeen perustetaan kaikkia Espoon lukioita palveleva uusi avoin lukio, joka tarjoaisi kaikille Espoon lukiolaisille polun korkeakoulun kurssitarjontaan.

Vastauksessa todetaan, että Espoon lukiolaisilla on jo vuosia ollut mahdollisuus valita lukion kursseja muista Espoon lukioista. Kesälukiossa voi nopeuttaa omia opintojaan ja osana kesälukiota järjestetään mm. teknologia-kursseja Otaniemessä. Lisäksi Aalto-yliopiston kanssa Espoon lukiolaisille on kohdennettu avoimen yliopiston tarjotin ja Helsingin seudun kesäyliopisto tarjoaa runsaasti korkeakoulukursseja, joita lukiolaiset voivat halutessaan suorittaa.

Lukioiden korkeakouluyhteistyötä on kehitetty Espoon lukiokoulutuksessa jo pitkään. Aalto-yliopiston lisäksi tehdään yhteistyötä Laurean ja Metropolian kanssa.

Haukilahden ja Pohjois-Tapiolan lukioiden siirtyminen Otaniemen kampukselle 2016–2017 on mahdollistanut korkeakouluyhteistyön School as a Service -mallin mukaisesti. Myös Olarin lukio siirtymisestä Otaniemeen on päätetty.

Lopuksi todetaan, että valtuustoaloitteessa nostetut tavoitteet toteutuvat jo monella tapaa tai ne on nostettu kehittämistavoitteiksi. siksi ei ole tarkoituksenmukaista perustaa uutta avointa lukiota Otaniemeen.

Hyvä vastaus, jonka johtopäätökseen on helppo yhtyä.

– Valtuustoaloite toisen asteen koulutuksen kustannusten selvittämisestä ja alentamisesta (Kv-asia)

Saara Hyrkön (vihr) ja 55 muun allekirjoittama aloite, jossa esitetään, että Espoon kaupunki

a) laatii perusteellisen selvityksen toisen asteen koulutuksen kustannuksista Espoossa eri oppilaitoksissa,

b) selvittää, missä määrin toisen asteen koulutuksen keskeytykset johtuvat taloudellisista syistä,

c) selvittää, millaisia tukimuotoja tai oppimateriaalien tarjoamisen tapoja toisella asteella voitaisiin kehittää ja millaisia kustannuksia tämä aiheuttaisi kaupungille sekä

d) kehittää tiedonsaantia ja taloudellisen tuen muotoja toisen asteen opiskelijoille yhteistyössä järjestöjen ja oppilaitosten kanssa opiskelijoiden yhdenvertaisuuden varmistamiseksi.

Vastuksessa todetaan seuraavaa:

Opetushallituksen tammikuussa 2018 julkaistusta selvityksestä käy ilmi, että lukion välttämättömät kustannukset opiskelijalle ovat noin 2500 euroa. Lisäksi kustannuksia voi aiheutua muun muassa tietokoneen hankinnasta, opintovierailuista, koulumatkoista ja asumisesta. Vajaa kolmannes lukiolaisista arvioi, että heillä on taloudellisia vaikeuksia.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok) mukaan tarvitaan lisäselvitys siitä, mitkä ovat parhaat ja vaikuttavimmat keinot tukea niitä nuoria, joille kustannukset muodostuvat syyksi keskeyttää opinnot. Grahn-Laasonen kehottaa kouluja ja kuntia ottamaan huomioon oppimateriaaliratkaisuissa niiden kustannusvaikutuksen opiskelijoille ja perheille. Koulujen kirjastot ja lainaamot ovat hyvä mahdollisuus keventää opiskelukustannuksia.

Espoon lukiolaisten opintojen aikaisista kustannuksista ei ole tehty tarkkaa tutkimusta, mutta huhtikuussa 2018 toteutetun neljän espoolaisen abiturientin haastattelun perusteella voidaan todeta, että kurssikirjoihin käytetty rahamäärä on arviolta 2000-3000 e riippuen suoritetuista kursseista ja käytettyjen kirjojen osuudesta. Lisäksi henkilökohtaisen tietokoneen hankinnasta koituu kuluja 400-600 e, opintomatkoista ulkomaille arviolta 500-1500 e sekä monista pienistä matkoista ja tapahtumista (vanhojentanssit, penkkarit, ym.) karkeasti arvioiden 200-500 e. Lisäksi opiskelijalle saattaa koitua kuluja muun muassa koulumatkoista ja asumisesta.

Opiskelijoille maksuttoman lukiokoulutuksen kustannuksia koulutuksen järjestäjälle on vaikea arvioida, koska välttämättömien opiskelumateriaalien, kuten kurssikirjojen, kustannukset vaihtelevat paljon riippuen siitä, miten kirjoja hyödynnetään ja miten jakelu järjestetään. Kalleimmillaan koko lukion 2500 e arvoiset kirjat 5196 opiskelijalle maksaisi vuosittain 4,3 me.

Henkilökohtainen tietokone on lukiossa nykyään välttämätön työväline. Leasing-sopimuksen tekeminen 5196 opiskelijan tietokoneeseen kustantaisi vuosittain 2,6 me, mutta esimerkiksi 400 e arvoisen palvelusetelin antaminen lukion aloittaville maksaisi vuosittain 750 000 e.

Syksystä 2016 lähtien Espoon lukioissa otettiin käyttöön toimintamalli, jonka mukaan opiskelijalle on pyydettäessä laadittu lausunto siitä, että hän tarvitsee opintoja varten oman päätelaitteen eikä lukiokoulutuksen järjestäjä ole velvollinen hankkimaan laitetta. Vähävaraiset opiskelijat ovat näin voineet anoa sosiaali- ja terveystoimelta avustusta päätelaitteen hankintaan.

Ammatillisessa koulutuksessa Omniassa itse koulutus on maksutonta, mutta oppikirjat ja oppimateriaalit ovat maksullisia. Omaa tietokonetta ei ammatillisessa koulutuksessa edellytetä. Kustannukset oppikirjojen ja oppimateriaalin osalta vaihtelevat paljon tutkinnoittain. Omniassa on linjaus, että opetuksessa hyödynnetään lisääntyvästi maksutonta verkkomateriaalia sekä muita oppikirjoja korvaavia opiskelutapoja. Lisäksi tavoitteena on tarjota jokaisessa tutkinnon osassa toteutus, joka ei edellytä opiskelijalta oppikirjan hankintaa. Henkilökohtaisten työvaatteiden ja välineiden kustannukset vaihtelevat 0-350 euron välillä.

Kiitos Saara Hyrkölle tärkeän asian esiin nostamisesta. Kustannukset eivät saa muodostaa kenellekään kynnystä toisen asteen opintoihin. Kysyn vielä tarkemmin, miten opiskelijoille tiedotetaan tuen saannin mahdollisuuksista ja onko Espoossa selvitetty mahdollisuutta perustaa kouluille kirjastoja oppikirjojen lainaamista varten.

