Vihreiden kaupunginhallitusryhmä syyskauden aloituskokouksessa. Haastamme kaikki mukaan kävelemään kehitysmaiden naisille ammatteja sunnuntaina 9.9.
Kuntapolitiikan kesätauko on takana ja maanantaina on kaupunginhallituksen syyskauden ensimmäinen kokous. Listalla mm. asunto-ohjelma, jota on pohjustettu johdollani tila- ja asuntojaostossa.
Valtuustoaloitteissa ja kysymyksissä vihreiden ryhmässä keskustelua on herättänyt yläkoulujen Urhea-hankkeen laajentaminen kaikkia yläkoululaisia koskevaksi ”elämäntapa-akatemiaksi”, jolla yritetään tarjota kaikille yläkouluikäisille mahdollisuus harrastaa keskiviikkoiltapäivisin klo 14.30-17 välillä.
Pääsemme keskustelemaan myös ilmastotavoitteen ”Espoo on hiilineutraali 2030 mennessä” saavuttamisesta, kun listalla on hankintapäätös asiantuntijatuen hankkimiseksi Kestävän energian ja ilmaston toimintasuunnitelman valmistelua varten.
Alla lista-asiat avattuna. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.
– Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:n lainalle myönnetyn omavelkaisen takauksen tarkistaminen (Kv-asia)
Lainan määrää esitetään korotettavaksi 2,6 me, jolloin lainamäärä olisi yhteensä enintään 39,6 me.
Tapiolan Keskuspysäköinti Oy perustettiin 23.12.2008 toteuttamaan keskuspysäköintilaitos, keskitettyjä huoltotiloja ja yhteisväestönsuoja Tapiolan keskukseen. Espoon kaupunki omistaa 26,61 % yhtiön koko osakekannasta.
Esitettävästä 2,6 me korotuksesta noin 650 000 e on Espoon kaupungin omistamille osakkeille kohdistuvaa, vielä maksamatonta osuutta. Noin 1,6 me kuluu huoltopihan investointeihin ja loput noin 300 000 e koostuu pysäköintitilan investoinneista liittyen muun muassa pysäköintitilan kallistuksien ja kaatojen korjaamiseen, joilla estetään vuoto-ongelmien syntymistä.
Kaupungin tavoitteenaan luovuttaa pysäköintiosakkeet kiinteistöille, kun uudistushankkeet käynnistyvät. Kaavojen yhteydessä laadittaviin maankäyttösopimuksiin sisällytetään velvoite ostaa kaupungilta kaavojen ja rakennuslupien edellyttämät autopaikat keskuspysäköintilaitoksesta.
Nämä ovat kalliita pysäköintipaikkoja, mutta mahdollistavat Tapiolan keskustan tiiviin rakentamisen.
– Etäkotihoidon laitemaksun poistaminen 1.9.2018 lukien
Espoon kotihoidossa on otettu käyttöön videovälitteiset etäpalvelut. Etäkäynneillä korvataan osa kotikäynneistä ja/tai täydennetään asiakkaan päivittäisiä palveluita. Etäpalveluiden laitemaksu on ollut neljän viikon arviointijakson jälkeen 20 e/kk.
Laitemaksun on huomattu monimutkaistavan asiakasvalintaa etäpalveluihin. Pienituloisimmat asiakkaat jäävät palvelun ulkopuolelle. Laitemaksu työllistää myös asiakasmaksuyksikköä, sillä vähätuloisten asiakkaiden kohdalla joudutaan harkinnan perusteella alentamaan muita asiakasmaksuja.
Nyt siirrytään käytäntöön, jossa palvelun kustannukset menevät kotihoidon muiden maksuperusteiden mukaisesti ja kotihoitoa korvaavista käynneistä kertyy normaali asiakasmaksu. Tämä on yksinkertainen ja reilu tapa muodostaa asiakasmaksut tälle palvelulle.
Maksu ei ole alunperinkään ollut järkevä, koska siitä koituva hyöty kaupungille on ollut varsin pieni, maksimissaankin 800 e/kk (käytössä on 40 etäpalvelulaitetta). Tulo ei riitä kompensoimaan sen perimisestä koituvia kuluja. Järkevä päätös siis.
– Jäsenen vaihtuminen vammaisneuvostossa toimikaudella 2017 – 2019
Sosiaali- ja terveystoimen edustaja on lopettanut työskentelynsä Espoon kaupungilla. Tilalle esitetään vammaispalvelupäällikkö Anu Autiota.
– Valtuustoaloite aistiärsykkeisen esteettömyyden turvaamisesta ja toteuttamisesta espoolaisessa varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa (Kv-asia)
Noora Koposen (vihr) ja 56 muun allekirjoittama aloite, jossa pyydetään selvittämään, miten aistiesteettömyys huomioidaan nykyisissä tiloissa ja tulevissa tilahankkeissa. Lisäksi pyydetään kuvaamaan, miten varhaiskasvatus ja opetus on järjestänyt pedagogisen toiminnan aistiyliherkkyydestä kärsiville lapsille.
Vastaus on varsin perusteellinen ja osoittaa, että asiaan on kiinnitetty huomiota ja toimiin ryhdytty. Tässä tiivistettynä:
Varhaiskasvaatuksen osalta todetaan, että aistiesteettömyys on huomioitu varhaiskasvatuksen tilasuunnitteluohjeissa.
