Kokous sujui varsin sujuvasti. Asunto-ohjelma hyväksyttiin ilman äänestyksiä. Perusteellinen neuvotteluprosessi tuotti siis toivotun tuloksen. Urhea-asia jäi pöydälle samoin asiantuntijapalvelun hankinta kestävän energian ja ilmaston toimintasuunnitelman valmisteluun.
Alla raportti kokouksesta. Esityslista avattuna löytyy täältä.
– Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:n lainalle myönnetyn omavelkaisen takauksen tarkistaminen (Kv-asia)
Päätettiin esityksen mukaan. Lainan määrää korotettiin 2,6 me, jolloin lainamäärä yhteensä enintään 39,6 me.
– Etäkotihoidon laitemaksun poistaminen 1.9.2018 lukien
Päätettiin esityksen mukaan. Pieni maksu, joka aiheutti vähävaraisille ongelmia ja jonka periminen ei kattanut siitä aiheutuvia kustannuksia.
– Jäsenen vaihtuminen vammaisneuvostossa toimikaudella 2017 – 2019
Sosiaali- ja terveystoimen edustajaksi nimettiin vammaispalvelupäällikkö Anu Autio.
– Valtuustoaloite aistiärsykkeisen esteettömyyden turvaamisesta ja toteuttamisesta espoolaisessa varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa (Kv-asia)
Noora Koposen (vihr) ja 56 muun allekirjoittama aloite, jossa pyydetään selvittämään, miten aistiesteettömyys huomioidaan nykyisissä tiloissa ja tulevissa tilahankkeissa. Lisäksi pyydetään kuvaamaan, miten varhaiskasvatus ja opetus on järjestänyt pedagogisen toiminnan aistiyliherkkyydestä kärsiville lapsille.
Hyväksyttiin varsin perusteellinen vastaus, joka osoittaa että kaupunki on ryhtynyt toimeen. Kiitos Nooralle tärkeän asian esiin nostamisesta.
– Valtuustoaloite Urhea-kouluyhteistyön lisäämisestä Espoossa (Kv-asia)
Riikka Pakarisen (kesk) ja 18 muun allekirjoittama aloite, jossa esitetään, että Espoon kaupunki tarkastelee tilannetta ja tekee toimia, jotka mahdollistavat yhä useamman koulun liittyä osaksi Urhea-verkostoa. Aloitteen mukaan näin pystytään takaamaan espoolaisille nuorille entistä parempi polku yhdistää tavoitteellista urheilua sekä koulunkäyntiä. Tällä tavoin luodaan myös tasapuoliset olosuhteet harjoittelulle ja koulunkäynnille joka puolella Espoota.
Tämä aloite oli kaupunginhallituksen käsittelyssä 28.5. jolloin esittelijä veti keskustelun jälkeen asian pois listalta. Vastausta oli muokattu, mutta se herätti edelleen ryhmässä keskustelua. Esitin keskustelun pohjalta seuraavat huomiot ja kysymykset:
Hanke on jo käynnistymässä, mutta on herättänyt ryhmässämme paljon keskustelua. Tässä muutamia huomioita ja kysymyksiä:
– Urhean varjolla Espoossa on lähdetty rakentamaan kaikkien oppilaiden harrastamiseen tähtäävää ”elämäntapa-akatemiaa”, joka on varsin eri asia kuin Urhea, joka tavoitteena on huippu-urheilijoiden harjoittelun tukeminen. Vastauksessa todetaan, että ”kuihtumisen estämiseksi Urheatoimintaa tulisikin Espoossa pikaisesti vahvistaa ja ennen kaikkea löydettävä ratkaisuja jäykkiin rakenteisiin.” Nyt kuitenkin ollaan rakennettu varsin jäykkä ja kallis rakenne yläkouluikäisten varsin eritasoiseen harrastamiseen.
– Vastauksessa Mari Anthonin valtuustokysymykseen (seuraava kohta) todetaan: ”Valtuusto on esittänyt toivomuksen Urhea-toimintamallin juurruttamisesta Espoon yläkoulurakenteeseen ja se on myöntänyt asian kehittämiseksi myös määrärahan.” Koska tämä päätös on tehty ja mikä on sen tarkka sisältö?
– Mihin perustuu väite: ”Malli on ehdoton edellytys harrastustakuun toteutumiselle Espoossa.”? Miten on selvitetty muita vaihtoehtoja? On tarpeen huolella arvioida onko tämä tarkoituksenmukaisin ja kustannusvaikuttavin tapa tarjota yläkouluikäisille harrastustakuu.
– Elämäntapa-akatemialla on merkittäviä budjettivaikutuksia (200 000 euroa vuodessa + suunnitteilla oleva kaksivuotisen koordinaattorin palkka). Missä on tehty päätös harrastustakuun toteuttamisesta ”elämäntapa-akatemian” kautta? Millaisia muita vaihtoehtoja on selvitetty tämän rinnalla?
– Vuoden 2018 talousarvion neuvotteluissa päätettiin lisätä liikunta- ja nuorisolautakunnalle 200 000 e liikunta- ja nuorisojärjestöjen vuokra-avustuksiin, 25 000 e vähävaraisten nuorten harrastusten tukemiseen (liikuntaseteli tms.) ja 50 000 e nuorisojärjestöjen avustuksiin sekä kulttuurilautakunnalle 25 000 e vähävaraisten nuorten harrastusten tukemiseen (kulttuuriseteli tms.). Miten nämä rahat on kohdennettu ja käytetäänkö niitä tämän hankkeen rahoitukseen? Vastauksessa todetaan, että ”Luvussa ei ole mukana nuoriso- ja kulttuuripalvelujen osuus”.