– Valtuustoaloite maksullisesta englannin kielisestä koulusta ja lukiosta (Kv-asia)

Mika Heleniuksen (kok) ja 24 muun allekirjoittama aloite, jossa esitetään, että Espoon kaupunki selvittää ja luo edellytykset kaavoituksessa yksityisen maksullisen englanninkielisen perus- ja lukio-opetuksen mahdollistamisesta osana kouluverkon uudistamista.

Vastauksessa todetaan, että Espoossa maksutonta englanninkielistä koulutusta järjestetään kaupungin toimesta Espoo International Schoolissa Opinmäessä, jossa oppilasmäärä on ollut kasvava. Tilankäyttösuunnitelmassa varaudutaan englanninkielisen opetuksen kasvavaan palvelutarpeeseen perustamalla toinen toimipiste Otaniemeen.

Lisäksi Espooseen ollaan parhaillaan perustamassa maksullista englanninkielistä peruskoulua, New Nordic Schoolia. Koulun on tarkoitus aloittaa syyslukukauden 2018 vuosiluokkien 1-3. opetus. Koulu toimii ainakin ensi lukuvuoden ns. kotiopetusluvalla, mutta sen on tarkoitus hakea opetuksen järjestämislupaa 1.8.2019 alkaen ja laajentua sen jälkeen ylemmille vuosiluokille. New Nordic Schoolin tila-asioiden järjestelyt ovat jo pitkällä eikä erityisiin toimiin kaavoituksen osalta ole tällä hetkellä tarvetta.

Lukio-opetuksen osalta todetaan, että lukiolain mukaan opetus on lukiossa opiskelijalle maksutonta. Vain muutamat Suomessa toimivat lukiot voivat periä maksuja. Se perustuu joko ko. lukioita koskevaan erilliseen lainsäädäntöön tai opetus- ja kulttuuriministeriön erilliseen päätökseen.

Edelleen lukiolain mukaan lukiokoulutuksessa oppilaitoksen opetuskieli on joko suomi tai ruotsi, ja myös ylioppilastutkinto suoritetaan joko suomeksi tai ruotsiksi. Näin ollen tällä hetkellä ei ole mahdollista tarjota englanninkielistä lukiokoulutusta, joka tähtäisi ylioppilastutkintoon. Opetus- ja kulttuuriministeriö on kuitenkin teettänyt keväällä 2018 selvityksen (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 15/2018) suomalaisen ylioppilastutkinnon järjestämisestä englannin kielellä. Tällöin myös lukiokoulutus voitaisiin tarjota englanniksi. Lausunnossaan Espoon kaupunki on kannattanut uudistusta. Espoossa on tarve englanninkieliselle lukiokoulutukselle ja valmius tarjota sitä. Se edistäisi myös kansainvälisten yritysten sijoittumista Espooseen. Tällöinkin koulutus olisi kuitenkin nykylainsäädännön mukaisesti ilman erityistä lupaa maksutonta.

Poikkeuksen tähän muodostaa International Baccalaureate -koulutus (IB), joka toteutetaan Suomessa englanniksi. Espoossa IB-ohjelmaa tarjoavat Etelä-Tapiolan lukio ja Mattlidens Gymnasium, ja niissä on yhteensä noin 250 opiskelijaa. Vuonna 2017 lukiolaki muuttui maksullisuuden osalta siten että, koulutuksen järjestäjä saa järjestää Suomeen tuleville opiskelijoille IB-tutkintoon johtavaa opetusta, jos koulutuksen tilaa ja rahoittaa toinen valtio, kansainvälinen järjestö taikka suomalainen tai ulkomainen julkisyhteisö, säätiö tai yksityinen yhteisö. Tilauskoulutusta ei kuitenkaan saa järjestää Euroopan talousalueeseen kuuluvien valtioiden kansalaisille eikä niille, jotka Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden muun sopimuspuolen kanssa tekemän sopimuksen mukaan rinnastetaan Euroopan unionin jäsenvaltion kansalaisiin, eikä edellä mainittujen perheenjäsenille.

Edellisen perusteella myös Espoo voi tarjota Euroopan talousalueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille maksullista IB-koulutusta. Valtakunnallisia käytänteitä maksullisen IB-koulutuksen toteuttamiseksi ei vielä ole kuitenkaan syntynyt.

Lopuksi todetaan tilojen osalta, että jos englanninkielinen ylioppilastutkinto toteutuu, joissain Espoon lukioissa tarjotaan mahdollisesti lukiokoulutusta englanniksi. Siinä tapauksessa, että uusi yksityinen oppilaitos perustettaisiin, tutkittaisiin todennäköisesti ensin mahdollisuus hyödyntää kaupungin alueella sijaitsevia rakennuksia oppilaitoksen tarpeisiin.

Kattava vastaus tähänkin aloitteeseen. Hyvä, että englanninkielisen opetuksen lisäämiseen varaudutaan. Toisaalta on tärkeää pitää huoli siitä, että suomenkielen asema tulevaisuudessakin säilyy vahvana lukiokoulutuksessa ja että koulutuksen maksuttomuus säilyy vahvana periaattena (vrt. Saara Hyrkön valtuustoaloite edellä).

– Perusopetuksen iltapäivätoiminnan asiakasmaksun perimättä jättämisen tai alentamisen periaatteet 1.8.2018 alkaen

Iltapäivätoiminnan asiakasmaksut ovat olleet 1.8.2016 alkaen seuraavat: Kokoaikaisesta iltapäivätoiminnasta on peritty asiakasmaksuna 140 euroa kuukaudessa ja osa-aikaisesta iltapäivätoiminnasta 80 euroa kuukaudessa.
Lisäksi on päätetty iltapäivätoiminnan asiakasmaksun perimättä jättämistä tai alentamista koskevista periaatteista. Nyt näitä maksurajoja tarkistetaan lainsäädäntömuutoksesta johtuvien indeksitarkistusten takia.
Maksun perimättä jättämisen osalta tulorajat nousevat merkittävästi aiemmista rajoista. Lukuvuonna 2017-2018 suomenkielisen opetuksen tulosyksikössä asiakasmaksuhuojennus myönnettiin noin 440 perheelle, joista 67 % sai vapautuksen asiakasmaksusta ja 33 % sai asiakasmaksun puolituksen. Tältä pohjalta arvioiden muutosten vaikutus tulonmenetyksenä asiakasmaksuista tulee olemaan kokonaisuudessaan noin 174 405 e/lukuvuosi.

Lukuvuonna 2017-2018 ruotsinkielisissä sivistyspalveluissa asiakasmaksuhuojennus myönnettiin 37 perheelle, joista 16 (43 %) sai vapautuksen asiakasmaksusta ja 21 (57 %) sai asiakasmaksun puolituksen. Tältä pohjalta arvioiden muutosten vaikutus tulonmenetyksenä asiakasmaksuista tulee olemaan kokonaisuudessaan noin 29 000 e/lukuvuosi.
Perusteltu muutos, joka on hyväksytty lautakunnissa yksimielisesti. Olemme talousarvioneuvotteluissa halunneet varmistaa, että kaikille iltapäivähoitoa tarvitseville eka- ja tokaluokkalaisille löytyy paikka. Lasten turvalliset iltapäivät eivät saa jäädä rahasta kiinni.