Lisäksi todetaan, että kaupunki toteuttaa aistiesteetöntä varhaiskasvatusta ja opetusta muokkaamalla toimintaa ja oppimisympäristöjä. Varhaiskasvatuksen oppimisympäristöissä toimitaan joustavasti erikokoisissa ryhmissä, joissa jokaisella yhteisön jäsenellä on mahdollisuus osallistua toimintaan ja vuorovaikutukseen. Henkilökunnan osaamista lisätään koulutuksilla, jotta työntekijät tunnistavat entistä paremmin aistiyliherkkien lasten tarpeet sekä toteuttavat varhaiskasvatustoimintaa ja muokkaavat oppimisympäristöä huomioiden aistiesteettömyys.
Perusopetuksen osalta todetaan, että opetussuunnitelmaan kirjatut aistiesteettömyyttä ja muuta oppilaan tuen tarpeen huomioimista koskevat ohjeet käsittävät samalla tavalla yleisopetuksen luokassa kuin erityisluokassa opiskelevia oppilaita.
Koulupsykologin osaaminen on käytettävissä aistiesteettömyyden näkökulmasta niin toimintakulttuurin, oppimisympäristöjen ja työtapojen, koulupäivän järjestämisen, yhteistyön kuin kouluruokailun järjestämisessä. Tämän lisäksi psykologin asiantuntijuus on käytettävissä yksittäisen oppilaan tukitoimien ja opetuksen järjestämisessä. Espoon suomenkielisessä opetuksessa on kaksi koulutoimintaterapeuttia, jotka ovat toimineet tarvittaessa kaikkien oppilashuollon psykologien konsultaatioapuna ja 10.8.2018 alkaen myös erityisopettajien konsultaatioapuna liittyen myös aistiesteettömyyteen liittyvään tuen järjestämiseen.
Yksittäisen oppilaan tukitoimia, sisältäen aistiesteettömän koulupäivän tarpeet, suunnitellaan ja arvioidaan oppimisen tuen ryhmässä monialaisesti yhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa. Oppilaan ja huoltajien kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä oppilaan tukitoimien suunnittelemiseksi, arvioimiseksi ja toteuttamiseksi.
Lisäksi todetaan, että osaamisen kehittämiseksi Espoon suomenkielisessä opetuksessa ollaan parhaillaan laatimassa opettajien täydennyskoulutussuunnitelmaa. Opettajien osaamisen vahvistaminen ja kehittäminen aistiesteettömän opetuksen järjestämiseksi on tärkeää, jotta tulevaisuudessa oppilaan tuen tarpeisiin pystytään vastaamaan entistä laaja-alaisemmin niin yleisopetuksen luokissa kuin erityisopetuksen luokissakin. Psykologien ajantasaista osaamista myös aistiherkkyyksien osalta arvioidaan kesäkuussa 2018 ja tarvittaessa täydennetään osaamisen kehittämissuunnitelmaa tämän osalta.
Lisäksi erillisillä hankerahoituksilla on kehitetty koulujen oppimisympäristöjä. Esimerkiksi Niittykummun autismin kirjon oppilaiden erityisluokkaopetuksen tiloja ja opetusvälineistöä on kehitetty autismin erityispiirteet huomioivasti.
Lopuksi todetaan, että Espoon perusopetuksessa valtaosa erityisen tuen oppilaista opiskelee erityisluokilla. Vaativan erityisen tuen opetusmuotojen kouluissa on huomioitu oppilaiden erityispiirteitä myös aistiesteettömyyden näkökulmasta. Näiden opetusmuotojen kouluista löytyy mm. erillisiä rauhoittumistiloja sekä aistihuoneita. Myös muissa kouluissa on kehitetty vastaavia tiloja oppilaiden käyttöön. Opettajien ja koulunkäynninohjaajien osaamisen vahvistamisella tuetaan tukea tarvitsevan oppilaan tukitoimien huomioiminen jokaisessa tilanteessa.
Päiväkotien ja koulujen suunnittelussa ja kalustamisessa huomioidaan aikaisempaa paremmin aistiesteettömyys. Henkilökunnan osaamisen lisäämisellä varmistetaan pedagogista toimintaa, joka huomioi aistiyliherkkyydestä kärsivien lasten tarpeet aikaisempaa paremmin.
– Valtuustoaloite Urhea-kouluyhteistyön lisäämisestä Espoossa (Kv-asia)
Riikka Pakarisen (kesk) ja 18 muun allekirjoittama aloite, jossa esitetään, että Espoon kaupunki tarkastelee tilannetta ja tekee toimia, jotka mahdollistavat yhä useamman koulun liittyä osaksi Urhea-verkostoa. Aloitteen mukaan näin pystytään takaamaan espoolaisille nuorille entistä parempi polku yhdistää tavoitteellista urheilua sekä koulunkäyntiä. Tällä tavoin luodaan myös tasapuoliset olosuhteet harjoittelulle ja koulunkäynnille joka puolella Espoota.
Vastauksesta käy ilmi, että Urhean varjolla Espoossa on lähdetty rakentamaan kaikkien oppilaiden harrastamiseen tähtäävää ”elämäntapa-akatemiaa”, joka on varsin paljon laajempi hanke kuin Urhea, joka tavoitteena on huippu-urheilijoiden harjoittelun tukeminen.
Asiasta virisi laaja keskustelu keväällä, kun kävi ilmi, että kaikkien yläkoulujen koulupäivät määrätään päättymään keskiviikkoisin klo 14.30 hankkeen takia. Asiaa on tämän aloitteen sekä seuraavana asiakohtana olevan Mari Anthonin (vihr) valtuustokysymyksen myötä käsitelty opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa, sverum-lautakunnassa sekä liikunta- ja nuorisolautakunnassa. Asia on herättänyt keskustelua myös vihreiden ryhmässä.
Tässä tiivistelmää vastauksesta:
Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian taustalla on Urhea-säätiö, jonka yksi perustajajäsen Espoon kaupunki on. Kaikki kaupungit ovat itsenäisessä vastuussa oman akatemiatoimintansa resursoinnista ja kehittämisestä.
Urhea-akatemiam tarkoituksena on varmistaa koulun ja urheilemisen tasapainoisen yhdistämisen, mahdollisuuden nuoren kaksoisuraan. Urheatoiminta jakaantuu kahteen eri osaan: yläkouluihin = yläkoulu-urhea ja toiseen asteen urheiluakatemia toimintaan.
Tällä hetkellä Espoon yläkouluista kuudella on urheastatus, jossa lukujärjestyksen yhteyteen on saatu sovitettua yhteensä neljä viikkotuntia urheilua ja liikuntaa. Nämä sijoittuvat tiistai- ja torstaiaamuihin klo 8-10 väliselle ajalle. Koska nuoria urheilijoita on muissakin yläkouluissa kuin näissä kuudessa, rakennetta ei pidetä nuorille tasa-arvoisena (300 nuorta mukana). Kaikki ruotsinkieliset yläasteet ovat ovat mukana.
Toisen asteen oppilaitoksista ovat mukana kaksi liikuntapainotteista lukiota (Haukilahti ja Leppävaara) sekä Omnia. Akatemia toimii Tapiolan Urheilupuistossa ja sen piirissä on n. 250 opiskelijaa.
Vantaalla kaikki yläkoulut ovat mukana yhden aamu- ja yhden iltapäiväharjoittelun yhdistelmällä (800 nuorta). Vantaan Liikuntapalveluiden maksama tuki on n. 100 000 e vuodessa. Tuki kattaa ryhmien valmennuksen ja valmentamiseen tarvittavat tilat.
Espoossa yläkoulujen iltapäivän hinta on alustavan arvion mukaan noin 200 000 e. Luvussa ei ole mukana nuoriso- ja kulttuuripalvelujen osuus. Hintaero johtuu siitä, että Espoossa valtaosa liikuntatiloista ei ole kaupungin omia, vaan niitä joudutaan vuokraamaan.
Helsingissä asia on ratkaistu niin, että tiettyihin kouluihin alueellisesti kattavasti on keskitetty painotus liikunnalle.
Sivistystoimi on nyt siis lähtenyt kehittämään yläkoulu-urheaa ”elämäntapa-akatemian” nimellä siten, että keskiviikkoiltapäiviin varattiin kaikille kouluille aika (14.30-17.00) taiteen, liikunnan, kulttuurin, kädentaitojen yms. harrastamiselle.
Urheilun osalta elämäntapa-akatemia on osa pääkaupunkiseudun Urheaa ja sallii kilpaurheilijoille iltapäiväharjoittelun ohjatussa valmennuksessa. Tämän lisäksi espoolaisessa mallissa on mahdollisuus harrastamiseen laajemminkin.
Vastauksessa esitetään, että elämäntapa-akatemian tavoitteena voisi olla se, että mukaan saadaan vähintään 1 000 urheilevaa nuorta ja 500-600 muuta eri alojen harrastajaa. Tämän todetaan vaativan asiaan sitoutumista. Taiteen perusopetus voitaisiin liittää osaksi rakennetta mahdollisuuksien rajoissa.
Tavoitteena on, että nuorille saadaan rakennettua ehjä, aikataulutettu viikko ja ehkä myös vapaita iltoja, ja että kaikilla on mahdollisuus tähän maksuttomaan toimintaan. Tavoitteeksi ehdotetaan kahta viikottaista aikaa, jolloin toinen voisi olla kaksituntinen aamu klo 8-10.
Vastauksessa todetaan, että sivistystoimi seuraa keskiviikkoiltapäivätoiminnan osallistujamääriä ja toiminnan laatua. Toisen viikottaisen ajan varaaminen edellyttäisi lisäresursointia.
Lopuksi todetaan, että sivistystoimi on suunnitellut urheakoordinaattorin nimeämistä, ensin kahden vuoden projektiin. Hänen tehtävänään olisi rakentaa yhdessä suomen- ja ruotsinkielisen opetuksen, liikunta- ja nuorisopalvelujen sekä kulttuuripalvelujen kanssa toimiva elämäntapa-akatemia kaikille harrastamisesta kiinnostuneille. Kaupungin vastuulle tulisi tilojen varaaminen sekä ohjauksen järjestäminen yhdessä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.
Vastauksen mukaan malli on ehdoton edellytys harrastustakuun toteutumiselle Espoossa.
Harrastusten on määrä käynnistyä syyskuussa, eli homma on jo käytännössä käynnissä. On kuitenkin tärkeää, että sen onnistumisia ja tuloksia seurataan ja arvioidaan ennen mahdollista laajentamista.