– Valtuustokysymys pätevien lastentarhanopettajien saamisen turvaamisesta, henkilökunnan pysyvyyden vahvistamisesta ja palkkatason kehittämisestä (Kv-asia)

Inka Hopsun (vihr) ja 44 muun allekirjoittama kysymys, jossa pyydetään vastausta seuraaviin kysymyksiin:

1. Mikä on varhaiskasvatuksen henkilökunnan vaihtuvuus Espoossa?

2. Millä keinoin vuokratyövoiman käyttöä voidaan vähentää varhaiskasvatuksessa?

3. Miten huomioidaan lakimuutosten tuomien pedagogisten vastuiden lisääntyminen varhaiskasvatuksessa työolosuhteiden ja palkkauksen osalta?

4. Millä keinoin varmistetaan pätevien lastentarhanopettajien saaminen ja pysyvyys Espoossa?

5. Miten Espoo aikoo reagoida Helsingin toimiin houkutella rahakannustein lastentarhan opettajia?

Vastauksessa todetaan yleisesti, että lastentarhanopettajien palkkauksesta neuvotellaan valtakunnallisesti kunta-alan työnantajajärjestö KT:n ja lastentarhanopettajia edustavan julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön JUKO ry:n kesken. Hyväksyessään neuvottelutuloksen kunta-alan sopimusten täytäntöönpanoon liittyvien neuvottelujen (esim. järjestelyerät) osalta kaupunginjohtaja päättää samalla neuvottelutulokseen sisältyvät palkankorotukset koko kaupungin henkilöstön osalta.

Järjestelyerän kohdentamisesta neuvotellaan kaupunkitasoisesti. Tavoitteena on yhteinen neuvottelutulos järjestelyerän kohdentamisesta. Seuraava uudessa sopimuksessa sovittu 1,2 %:n järjestelyerä tulee voimaan 1.1.2019 alkaen.
Sitten vastataan esitettyihin kysymyksiin, tässä vastausten tiivistelmät. Vastaus kokonaisuudessaan löytyy täältä:

Kysymys 1: Varhaiskasvatuksen henkilökunnan vaihtuvuus Espoossa?

Pääkaupunkiseudulla on 600 suomenkielisen kelpoisen lastentarhanopettajan vaje. Keskeinen syy on, että koulutuspaikkoja (erityisesti yliopistotasoisten lastentarhanopettajien) on varhaiskasvatuksen työvoiman tarpeeseen nähden liian vähän.

Pääkaupunkiseudun kunnat ovat olleet aktiivisia koulutusmäärien nostamiseksi alueella ja aloituspaikkojen määrää on lisääntymässä vuodesta 2018 alkaen Helsingin yliopistossa, tosin liian vähän (40 paikkaa).

Tilanne tulee olemaan vielä haasteellisempi, mikäli helmikuussa annettu varhaiskasvatuslakiluonnos hyväksytään ja yliopistollisen varhaiskasvatuksen pedagogisen koulutuksen saaneiden lastentarhanopettajien tarve lisääntyy entisestään.

Suomenkielisen varhaiskasvatuksen vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus oli viime vuonna 3,59 % (86 henkilöä) ja ruotsinkielisen 1,74 % (5 henkilöä). Luvussa ei ole mukana eläköityminen, irtisanominen tms. lähdön syyt. Vastaavasti suomenkielisen varhaiskasvatuksen henkilöstöä rekrytoitiin viime vuonna 746 (joista 365 lastentarhanopettajaa) ja ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen henkilöstöä 138 (63 lastentarhanopettajaa) työsuhteeseen.

Kysymys 2: Millä keinoin vuokratyövoiman käyttöä voidaan vähentää Espoossa?

Vuokratyövoimakustannukset ovat nousseet vuodesta 2015. Syynä on osaltaan se, että vakinaisiin tehtäviin ei ole saatu kelpoisia hakijoita ja on jouduttu rekrytoimaan henkilöstöä vuokratyönä. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa vuokratyöhön käytettiin vuonna 2017 noin 6 me ja ruotsinkielisissä sivistyspalveluissa noin 480 000 e.

Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa helmikuussa 2018 määräaikaisesti lastentarhanopettajan tehtävissä toimi 16,43 % ei-kelpoisia sijaisia. Ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen lastentarhanopettajina määräaikaisesti toimivista ei-kelpoisia vastaavana ajankohtana oli 41,51%.

Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa kasvatushenkilöstöä sijaistaville varahenkilöille on varattu käyttösuunnitelmaan 128 henkilön vuosityöpalkka. Varaus on pysynyt samana vuosina 2015 – 2018, vaikka kunnallisessa varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrä on kasvanut 1360 lapsella. Lapsia varahenkilöä kohden on nyt noin 90, kun viisi vuotta sitten lapsia oli noin 80. Ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa palkkavaraus on 25 varahenkilölle. Epidemia-aikoina ja vilkkaimpina loma-aikoina joudutaan turvautumaan vuokrahenkilöstöön, jota hankitaan Seuren kautta. Seurella on ollut ajoittain vaikeuksia täyttää tilauksia ja työvuorojen täyttöaste on laskenut suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa 81,1 prosenttiin ja ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa täyttöaste on ollut vieläkin alempi.

Vakinaisen varahenkilöstön määrää ei ole mahdollisuutta lisätä ilman määrärahalisäyksiä. Vuokratyövoiman käyttöä voidaan pyrkiä vähentämään jatkamalla tiivistä yhteistyötä oppilaitosten kanssa ja markkinoimalla Espoota hyvänä työnantajana. Lisäksi on tarpeen edelleen jatkaa sijaistarpeen vähentämiseksi tehtyjä toimenpiteitä (lomien suunnittelu, henkilöstön sairastavuuden vähentäminen).

Kysymys 3: Miten huomioidaan lakimuutosten tuomien pedagogisten vastuiden lisääntyminen varhaiskasvatuksessa työolosuhteiden ja palkkauksen osalta

Espoossa on kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) soveltamisalan piiriin kuuluvilla oma tehtävän vaativuuden arviointia (TVA) koskeva toimintamalli.

KVTES:n mukainen lastentarhanopettajan tehtäväkohtainen palkka on 1.4.2018 alkaen 2343,69 euroa/kk. Espoossa lastentarhanopettajan tehtäväkohtainen palkka on ollut 1.5.2018 alkaen 2 409,62 euroa/kk.

Kaupunginjohtaja on 3.10.2011 hyväksynyt lastentarhanopettajan tyyppikuvauksen. Päiväkodin varajohtajana, integroidussa erityisryhmässä, erityisryhmässä, kiertävänä varahenkilönä tai esiopetusta antavana lastentarhanopettajana tehtävä katsotaan vaativammaksi kuin muiden lastentarhanopettajien tehtävä. Edellä mainittu työn vaativuuden mukainen korvaus maksetaan tehtäväkohtaiseen palkkaan kuuluvana TVA-lisänä (mahdollinen varajohtajalisä 94,45 euroa/kk, erityisryhmässä tai kiertävänä toimiminen 40,80 euroa/kk sekä esiopetuslisä 61,79 euroa/kk).