Harrastustakuu on tärkeä asia, mutta mietityttää onko tämä tarkoituksenmukaisin ja kustannusvaikuttavin tapa tarjota yläkouluikäisille harrastustakuu. Onko realismia, että kaikki yläkouluikäiset harrastavat varsin erilaisia harrastuksia samaan aikaan? Toistaiseksi harrastaminen hankkeen puitteissa näyttää olevan hyvin liikuntapainotteista. Tätä olemme kyseenalaistaneet (ks. myös seuraava kohta). Talousarvioneuvotteluissa olemme edellyttäneet, että harrastuksiin kohdistuvat rahat osoitetaan tasaisesti liikunta- ja kulttuuriharrastuksiin.
– Valtuustokysymys yläkoulujen koulupäivän päättymisestä keskiviikkoisin klo 14.00, asianosaisten kuulemisesta sekä kustannuksista (kv-asia)
Mari Anthonin (vihr) ja 26 muun allekirjoittama valtuustokysymys yläkoulujen koulupäivän päättymisestä keskiviikkoisin klo 14.00, asianosaisten kuulemisesta sekä kustannuksista.
Valtuustokysymyksessä kysytään muun muassa päätöksentekoprosessista ja asianosaisten kuulemisesta sekä opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan roolista, järjestelyyn varatusta rahasta ja yhteistyötahojen kanssa mahdollisesti tehdyistä sopimuksista sekä maksetuista korvauksista, urheiluakatemia Urhean liittymisestä asiaan, oppilaskuntien ja nuorisovaltuuston kuulemisesta sekä lapsivaikutusten arvioinnista.
Vastauksessa todetaan, että perusopetuslinjan päällikkö on marraskuussa 2017 linjannut (oman toimivaltansa rajoissa), että perusopetuksen yläkoulujen ja yhtenäiskoulujen yläluokkien koulupäivät päättyvät syyslukukauden 2018 alusta lukien keskiviikkoisin kello 14. Linjausta on myöhemmin muutettu siten, että koulu voi päättyä keskiviikkoisin kello 14.30.
Vastaava linjaus on tehty ruotsinkielisten yläkoulujen osalta ruotsinkielisten sivistyspalveluiden johtajan toimesta.
Koulujen työjärjestystä koskeva linjaus liittyy hankkeeseen, jonka perusteena on valtuuston esittämä tavoite
1) urhea -mallin synnyttämisestä
2) harrastamisen nykyistä paremmasta mahdollistamisesta
3) harrastustakuun toteuttamisesta ja
4) harrastamisen ja koulunkäynnin paremmasta yhdistämisestä.
Hankkeen taustalla on urheiluakatemian malli, mutta kaupunki toimii asiassa itsenäisesti. Urhea -malli on osa Espoo -mallia, jossa huomioidaan kaikki muukin harrastaminen kuin vain liikunta (tätä selostettiin edellisen valtuustoaloitteen vastauksessa). Valtuusto on esittänyt toivomuksen Urhea-toimintamallin juurruttamisesta Espoon yläkoulurakenteeseen ja se on myöntänyt asian kehittämiseksi myös määrärahan.
Mukana ovat isoimmat espoolaisseurat ja ohjausta annetaan jopa noin 50 valmentajan ja ohjaajan voimin. Samaan aikaan järjestetään nuoriso- ja kulttuuripalvelujen toimesta muita ryhmiä (valokuvaus, kokkikerho, bänditoiminta, savipajatoiminta yms.).
Liikunta-, nuoriso- ja kulttuuripalvelut tavoittelevat toiminnan piiriin jopa 1 000 nuorta. Näistä noin neljäsosan odotetaan olevan nuoria, joilla ei ole harrastuksia. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää saumatonta yhteistyötä eri toimijoiden sekä koko sivistystoimen toimialan kesken.
Asian valmistelun, osallistamisen ja päätöksenteon osalta todetaan, että päätös on tehty hallintosäännön ja sen perusteella annetun tulosyksikön toimitanohjeen mukaisesti. Muutosta on valmisteltu suomenkielisessä opetuksessa rehtoreiden esimiesten vetämissä kokouksissa elokuusta 2017 alkaen. Ylä- ja yhtenäiskoulujen rehtoreita on osallistettu siten kuin se työnjohdollisesti on ollut tarkoituksenmukaista. Ruotsinkielisissä sivistyspalveluissa asiaa on valmisteltu yläkoulun rehtoreiden kanssa käydyissä keskusteluissa.
Oppilaita on osallistettu siten, että kouluille on lähetetty kysely, missä nuoret saavat esittää toiveita erilaisista harrastuksista. Palautteen perusteella pyritään toteuttamaan nuorten toiveet mahdollisimman hyvin ja kattavasti.
Hankkeen valmistelun, toteutuksen ja sopimusten osalta todetaan, että sivistystoimessa hankkeessa on ollut oma työryhmä, jossa on ollut eri yksiköiden edustus mukana. Lisäksi työryhmässä ovat olleet mukana rehtoreiden ja liikunnanopettajien edustus. Lisäksi Urhea-mallista ja espoolaisesta toteutusmallista on tehty laaja erillinen selvitys, jota varten on kuultu laajasti eri osapuolia asiassa.
Hankkeen takana ovat seurat, jotka edustavat 49 000 jäsentä, joista 90 % on nuoria espoolaisia. Seurat suhtautuvat asiaan erittäin myönteisesti. Myös liikunta- ja nuorisolautakunta on saanut erikseen esitykset Urhea -toiminnasta ja -mallista ja kehottanut etenemään asiassa.
Palvelutuottajina ovat espoolaiset seurat, järjestöt ja kolmannen sektorin muut toimijat. Erillisiä sopimuksia tähän hankkeeseen liittyen ei ole tehty. Toiminnan toteutuksesta sovitaan jokaisen seuran kanssa erikseen.
Mallin mukainen toiminta alkaa syyskuun alusta 2018. Kokemusten perusteella toimintaa tullaan muokkaamaan ja parantamaan sekä monipuolistamaan harrastamisen mahdollisuuksia. Mittareina voivat olla paitsi osallistujien määrän seuraaminen myös harrastajien mielipide laadun tasosta.
Vastauksen mukaan nyt etenevä toimintakokonaisuus on koko sivistystoimen toimialan historian suurin yhteinen ponnistus nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja osa kattavaa maksuttoman harrastustoiminnan kokonaisuutta.
Vuodelle 2018 tähän on varattu on 100 000 e. Yksi iltapäivä maksaa noin 200 000 e/v. Kustannusten lopullinen määrä selviää, kun tiedetään harrastajien määrä. Lähtökohta on, että toiminta on osallistujille maksutonta.
Nuorisovaltuustolta on pyydetty lausunto 6.4.2018 (varsin myöhään). Nuva kannattaa hanketta, mutta painottaa että sen tuomat haitat (mm. nuorten muut harrastukset) on huomioitava ja pyrittävä ratkomaan.
Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta palautti 16.5.2018 asian uudelleen valmisteluun, jotta valmistelun aikana selvitetään muiden kuin urheilutoimijoiden mukana olo. Lisäksi lausuntoon tuli lisätä, miten kouluja oli kuultu asian valmistelussa. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta lisäsi 13.6.2018 lausuntoon seuraavat kohdat:
Suomenkielisen opetuksen kaikissa perusopetuksen aluekokouksissa käsiteltiin asiaa 21.9.2017 yhteisen yhteissuunnitteluajan näkökulmasta. Asiaa käsiteltiin pienissä ryhmissä, mitä edelsi alustus Urheasta ja lautakunnan liikuntaa koskevista linjauksista. Tässä yhteydessä esiteltiin myös ns. Vantaan malli lukujärjestystasolla. Edellisenä keväänä Urhean edustaja oli käynyt esittelemässä mallia. Asiaa on käsitelty rehtorien kanssa aluekokouksissa Urhean, lautakunnan linjauksen ja yhteissuunnitteluajan näkökulmista.
Nuorisopalvelut tarjoavat pääasiassa nuorisotiloissaan seuraavia toimintoja: Biljardi, pingis, tyttökerho, räppipaja, dj-paja, video ja vloggaus, leivonta ja kokkaus, valokuvaus, keramiikka, tekstiili, puu, metalli, konsolipelit, leffoja, karaokea, mopopaja, teatteria, katutaidetta, Pokemon Go ja liikuntakokeiluja.
Kulttuurin tulosyksikkö tarjoaa kirjastoissa mediataidetyöpajoja.
Toiminnoissa on huomioitu nuorten vastaukset. Suuri osa toiminnoista on nuoriso-ohjaajien omaa toimintaa eli ohjaus tulee kaupungilta. Joltain osin voidaan hyödyntää ostopalveluja.
Toiminta alkaa elokuussa 2018. Sivistystoimessa seurataan toimintaa, nuorten tahtoa ja osallistumisia. Palveluja tullaan muokkaamaan kysynnän ja tarjonnan mukaan. Toiminnassa sitoudutaan kahden vuoden kokeiluun, jonka aikana myös rehtorien näkemyksiä kuullaan.
Tätä asiaa puitiin keväällä laajasti julkisuudessakin. Emme ole olleet tyytyväisiä asian valmisteluun, mutta se etenee nyt viranhaltijapäätöksin. Nyt on tärkeää seurata miten asetetut tavoitteet toteutuvat ja miten resurssit jakautuvat eri harrastusmuotojen kesken.
– Valtuustokysymys koulunkäyntiavustajien aseman parantamisesta (Kv-asia)
Johanna Värmälän (sd) ja 38 muun allekirjoittama valtuustokysymys koulunkäyntiavustajien aseman parantamisesta. Tähän on pyydetty opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan ja Svenska rum -lautakunnan lausunnot eikä vastausta siten vielä ole.
– Erityisasiantuntijan viran perustaminen sivistystoimen esikuntaan
Esikunnan välisiin sisäisiin tehtäväjärjestelyihin liittyen esitetään erityisasiantuntijan viran perustamista sivistystoimen esikuntaan 13.8.2018 alkaen, palkka 3600 e/kk.
– Asunto-ohjelman 2018-2021 hyväksyminen (Kv-asia)
Asunto-ohjelma on jaettu neljään osa-alueeseen, joiden alle on koottu konkreettiset toteutumista edistävät toimenpiteet. Osa-alueet on määritelty siten, että ne kattavat asuntotuotannon määrälliset tavoitteet ja toteutumisen edistämisen, monipuolisen asuntotarjonnan ja erilaisten väestöryhmien asumisen, asuinalueiden tasapainoisen kehittämisen sekä asumisen ekologisen kestävyyden. Tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista seurataan vuosittain tila- ja asuntojaostossa.