Varhaiskasvatuksessa on käytössä edellä mainittujen vaativuuden arvioinnin perusteella maksettavien lisien lisäksi työsuorituksen arviointiin perustuva henkilökohtainen lisä, jota tällä hetkellä maksetaan kaikkiaan noin 38 %:lle lastentarhanopettajista.

Muina palkitsemisen vaihtoehtona Espoossa on käytössä myös kertapalkitseminen. Henkilölle voidaan maksaa erikseen määriteltyjen kriteerien mukaisesti 100 – 600 euron suuruinen kertapalkkio. Ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa maksetaan lastentarhanopettajille rekrytointilisää 30,53 euroa / kk.

Lastentarhanopettajien TVA-tyyppikuvauksen päivitys on Espoossa käynnistynyt loppuvuodesta 2017. Päivityksellä varmistetaan tehtävien ajantasaisuus uuden varhaiskasvatuslain vaatimuksiin nähden.

Lakimuutosten mukanaan tuomien vastuiden merkitystä ollaan Espoossa arvioimassa ja tekemässä lisätoimenpiteitä laadukkaan varhaiskasvatustyön sujuvoittamiseksi edelleen mm. koulutusta lisäämällä ja työvälineitä päivittämällä.

Työolosuhteita ollaan parantamassa myös pedagogisen koulutuksen saaneen henkilöstön osuutta lisäämällä. Osaamistasoa on vähitellen talousarvioin puitteissa nostettu lastentarhanopettajien osuutta lisäämällä. Lastentarhanopettajien rekrytointi on helpompaa niihin yksiköihin, joissa lastentarhanopettajavakanssien osuus on korkeampi.

Lastentarhanopettajien ja erityislastentarhaopettajien vakanssien osuus 31.12.2017 oli 44 % suomenkielisen varhaiskasvatuksen kasvatushenkilöstöstä, kun laki edellyttää ko. koulutusta vähintään joka kolmannelta. Ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa osaamistason nostaminen ei ole osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi, koska tehtäviin ei ole saatu rekrytoitua kelpoisia lastentarhanopettajia.

Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa ollaan 1.8.2018 alkaen uudistamassa myös lasten tuen järjestämistä sekä siihen liittyviä toimintatapoja. Samanaikaisesti palkataan kuusi uutta varhaiskasvatuksen erityisopettajaa (erityislastentarhanopettajaa). Toimintaympäristön muuttuessa erityisesti suomenkielisiin varhaiskasvatusyksiköihin tarvitaan lisäksi kieli- ja kulttuuriosaamisen edelleen vahvistamista. Järjestettävien henkilöstökoulutusten lisäksi palkataan 1.8.2018 alkaen 19 uutta varhaiskasvatuksen kieli- ja kulttuuriopettajaa.

Kysymys 4: Millä keinoin varmistetaan pätevien lastentarhanopettajien pysyvyys Espoossa?

Lastentarhanopettajien pysyvyyttä ja sitoutumista Espoon kaupunkiin voidaan vahvistaa työolosuhteiden parantamisella sekä arvostavalla, kannustavalla ja kokeilumyönteisellä toimintakulttuurilla suomenkielisen ja ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen työyksiköissä. Lisäksi Espoon kaupunki tarjoaa henkilöstölleen useita henkilöstöetuja, joiden tavoitteena on henkilöstön hyvinvoinnin, kehittymisen ja työssä viihtymisen edistäminen.

Kysymys 5: Miten Espoo aikoo reagoida Helsingin toimiin houkutella rahakannustein lastentarhanopettajia?

Tehtävien vaativuutta ollaan lastentarhanopettajien ja muun varhaiskasvatuksen henkilöstön osalta Espoossa tällä hetkellä arvioimassa. Mikäli tehtävän vaativuudessa tapahtuu olennaisia muutoksia, tarkistetaan vaativuusarviointia ja mahdollisesti myös palkkausta.

Espoo maksaa tällä hetkellä kilpailukykyistä palkkaa verrattaessa Helsinkiin ja Vantaaseen. Espoossa on käytettävissä laajat henkilöstöedut ja yleisten ja tavanomaisten etujen (liikunta- ja kulttuurietu, työmatkaetu, kouluttautuminen työnantajan tuella yms.) lisäksi esimerkiksi maksuttoman uinnin mahdollisuus, mitä moni työnantaja ei tarjoa. Espoossa on myös mahdollisuus käyttää rekrytointilisää silloin, kun kunta-alan sopimuksissa sille määritetyt perusteet täyttyvät.

Vastauksessa on laskettu eri palkankorotussummien kokonaiskustannuksia. Esimerkiksi 100 euron korotuksen vuosikustannus olisi 1,45 me.

Muiden kuntien toimintaa ja niiden tekemiä ratkaisuja seurataan tarkasti. Helsingissä henkilöstöjohtaja on tehnyt päätöksen 1 000 euron kertaluontoisen kannustuspalkkion käyttöön ottamisesta kokeiluluonteisena vuoden 2018 aikana aloittaneille lastentarhanopettajille 6 kk:n koeajan jälkeen. Lisäksi Helsinki maksaa vuoden 2018 aikana ”Löydä osaaja”-palkkiota henkilöille, jotka löytävät Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle määriteltyjen kriteerien mukaisesti lastentarhanopettajan (ja ruotsinkielisessä palvelukokonaisuudessa myös lastenhoitajan) ja toimivat asiassa annettujen ohjeiden mukaisesti.

Antaessaan lausunnon vastauksesta opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta totesi lisäksi seuraavaa:

”Edellä olevan lisäksi opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta totesi, että lastentarhanopettajien ja erityislastentarhanopettajien työn vaativuus on lisääntynyt uuden varhaiskasvatussuunnitelman myötä. Olemme tehneet valintoja, joiden myötä panostamme jatkossa yhä enemmän varhaiskasvatuksen saatavuuteen. Osallistumisasteen nousun ja maksuttomuuden myötäkään emme voi tinkiä kasvatuksen laadusta, joka muodostuu ennen kaikkea ammattilaisten työstä. Siksi Espoossa toteutetaan työn vaativuuden arviointi lastentarhanopettajien ja erityislastentarhanopettajien työstä. Työn vaativuuden arviointi on kaikkien työntekijöiden kannalta oikeudenmukainen tapa tarkastella palkankorotustarpeita ja varmistaa, että Espoo on lastentarhanopettajille houkutteleva työnantaja.”

Tärkeä asia tämäkin ja ollut paljon julkisuudessa. Vastaus on perusteellinen ja nyt odotetaan tuon työn vaativuuden arvioinnin tuloksia. Yleisistä palkankorotuksista sovitaan palkkaneuvottelukierroksilla. Kaupunginhallitustasolla on huomioitava myös kokonaisuus. Myös sosiaali- ja terveyspuolella meillä on henkilöstöryhmiä palkkakuopassa ja rekrytointivaikeuksia.