Viranhaltijoiden pohjaesitys oli jo alunperin vihreästä näkökulmasta hyvä. Vihreiden tavoitteina nostimme erityisesti seuraavia asioita, jotka saatiinkin melko hyvin ryhmien välisissä neuvotteluissa mukaan:
– kohtuuhintaisten ja ihmisten asumistarpeita vastaavien asuntojen riittävän määrän varmistaminen
– uusien asumiskonseptien vauhdittaminen konkreettisin tavoittein (monisukupolvikorttelit, ryhmärakennuttaminen, kaupunkipientalot, asuntojen muuntojoustavuus)
– Espoon asuntojen tuotantotavoitteen pitäminen 400 asunnossa (tämä saatiin väännettyä tavoitteeksi myös viime kaudella, mutta vasta nyt siihen ollaan pääsemässä)
– selkeät kirjaukset asunnottomuuden torjunnasta ja asumisneuvonnan lisäämisestä
– konkreettiset tavoitteet opiskelija-asuntojen rakentamisen vauhdittamisesta
– konkreettiset tavoitteet täydennysrakentamisen edistämiseksi asumisviihtyvyys ja luontoarvot huomioiden
– konkreettiset tavoitteet asumisen ekologisen kestävyyden lisäämiseksi (energiatehokkuus, uusiutuvien energialähteiden käyttö, kiertotalousratkaisut, puurakentamisen määrän lisääminen)
– rakentamisen ja ylläpidon laatu siten, että turvataan terveellinen asuminen
– pysäköintinormia olemme valmiita höllentämään hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä asumiskustannusten hillitsemiseksi ja tiiviimmän kaupunkirakenteen mahdollistamiseksi
Asunto-ohjelmaa valmisteltiin johdollani kevään ajan. Huhtikuussa järjestettiin tila- ja asuntojaoston seminaari, jonka jälkeen lausunnosta pyydettiin ryhmien lausunnot. Ohjelmasta neuvoteltiin kahdesti ryhmien kesken ja lausunnot on pyydetty Espoon vanhusneuvostolta, Espoon vammaisneuvostolta ja Espoon nuorisovaltuustolta. Järjestimme myös Espoon vihreiden oman kyselyn espoolaisten asumistoiveista sekä siihen liittyvän tilaisuuden.
Ryhmien kesken saavutettiin melko laaja yhteinen näkemys ohjelman tavoitteista. Muutamia muutoksia tehtiin vielä tila- ja asuntojaostossa ja muutamista kohdista äänestettiin.
Keskeisin näkemysero liittyy tuetun asuntotuotannon määrään. Kokoomus olisi halunnut alentaa Espoon asuntojen asuntotuotantotavoitteen 400 asunnosta 200 asuntoon. Esitys hävisi selvin numeroin.
Kokoomuksen esityksestä tuli lisäys uuden pientalotuotannon mahdollistamisesta. Pidimme parempana pohjaesityksen strategiaankin kirjattua tavoitetta olemassa olevien pientaloalueiden tiivistämisestä ja jo kaavoitetun pientalovarannon paremmasta hyödyntämisestä. Uusien alueiden avaaminen edellyttää infran ja palveluiden rakentamista, mikä tulee kaupungille kalliiksi.
Rkp:n esityksestä tehtiin lisäykset puurakentamisen edistämisestä sekä taiteen merkityksen huomioimisesta asuinalueiden viihtyisyyden ja turvallisuuden luomisessa. Hyvä, että nämäkin tavoitteet tuli mukaan.
Lisäksi tehtiin muutamia muita pieniä lisäyksiä.
– Valtuustoaloite työryhmän perustamisesta Espoon Asunnot Oy:n asuntotuotantotavoitteiden saavuttamiseksi (Kv-asia)
Juri Aaltosen (sd) ja 24 muun allekirjoittama aloite, jossa esitetään, että kaupunginhallitus perustaa työryhmän, jonka tehtävä on 31.5.2018 mennessä valmistella ja tehdä esitykset yhdessä Espoon Asunnot Oy:n edustajien kanssa toimenpiteiksi sen varmistamiseksi, että Espoon Asunnot Oy pystyy jatkossa toteuttamaan sille asetetut vuokra-asuntojen tuotantotavoitteet.
Vastauksessa todetaan, että Espoon Asunnot Oy:n toimintaa ohjaa ja valvoo hallitus, johon konsernijaosto on nimennyt jäsenet. Yhtiölle asetetaan vuosittain tulostavoitteet Espoo -tarinassa. Espoon Asuntojen hallitus valvoo ja huolehtii siitä, että yhtiölle asetetut tavoitteet saavutetaan.
Espoon Asuntojen asuntoaloitusten seurantaa varten on laadittu suunnitelma vuosittain aloitettavista hankkeista. Suunnitelmassa on hankkeita seuraaville viidelle vuodelle yli 2000 uuden asunnon verran. Suunnitelman toteutumista seurataan säännöllisesti yhdessä Espoon Asunnot Oy:n edustajien kanssa. Yhtiön toiminnasta raportoidaan säännöllisesti myös yhtiön hallitukselle.