– Valtuustoaloite Laaksolahden urheilupuistoalueen kehittämiseksi (Kv-asia)

Mika Heleniuksen (kok), Mia Laihon (kok) sekä 28 muun allekirjoittama aloite, jossa esitetään, että Laaksolahden urheilupuistosta laaditaan Espoo Tarinaa tukeva laaja-alainen asukkaiden, eri harraste- ja käyttäjäryhmien tarpeet huomioiva suunnitelma. Suunnitelman tavoitteeksi on erityisesti kirjattu kokonaisvaltainen, terveyttä edistävä toimintaympäristö, jossa huomioidaan alueen liikunnalliset erityispiirteet, järven tarjoamat ja nykyisiä harrastepaikkoja täydentävät ympärivuotiset mahdollisuudet.

Vastauksessa todetaan, että Laaksolahden urheilupuistosta tekee poikkeavan sen sijainti Pitkäjärven rannalla. Muista urheilupuistoista poiketen siellä on yleinen uimaranta, iso laituri, beach volley-kenttä sekä talvella avanto. Liikuntapalveluiden kanssa käydyissä alustavissa keskusteluissa juuri nämä rantaan liittyvät toiminnot ja niiden kehittämispotentiaali ovat nousseet esiin.

Olemassa olevien toimintojen vahvistaminen ja uusien toimintojen kehittäminen vaativat kaupungilta merkittäviä investointeja. Tilanteen ratkaisemiseksi tekninen ja ympäristötoimi käynnistää yhdessä liikuntapalveluiden kanssa Laaksolahden urheilupuistoa koskevan maankäyttöselvityksen, jossa tutkitaan urheilupuiston maankäytön kehittämistä ja tehostamista sekä uusien toimintojen, kuten asumisen sijoittamista urheilupuiston läheisyyteen.

Laaksolahden urheilupuiston kehittämistä tulisi edistää kaksivaiheisesti. Ensivaiheessa puretaan vanha käyttökiellossa oleva jäähalli ja rakennettaan sen paikalle tekojää sekä mahdollisesti huolto- ja pukukopit paviljonki -mallina. Samalla jatketaan Jääurheilun Tuen jäähallin vuokra-aikaa vuoteen 2030 asti.

Lisäksi aloitetaan heti alueella kokonaissuunnitelman laatiminen. Tavoitteena voisi olla järven rantaan tukeutuva hieno ja monipuolisesti kutsuva lähiliikunta-alue rantapalloilumahdollisuuksineen. Jääurheilun Tuen kanssa tulee määritellä jäähallien alueellinen tarve. Määrittelyssä tulee ottaa huomioon jääurheilun tarpeen kokonaisuus koko kaupungin alueella.

Yleisurheilukenttä vaatii myös päivitystä. Sitä suunniteltaessa tulisi ottaa huomioon alueen käyttö myös erilaisiin tapahtumiin, ei pelkästään urheiluun – harjoitteluun ja kilpailemiseen.

Tämä oli jo toinen Laaksolahden urheilupuistoa koskeva aloite tällä kaudella. Käynnissä on koko Espoon kattava urheilupuistojen suunnitelma. Sen pitäisi tuoda ratkaisuja myös Laaksolahteen. Toki kyse on viime kädessä rahasta tässäkin kehittämisessä.

– Valtuustoaloite kuntan ja nurmen rakentamiseksi päiväkotien pihoille (Kv-asia)

Henna Kajavan (ps) ja 31 muun allekirjoittama aloite kuntan ja nurmen rakentamiseksi päiväkotien pihoille.

Vastauksessa todetaan, että Tilapalveluilla ja sivistystoimella on meneillään Adele-tutkimus, jossa kuntan käyttöä kokeillaan Niittymaan ja Maakirjan päiväkodeissa. Tuloksia kokeilusta saadaan vuoden 2018 aikana.

Hankkeessa tutkitaan viheraltistuksen vaikutuksia 3–6-vuotiaiden lasten mikrobien määrään ja lajistoon, immuunijärjestelmän toimintaan sekä koettuun hyvinvointiin ja luontosuhteen rakentumiseen. Hankkeessa tuotetaan metropolialueen kaupungeille ratkaisuja terveyttä ja hyvinvointia lisäävien pihaympäristöjen suunnitteluun. Tuloksia voidaan hyödyntää eri sektoreilla kaupunkisuunnittelussa sekä yksityisellä ja kolmannella sektorilla.

Adele-tutkimuksesta saatavien tulosten perusteella päiväkotien pihasuunnitteluohjeeseen on mahdollista lisätä kuntan ja nurmen käyttöä edistävä osuus huomioitavaksi niille soveliaissa kohteissa.

– Valtuustoaloite rantaraitin toteuttamisesta Matinkylässä (Kv-asia)

Kari Uotilan (vas) ja 45 muun allekirjoittama aloite, jossa esitetään että kaupunki ryhtyisi toimenpiteisiin rantaraitin valmiiksi saattamiseksi Matinkylän osalta.

Vastauksessa todetaan, että kaupunki on suunnitellut ja toteuttanut rantaraittia jo 1970-luvulta alkaen ja valmista rantaraittia on rakennettu noin 38 kilometriä. Rantaraittia on rakennettu pääosin asemakaavoihin perustuen puisto-, satama- tai katualueille.

Kaupungin omistamilla asemakaavoitetuilla puistoalueilla raittia on rakentamatta vain Otsolahdella sekä uudella Kallvik I asemakaava-alueella. Näissä molemmissa raitin suunnittelu on tarkoitus aloittaa lähiaikoina.

Aloitteessa mainittua Villa Kolikarin kohtaa on päästy rakentamaan vuoden 2017 lopussa, alueen vuokrasopimuksen päätyttyä. Tuolla osuudella raitti valmistuu kesän 2018 aikana.

Nuottaniemen lisäksi asemakaavan mukaista rantaraittia on maanomistuksesta johtuen rakentamatta myös Riilahti II, Soukansalmi, Soukansalmi III ja Laurinlahti -asemakaava-alueilla.

Valtuustoaloitteessa esiin nostettuun Nuottaniemeen tulee jatkossa kohdistumaan Rantaraitin kehittämispainetta vielä nykyistä enemmän, noin kilometrin päässä sijaitseva Finnoo kasvaa valtavasti, ja Rantaraitin käyttö kyseisellä alueella tulee lisääntymään huomattavasti. Nuottaniemessä asemakaavoitettua rantaraittia on kymmenen yksityisen kiinteistön alueilla.

Riilahden kohdalla selvitellään mahdollisuuksia tehdä rantaraitti kelluvana ponttonirakenteena Kaitalahden yli kaislikon reunalle Kaitalahdenrannasta ja Hanikan lintutornin tuntumaan, josta raitti voisi jatkua Soukansalmeen. Tällä ratkaisulla väistettäisiin erittäin vaikeasti rakennettava Kaitalahden etelärannan tulva-alue.

Halkorannan kohdalla asemakaavan mukaista rantaraittia on rakentamatta yhden yksityisen kiinteistön kohdalla.