Seurannan avulla pyritään pääsemään kiinni niihin tekijöihin, jotka vaikeuttavat ja hidastavat hankkeiden aloitusta. Tällaisia tekijöitä on todettu olevan muun muassa tiivistyvästä kaupunkirakenteesta johtuva riippuvuus muiden samassa korttelissa olevien hankkeiden aikatauluista ja yhteisjärjestelysopimuksista, kunnallistekniikan rakentamiseen tarvittavien lupien saaminen (muun muassa hulevesien johtaminen) sekä vaikeista perustamisolosuhteista tai korttelijärjestelyistä johtuvat korkeat rakentamiskustannukset samoin kuin kysyntätilanne asuntojen sijainnin ja asuntotyypin osalta. Näiden tekijöiden ratkaiseminen ei aina onnistu ennen hankkeen suunnittelutyön käynnistymistä.
Lopuksi todetaan, että Espoon Asunnot Oy:n asuntotuotannon jääminen tavoitteesta ei ole aiheutunut yhteistyön puutteesta kaupungin ja Espoon Asunnot Oy:n edustajien välillä eikä uuden työryhmän perustaminen edistä asuntotuotantotavoitteiden saavuttamista. Kaupungin ja Espoon Asunnot Oy:n edustajien kesken jatketaan tiivistä yhteisyötä tavoitteen saavuttamiseksi.
Olen tässä vastauksen kanssa samoilla linjoilla, eli en usko työryhmän tässä auttavan. Sinänsä jaan kyllä Juri Aaltosen huolen. Uusi asunto-ohjelma linjaa nyt osaltaan selkeästi 400 asunnon tavoitteen – kunhan saadaan valtuuston enemmistö sen taakse.
– Lausunnon antaminen tiesuunnitelmasta Maantien 110 (Nupurintie, Turuntie) parantaminen Karhuniityntien kohdalla ja välillä Brobackantie-Kolmirannantie, Espoo ja Kirkkonummi
Tiesuunnitelmassa esitetään kiertoliittymä ja alikulku Karhuniityntien liittymään uuden koulukeskuksen liikenneturvallisuuden parantamiseksi sekä kevyen liikenteen väylä välille Brobackantie – Kirkkonummen raja. Suunnitelma on laadittu Espoon kaupungin ja Uudenmaan ELY-keskuksen yhteistyönä.
Tiesuunnitelman yhteydessä on laadittu uusiomateriaaliselvitys, jossa on tarkasteltu uusiomateriaalien käyttömahdollisuuksia. Käytettäviksi uusiomateriaaleiksi ehdotetaan ensi sijassa betonimursketta, vaahtolasia ja tuhkia. Myös rengasrouheen käyttö penkereissä tai suodatinkerroksessa on mahdollista. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ja Kulmakorven maanvastaanottoalueen vuoksi alueella on saatavilla helposti uusiomateriaaleja.
Tiesuunnitelman kustannukset on jaettu kahteen osaan. Karhuniityntien liittymäalueen kustannusarvio on 2,842 me. Tästä kaupungin osuus 2,563 me.
Kevyen liikenteen väylän kustannusarvio on 5,207 me. Sen osalta esitetään kustannusten jakamista 50%-50% jaolla valtion ja kaupungin kesken. Kevyen liikenteen väylän kunnossapito jäisi alustavasti Ely-keskukselle.
Kaupungin lausunnossa suunnitelmaa pidetään hyvänä ja todetaan, että ympäristönäkökulmat on hyvin huomioitu. Kaupunki on varautunut Karhuniityntien liittymän osalta rakentamisen alkamiseen 2019. kevyen liikenteen väylän osalta toteuttamisajankohdasta ei ole vielä sovittu kaupungin ja valtion kesken.
Tämä on tärkeä hanke liikenneturvallisuuden kannalta. Lausunto on hyväksytty telassa yksimielisesti.
– Valtuustokysymys kadunrakennustyömaiden rajojen merkitsemisestä
Jouni Särkijärven (kok) kysymyksessä esitetään, että kaupungin katu- yms. työmailla ryhdyttäisiin merkitsemään työalueen rajat siten, että niihin rajoittuvien yksityisten tonttien alueellinen koskemattomuus säilyisi.
Vastauksessa todetaan, että kysymyksen kohteena on erityisesti yksityisiin tontteihin rajoittuvat työmaat. Tällaisia ovat tyypillisesti vanhojen katujen saneeraustyömaat, joissa uusitaan tai täydennetään vesihuoltoa, rakennetaan päällystetyt katurakenteet ja rakennetaan mahdollisesti jalkakäytävä. Katualueet usein laajenevat haltuunoton myötä siten, että yksityisiltä tonteilta otetaan asemakaavan mukainen kaistale katualueeksi. Ennen rakennustyön alkamista pidetään aloituskatselmus, jota varten uuden katualueen ja tontin välinen raja merkitään maastoon. Tässä haltuunotossa korvataan haltuun otetulle alueelle jäävä kasvillisuus ja rakenteet.
Rakennustyö erityisesti tällaisilla saneerattavilla kaduilla joudutaan usein tekemään hyvin ahtaassa tilassa, jossa tulee mahtua tekemään rakennustyötä sekä järjestää työnaikainen kevyt liikenne ja ajoneuvoliikenne. Tällöin voi valitettavasti aiheutua tilanteita, joissa raja ylitetään. Useimmiten kyseessä on tahaton vahinko, mutta mahdollista tietenkin on, että jotkut työmaalla työskentelevät henkilöt eivät riittävästi piittaa asian tärkeydestä. Kaupungin valvontaresurssit ovat hyvin rajalliset, eikä jatkuvaa paikalla olevaa valvontaa ole nykyresurssein mahdollista järjestää.