Kasavuoren kohdalla asemakaavan mukaista rantaraittia on rakentamatta seitsemän yksityisen kiinteistön kohdalla. Tällä kohdin katu kulkee aivan rannan tuntumassa ja rantapuisto on vaikeasti rakennettava kapea kaistale tonttien ja meren välissä.

Laurinlahdessa asemakaavan mukaista rantaraittia on rakentamatta seitsemän yksityisen kiinteistön kohdalla.

Rantaraittia pyritään kehittämään palvelukokonaisuutena, puuttuvien reittiosuuksien rinnalla alueen palvelutarjonta tulisi saada vastaamaan tämän päivän tarpeita, mm. uimarantojen fasiliteetit ovat pääosin huonossa kunnossa ja asukkaat toivovat reitin varrelle perusasioita, kuten ympärivuotisia wc-palveluita ja lisää penkkejä.

Kaupungin investointeja sitoo valtuuston asettama investointikatto. Kaupungin maanhankintaan varataan vuosittain 8 me. Jotta kaikki loput asemakaavoitetut rantapuistot saataisiin hankittua kaupungin omistukseen tulisi siihen käytettyä 1-2 vuoden maanhankintaan varatut rahat kokonaisuudessaan tai vaihtoehtoisesti pitäisi korottaa määrärahaa karsimalla investointeja jostakin muualta. Investoinneissa on kuitenkin priorisoitu erityisesti koulukorjauksia.

Ulkoilureitti- ja puistokäytäväverkoston kehittämisen painopiste on kaupungin omistamilla maa-alueille, joilla niiden kilometrihinta on murto-osa rantaraitin loppuosuuteen verrattuna.

Hyvä vastaus tämäkin. Rantaraitin rakentaminen on ollut kaupungilta loistava investointi ja raittia kannattaa täydentää ja rakentaa valmiiksi mahdollisuukisien mukaan, kuten on tehtykin. Villa Kolikarin kohdan saaminen valmiiksi on tärkeä parannus.

– Kaitaa – Iivisniemi osayleiskaavan hyväksyminen, alue 840300, 31. kaupunginosa Kaitaa (Kv-asia) (Pöydälle 14.5.2018)

Tämä jäi viimeksi esityksestäni pöydälle, jotta ryhmät ehtivät käsitellä asiaa.

Kyse on tärkeästä osayleiskaavasta, joka määrittää millainen Kaitaan metroaseman ympäristöstä tulee. Kaavaa on hiottu huolella lautakunnassa ja viheralueita lisätty, mutta hyvästä yrityksestä huolimatta yksimielistä näkemystä ei lautakunnassa löytynyt.

Suunnitelma mahdollistaa toteutuessaan yhteensä noin 9500 asukasta ja 1100 työpaikkaa koko kaava-alueelle sekä metroaseman ja Iivisniemen ostoskeskuksen ympäristön kehittämisen tiiviiksi ja palvelutasoltaan monipuoliseksi paikalliskeskukseksi.

Alueen maankäytön suunnitteluun on vaikuttanut valtion ja Helsingin seudun kuntien sopimus suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi. Ehtona valtion metron jatkeen kustannuksiin osallistumiselle on Espoon sitoutuminen asuntotonttien kaavoituksen kasvattamiseen joukkoliikenteen kannalta hyvin saavutettaville alueille ja erityisesti nykyisiin ja toteutumassa oleviin ratakäytäviin. Tämän myötä alueen asukasmäärätavoite on noussut 6000 as -> 9500 as (Espoon eteläosien yleiskaavan mitoitus on noin 5500 as).

Osayleiskaavassa jätetään Hannusmetsän keskeiset alueet rakentamisen ulkopuolelle. Kiistakysymykseksi kaavan viilauksesta huolimatta jäi Bondaksen kalliolle osoitettava tiivis kerrostalorakentaminen, joka ulottuu voimassa olevan Espoon eteläosien yleiskaavan virkistysalueelle. Tästä on äänestetty myös kaavan aiemmissa käsittelyvaiheissa.

Esittelijä perusteli rakentamisen rajausta Bondaksen kalliolla (verrattuna vihreiden aiemmin tekemään rajausesitykseen) sillä, että näin jätetään asemakaavoitukselle väljyyttä ja mahdollistetaan viheralueen melusuojaus rakentamisella (viheraluetta voidaan asemakaavoituksessa jättää kerrostalojen lomaan).

Asiasta äänestettiin myös lautakunnan viimeisessä käsittelyssä, joka meni seuraavasti:

Lautakunnan pj. Jouni Särkijärvi (kok) teki Sara Saramäen (kesk) kannattamana seuraavan muutosesityksen:

”Pohjoisimman A1-alueen pohjoisraja merkitään voimassaolevan yleiskaavan mukaiseksi, jolloin muuttuva alue jää viheralueeksi.”

Tämä tarkoittaisi siis Bondaksen kallion virkistysalueen laajentamista. Esitys tarkoittaisi asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi, mikä on hankalaa sikäli, että metroaseman seudun kehittämisen toivotaan etenevän. Se tarkoittaisi myös rakentamisen merkittävää lisäämistä muualle kaava-alueelle, jos asukasmäärätavoitteesta halutaan pitää kiinni. Ei ongelmatonta sekään.

Kopra (sd) Kivekkään (sd) kannattamana teki seuraavan lisäysesityksen:

”Asemakaavoituksessa vältetään Hannusmetsän A1-alueen länsireunalla tiukkarajaista rakennetun ja luontoympäristön rajaa ja mahdollisuuksien mukaan jätetään A1-alan länsipuolen aluetta luonnontilaiseksi huomioiden mm. alueella sijaitseva kosteikko ja muut luontoarvot sekä Bondaksenkallion lakialue ja siihen liittyvä luontopolku.”

Särkijärven esitys hävisi äänin 8-3 (Särkijärvi, Partanen, Saramäki), yksi tyhjä (Nevanlinna). Eli tässä vihreiden ryhmä hajautui.

Tuon jälkeen Kopran lisäys hyväksyttiin yksimielisesti.

Lisäksi hyväksyttiin yksimielisesti kaksi vihreiden tekemää tärkeää lisäystä:

”Ennen asemakaavoitusta selvitetään METSO -elinympäristöjen, uhanalaisten ja vaateliaiden sammalten, jäkälien ja kääpien sekä erityisesti luontodirektiivin liitteen II lajin lahokaviosammalen esiintyminen sekä varmistetaan riittävät toimet niiden säilyttämiseksi.”

”Osayleiskaavamerkintöjen ja määräysten yleisiin määräyksiin lisätään ympäristökeskuksen lausunnon mukaisesti seuraava teksti:

Jatkosuunnittelussa tulee mahdollistaa uusiutuvien energialähteiden ja hukkaenergian hyödyntäminen. Toimintojen sijoittelussa tulee huomioida energiataloudellisuus. Massoittelussa tulee huomioida passiivisen ja aktiivisen aurinkoenergian hyödyntäminen sekä ylilämmöltä suojautuminen passiivisin keinoin. Alueella tulee pyrkiä alueellisiin tai korttelikohtaisiin jäähdytys- ja viilennysratkaisuihin.”

Yleiskaavaa ollaan siis muuttamassa siten, että viherlauetta nakerretaan. Vaakakupeissa siis hienon kallioalueen rakentaminen ja asutuksen tiivistäminen metroaseman välittömään läheisyyteen. Lautakunta teki tärkeitä luontoarvoja huomioivia päätöksiä, joiden on tarkoitus ohjata asemakaavoitusta. Pidän tärkeänä, että ne saadaan asemakaavoitusta velvoittaviksi.

Lisäksi olisin valmis esittäämän alueen luontoarvojen turvaamiseksi kaavamääräyksiin lausetta, jolla edellytetään V- ja EV-alueiden metsien kehittämistä mahdollisimman luonnontilaisina (sallien turvallisuuden kannalta tarvittavan hoidon). Määräys on tarpeen koskien etenkin Hannusjärven pohjoispuolista V- ja EV-aluekokonaisuutta.

– Matinmetsä, asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimuksen ja esisopimuksen hyväksyminen, alue 310216, 23. kaupunginosa Matinkylä (osittain Kv-asia)

Matinkylän Liikekiinteistön (vanha ostari) tilalle on suunniteltu kolme asuinrakennusta, joista yksi olisi kerroslukumäärältään yhtä korkea kuin nykyiset korkeat rakennukset ja kaksi matalampaa Matinkadun varressa. Korkean rakennuksen kummallekin puolelle on suunniteltu asuntopiha. Kansipihatason alapuolelle, Matinkadun varteen suunnitellaan liiketilaa lähikaupalle sekä pysäköinti-, huolto- ja varastotiloja. Kansitasolle, Kala-Maijan polun varrelle suunnitellaan liiketilaa ja Kaisankujan ja Kala-Matin raitin varrelle liike-, toimisto-, palvelu- tai asukkaiden yhteistilaa. Korkean rakennuksen suunnittelulle on annettu ohjeita ja määräyksiä.

Tämä kaava on ollut pitkään vireillä. Ratkaisu ei ole täydellinen, mutta on hyväksytty lautakunnassa yksimielisesti. Tärkeää, että vanha ostari saadaan kohennettua.

– Suurpelto III A, asemakaavan sekä maankäyttö-, kehittämis-, yhteistyö- ja esisopimuksen ja katualueen korvaamista koskevan sopimuksen hyväksyminen, alue 330601, 21. kaupunginosa Henttaa (osittain Kv-asia)

Tämä alue kaavoitettiin jo kertaalleen, mutta maankäyttösopimusta ei syntynyt, kun maanomistaja ei löytänyt korttelille toteuttajaa. Niinpä kortteli rajattiin pois Suurpelto III asemakaavasta ennen kaupunginhallituksen ja valtuuston käsittelyä.

Korttelin asemakaavaehdotusta on nyt muutettu sopimaan rakennusliike JM Suomi Oy:n kohteessa pilotoimaan asuntorakentamisen kohtuuhintaisuuskonseptiin. Tärkeimmät tehdyt muutokset ovat:

– Asuinrakennusoikeus on noussut 8 000 k-m2:stä 8 670 k-m2:iin. Liike-, palvelu- tai työtilana edellytetyn tilan koko on vastaavasti laskenut 150 k m2:stä 50 k m2:iin.
– Pysäköinnistä tulee toteuttaa rakenteellisena (pihakannen alaisena) vähintään 50 %, kun aiemmin edellytettiin 80 %. Pihakannen pieneneminen parantaa pohjoisimpien talojen maantasokerroksen asuntojen näkymiä ja liittymistä pihaan, mutta pienentää korttelialueella istutuksiin, oleskeluun ja leikkiin käytettävissä olevaa aluetta.
– Pääasiallinen julkisivumateriaali on kaikissa taloissa puhtaaksi muurattu tiili tai rappaus, kun se aiemmin itäreunan pistetaloissa oli puu. Puuta käytetään edelleen täydentävänä materiaalina.
– Rakennusalojen rajoja on muutettu hieman kuitenkin siten, että perusratkaisu rakennusmassojen jaottelusta kadunvarsitaloihin ja puistonoppiin on säilynyt. Myöskään suurimmat sallitut kerrosluvut eivät ole muuttuneet.

Tämä on hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa yksimielisesti. Voi puolestani mennä eteenpäin.

– Keilaniemi, asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimuksen hyväksyminen, alue 220832, 10. kaupunginosa Otaniemi

Tavoitteena on mahdollistaa olemassa olevan toimistotalon laajentaminen osoitteessa Miestentie 1. Rakennusoikeus kasvaa yhteensä 1 220 k-m². Rakennusoikeudesta 530 k-m² sijoittuu toimistosiipien väliseen laajennukseen ja 690 k-m² sijoittuu kellariin ja pihakannen alle.

Laajennuksen tavoitteena on tukea rakennuksen tulevaa pitkäaikaista käyttöä lisäämällä yhteisöllisiä ja epämuodollisen työntekemisen tiloja. Lisäksi pysäköintimääräyksiä muutetaan siten, että käyttö tukeutuu tulevaisuudessa enemmän julkisen liikenteen yhteyksien varaan, koska suunnittelualue sijaitsee metron ja tulevan Raide-Jokerin läheisyydessä.

Pieni kaavamuutos rakennuksen omistajan tarpeisiin. Tämä on hyväksytty kaupsulautakunnassa yksimielisesti.

– Maankäyttösopimuksen ja esisopimuksen hyväksyminen, alue 432100, 30. kaupunginosa Nöykkiö

Kaupunginhallitus hyväksyi viime kokouksessaan Latokaskenniitty -asemakaavan ja sitä koskevan maankäyttösopimuksen sekä esisopimuksen alueen luovutuksesta.

Latokaskenniityn alueella maanomistusta on Espoon kaupungilla, yksityisillä maanomistajilla ja Asuntosäätiön Kiinteistöt Oy:llä. Kaupunki on neuvotellut ja allekirjoittanut alueen maanomistajien kanssa maankäyttösopimukset ja esisopimukset, jotka koskevat alueiden luovutusta.

Nyt tuodaan erikseen hyväksyttäväksi Asuntosäätiön Kiinteistöt Oy:n kanssa solmittava sopimus. Tällä ja 14.5. yksityisten maanomistajien kanssa solmittavalla sopimuksella saatavilla maankäyttömaksuilla katetaan maanomistajien osuus kunnallistekniikan kaupungille aiheuttamista kustannuksista.

Kunnallisteknisen yleissuunnitelman mukaan Nöykkiönkadulle rakennetaan kaksi kiertoliittymää Kaskitien ja Kaskenpolttajantien risteyksiin parantamaan liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta. Tillinmäentien liittymään rakennetaan liikennevalot. Nöykkiönkadun pohjoisreunaan ja Nöykkiönlaaksontielle on suunniteltu uudet kevyen liikenteen väylät. Nöykkiönkadulla kulkevaa pyöräilyn seutureittiä parannetaan erottamalla jalankulku ja pyöräily toisistaan. Lisäksi alueelle tulee rakentaa auto- ja polkupyöräpaikkoja.