Lopuksi todetaan, että jos luvaton levittäytyminen aiheuttaa vahinkoa yksityiselle omaisuudelle, niin tällöin kyseeseen tulee vahingonkorvaus. Jos kyseessä on yksityinen urakoitsija, joka huolimattomuudellaan aiheuttaa vahingon, niin tämä on myöskin korvausvelvollinen. Levittäytyminen ei ole sallittua eikä suotavaa, mutta joskus kun näin on päässyt tapahtumaan, niin yleensä niistä on selvitty paikan päällä asianomaisten kesken sopimalla ja toimintatapaa korjaamalla.
– Kansallisen kynnysarvon alittava asiantuntijapalvelun hankinta Covenant of Mayors for Climate and Energy -mallin mukaisen Kestävän energian ja ilmaston toimintasuunnitelman valmisteluun (SECAP)
Tämä on teknisen toimen johtajan tekemä viranhaltijapäätös, johon kaupunginhallituksen puheenjohtaja on käyttänyt otto-oikeutta.
Päätösesitys on, että kaupunginhallitus päättää teknisen toimen johtajan tekemän päätöksen mukaisesti hankkia Kestävän energian ja ilmaston toimintasuunnitelman (SECAP) valmistelun asiantuntijatuen Benviroc Oy:ltä hintaan 32 000 e. Työn on määrä käynnistyä syyskuussa 2018 ja valmistua vuoden 2019 loppuun mennessä.
Selostuksessa todetaan, että Espoon ilmastotyötä tehdään poikkihallinnollisen Kestävä Espoo -ohjelman puitteissa, yhteistyössä yritysten, muiden keskeisten kumppanien ja toimijoiden kanssa sekä linjaorganisaatiossa. Tämä hankinta on osa teknisen ja ympäristötoimen linjaorganisaatiossa tehtävää Covenant of Mayors for Climate and Energy -ilmastositoumuksen velvoittamaa raportointityötä, joka osaltaan edistää Espoon ilmastotavoitteiden toteuttamista.
Espoo on kaupunginhallituksen päätöksellä 12.2.2018 liittynyt Euroopan laajuiseen kaupunginjohtajien ilmastositoumukseen Covenant of Mayors for Climate and Energy. Siihen liittyessään kaupunki sitoutui kahden vuoden aikana laatimaan Kestävän energian ja ilmaston toimintasuunnitelman, Sustainable Energy and Climate Action Plan, SECAP. SECAP sisältää mm. seuraavat osa-alueet:
1.) Päästöinventaario kaupungin hiilidioksidipäästöistä sopimukseen liittymistilanteessa ja perusvuonna
2.) Toimenpiteet, joilla asetettuun päästövähennystavoitteeseen päästään vuoteen 2030 mennessä, niiden aikataulut, vastuutahot ja vaikutukset hiilidioksidipäästöihin
3.) Kaupungin ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategia, jonka tavoitteet ja toimenpiteet sisällytetään kaupungin strategiaan ja muihin soveltuviin asiakirjoihin ja toimintamalleihin
4.) Ilmastonmuutoksen riski- ja haavoittuvuuskartoitus
Suunnitelmaa ei pystytä laatimaan yksin kaupungin panoksella, vaan ulkopuolinen apu on tarpeen. Apua tarvitaan erityisesti tiedon kokoamiseen ja dokumentoimiseen ilmastositoumuksen edellyttämässä muodossa ja laajuudessa, toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointiin, päästöjen laskemiseen SECAP-menetelmällä sekä kaikkien osioiden raportointiin sähköisessä SECAP-raportointijärjestelmässä. Hankintaan sisältyy myös kaupungin asiantuntijoiden koulutus sähköisen järjestelmän käytöstä ja toimenpiteiden etenemisen raportoinnista tulevina vuosina.
Tämä toimintasuunnitelma on tärkeä väline haastavan hiilineutraali 2030 -tavoitteen saavuttamiseen. Ja uutena näkökulmana mukana on myös ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Otto-oikeuden käyttö liittyy Kestävä Espoo -ohjelman ja ympäristökeskuksen välisen työnjaon selkiyttämiseen. Nähdäkseni on luontevaa, että ympäristökeskus tuottaa päästövähennysskenaarioita ja analyysia toimenpiteiden vaikutuksista ilmastotavoitteiden priorisoinnin tueksi.
Otto-oikeuden myötä pääsemme keskustelemaan yhden vihreiden tämän valtuustokauden tärkeimmän tavoitteen toteuttamisesta kaupunginhallituksessa. Tämä toimenpidesuunnitelma tarvitaan, jotta nähdään konkreettisesti miten kunnianhimoinen tavoite hiilineutraaliudesta 2030 saavutetaan. Nyt on päästävä juhla- ja markkinointipuheista käytännön toimiin ja tuloksiin.
On tärkeää, että kaupungin ilmastotyössä hyödynnetään niin ympäristökeskuksen asiantuntemus kuin Kestävä kehitys ohjelman puitteissa tehtävä laaja kumppanuusyhteistyö. Tarvitaan myös kaupungin omia määrätietoisia toimia päästöjen vähentämiseksi.