– Valtuustoaloite vegaaniruoan tarjoamisesta Espoon kouluissa (Kv-asia)

Valtuusto palautti aloitteen uudelleen käsiteltäväksi siten, että

– aloitteessa esitettyihin toimenpiteisiin eli kustannusneutraalin, ruokajuomattoman vegaaniruoan tarjoamiseen Espoon kouluissa ryhdytään mahdollisimman pian ja
– selvitetään kustannukset sille, että vegaaniruokailmoituksen tehneille tarjottaisiin jatkossa myös ruokajuoma.

Vastauksessa todetaan edelleen, että oppilaan oikeudesta täysipainoiseen ateriaan säädetään lain tasolla perusopetuslain 31 §:ssä. Lainsäädännön, kansallisten ravitsemussuositusten ja Espoon kaupungin voimassa olevan opetussuunnitelman vaatimusten vuoksi kouluissa tarjottavien aterioiden, mukaan lukien vegaaniaterioiden tulee muodostaa täysipainoinen ravitsemussuositukset täyttävä ateriakokonaisuus.

Ruokajuomattoman vegaaniruoan tarjoilu ei täytä täysipainoisen aterian vaatimuksia, minkä vuoksi valtuustoaloitteessa esitettyä, kustannusneutraalia vegaaniruoan tarjoilua ei voida toteuttaa.

Täysipainoisen kouluruokailusuositusten mukaisen vegaanisen kouluaterian tarjoaminen lisää kustannuksia 0,17-0,23 euroa annosta kohden. Käytännössä kustannuksia lisää tarjottava ruokajuoma (soija- tai kaurajuoma). Mahdollisten vegaaniruokailijoiden määrästä ei ole tarkkaa tietoa, koska vegaaniruoka ei ole ollut valikoimassa. Jos ruokailijoita olisi 100 (arvio tehty Tampereen vertailutietojen perusteella), olisi tarvittava lisämääräraha 3760 e/vuosi.

Vastaus on palautuksen jälkeen käytetty lausunnolla ovalassa ja sverumissa.
Lautakunnat suhtautuvat aloitteeseen myönteisesti edellyttäen, että sen toteuttamiseen saadaan tarvittava määräraha nykyisen budjetin lisäksi.

Lisäksi opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta esittää, että Espoo käynnistää vegaaniruuan tarjoamisen ja viimeistään budjettikäsittelyn yhteydessä käsitellään määräraha myös vegaaniruokailijoiden ruokajuomaan.

Yhteenvetona vastauksessa todetaan lopuksi, että kustannusneutraalia, ruokajuomatonta vegaaniruokaa ei voida Espoon kouluissa tarjota, ellei Espoon kaupungin voimassa olevaa perusopetuksen opetussuunnitelmaa muuteta niin, että aterioiden suunnittelussa ei tarvitse huomioida valtion ravitsemusneuvottelukunnan ravitsemussuosituksia eikä ravitsemussuosituksen tulkintaa siitä, mitä tarkoitetaan perusopetuslain 31 §:n tarkoittamalla oppilaan oikeudella täysipainoiseen ateriaan.

Mikäli vegaaniruoan tarjoamiseen ryhdytään Espoon kouluissa ravitsemussuositusten mukaisesti, ovat kustannusvaikutukset 0,17 – 0,23 euroa annosta kohden. Jos lisämäärärahan lisäämistä suunnitellaan, tulee päätöksenteossa noudattaa myös perusopetuslain määräyksiä, joiden mukaan koulutoimen järjestämisessä on otettava huomioon velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta.

En edelleenkään ymmärrä, miksi tästä asiasta on tehty arvovaltakysymys, vaikka valtuuston enemmistön tahtotila käy selvästi ilmi palautuksesta. Valtuusto linjasi selkeästi palautteessaan asian, että aloitteessa esitettyihin toimenpiteisiin eli kustannusneutraalin, ruokajuomattoman vegaaniruoan tarjoamiseen Espoon kouluissa ryhdytään mahdollisimman pian ja selvitetään kustannukset sille, että vegaaniruokailmoituksen tehneille tarjottaisiin jatkossa myös ruokajuoma.

Nyt vastauksessa ei tätä kuitenkaan esitetä. Kustannusten selvittäminen osoittaa, että ravitsemussuositukset täyttävän vegaaniruoan tarjoamisessa on kyse arviolta pienestä summasta (noin 4000 e/vuosi).

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päätti yksimielisesti esittää valtuuston linjauksen mukaisesti, että Espoo käynnistää vegaaniruuan tarjoamisen ja viimeistään budjettikäsittelyn yhteydessä käsitellään määräraha myös vegaaniruokailijoiden ruokajuomaan.

Minusta olisi perusteltua, että , että vastaukseen lisätään kaupunginhallituksen samansisältöisen kannan, jotta virkavalmistelu saa mandaatin ryhtyä toimeen.

Selvitin vertailun vuoksi Turun tilanteen. Siellä käyttäjä ja Arkea sopivat yhdessä jo muutama vuosi sitten, että vegaaniruokaa aletaan tarjota siitä erikseen ilmoittaneille. Näin asia ohjeistetaan Arkean sivuilla:

”Ei lääketieteellisiin syihin perustuvat erityisruokavaliot ilmoitetaan erillisellä huoltajan allekirjoittamalla lomakkeella. Täytetyt lomakkeet palautetaan luokanopettajalle/ -valvojalle, joka välittää lomakkeet valmistavaan keittiöön. Ei lääketieteellisistä ruokavalioista Arkean ruokapalveluissa toteutetaan seuraavat ruokavaliot: sianlihattomat ja erilaiset kasvisruokavaliot. Pääsääntöisesti kasvisruoka toteutetaan lakto-ovovegetaarisena. Vegaaniruokavalion osalta keittiö on yhteydessä ruokapalvelun ravitsemusasiantuntijaan, joka antaa tarkemmat toimintaohjeet keittiölle ja lomakkeen vegaaniruokavalion ilmoittamista varten. Vegaaniruokavalio ilmoitetaan omalla erillisellä huoltajan allekirjoittamalla lomakkeella. Ilmoitus vegaaniruokavaliosta välitetään ruokapalveluista myös kouluterveydenhoitajalle tiedoksi. Mahdolliset muutokset oppilaiden erityisruokavaliotiedoissa ilmoitetaan kirjallisesti välittömästi valmistavaan keittiöön.”

Toivon todella, että löydämme tähän yhteisen näkemyksen, kun asia on jo kertaalleen valtuustossa keskusteltu ja linjattu. Ruokavalinnat ovat keskeinen keino ihmisille vaikuttaa ilmastonmuutoksen torjuntaan ja vegaanisten vaihtoehtojen valikoima on lisääntynyt merkittävästi. On todella tärkeää, että Espoo Euroopan kestävimpänä kaupunkina tulee lasten, nuorten ja perheiden kestäviä valintoja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Laskutehtävä *