Hanke on jo käynnistymässä, mutta ennen päätöksiä sen laajentamisesta / jatkamisesta / lisäresursoinnista on seurattava ja arvioitava hankkeen onnistumista ja tuloksia. Vastaukseen olisi hyvä lisätä kh:n kannanotto siitä, että hankkeen tuloksia on seurattava ja tuotava niistä sivistystoimen lautakunnille raportti ennen kuin päätetään hankkeen laajentamisesta (pitäen sisällään koordinaattorin palkkaamisen).
Asia jätettiin pöydälle, jotta sivistystoimi ehtii vastata kysymyksiin.
– Valtuustokysymys yläkoulujen koulupäivän päättymisestä keskiviikkoisin klo 14.00, asianosaisten kuulemisesta sekä kustannuksista (kv-asia)
Mari Anthonin (vihr.) ja 26 muun allekirjoittama valtuustokysymys yläkoulujen koulupäivän päättymisestä keskiviikkoisin klo 14.00, asianosaisten kuulemisesta sekä kustannuksista.
Valtuustokysymyksessä kysytään muun muassa päätöksentekoprosessista ja asianosaisten kuulemisesta sekä opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan roolista, järjestelyyn varatusta rahasta ja yhteistyötahojen kanssa mahdollisesti tehdyistä sopimuksista sekä maksetuista korvauksista, urheiluakatemia Urhean liittymisestä asiaan, oppilaskuntien ja nuorisovaltuuston kuulemisesta, lapsivaikutusten arvioinnista.
Tämä liittyy edelliseen asiaan ja jätettiin myös pöydälle. Tarkennusta pyydettiin vielä siihen, miten perheitä ja nuoria on asiassa kuultu.
– Valtuustokysymys koulunkäyntiavustajien aseman parantamisesta (Kv-asia)
Johanna Värmälän (sd) ja 38 muun allekirjoittama valtuustokysymys koulunkäyntiavustajien aseman parantamisesta. Tähän ei ollut vielä vastausta.
– Erityisasiantuntijan viran perustaminen sivistystoimen esikuntaan
Hyväksyttiin esityksen mukaan. Tämä liittyy esikunnan välisiin sisäisiin tehtäväjärjestelyihin.
– Asunto-ohjelman 2018-2021 hyväksyminen (Kv-asia)
Asunto-ohjelma hyväksyttiin keskustelun jälkeen ilman äänestyksiä. Löydettiin ryhmien välisissä neuvotteluissa yhteiset kompromissit.
Erityisen tyytyväinen olen siihen, että Espoon asuntojen asuntotuotantotavoite on nyt jämäkästi 400 asuntoa vuodessa ja 1600 asuntoa ohjelmakauden (4 vuotta) aikana.
Vihreiden keskeisiä tavoitteita neuvotteluissa olivat mm.
– kohtuuhintaisten ja ihmisten asumistarpeita vastaavien asuntojen riittävän määrän varmistaminen hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella
– uusien asumiskonseptien vauhdittaminen konkreettisin tavoittein (monisukupolvikorttelit, ryhmärakennuttaminen, kaupunkipientalot, asuntojen muuntojoustavuus)
– Espoon asuntojen tuotantotavoitteen pitäminen 400 asunnossa (tämä saatiin väännettyä tavoitteeksi myös viime kaudella, mutta vasta nyt siihen ollaan pääsemässä)
– selkeät kirjaukset asunnottomuuden torjunnasta ja asumisneuvonnan lisäämisestä
– konkreettiset tavoitteet opiskelija-asuntojen rakentamisen vauhdittamisesta
– konkreettiset tavoitteet täydennysrakentamisen edistämiseksi asumisviihtyvyys ja luontoarvot huomioiden
– konkreettiset tavoitteet asumisen ekologisen kestävyyden lisäämiseksi (energiatehokkuus, uusiutuvien energialähteiden käyttö, kiertotalousratkaisut, puurakentamisen määrän lisääminen)
– rakentamisen ja ylläpidon laatu siten, että turvataan terveellinen asuminen
– pysäköintinormia olemme valmiita höllentämään hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä asumiskustannusten hillitsemiseksi ja tiiviimmän kaupunkirakenteen mahdollistamiseksi
Näistä tavoitteista saatiin ohjelmaan kirjaukset. Pysäköintipolitiikka on asia, johon tullaan valtuustossa vielä palaamaan, mutta siinäkin ollaan otettu askelia oikeaan suuntaan. Linkki ohjelmaan.
Ohjelma etenee vielä valtuuston käsittelyyn.
– Valtuustoaloite työryhmän perustamisesta Espoon Asunnot Oy:n asuntotuotantotavoitteiden saavuttamiseksi (Kv-asia)
Juri Aaltosen (sd) ja 24 muun allekirjoittama aloite, jossa esitetään, että kaupunginhallitus perustaa työryhmän sen varmistamiseksi, että Espoon Asunnot Oy pystyy jatkossa toteuttamaan sille asetetut vuokra-asuntojen tuotantotavoitteet. Vastauksessa perustellaan, ettei uuden työryhmän perustaminen edistä asuntotuotantotavoitteiden saavuttamista ja että kaupungin ja Espoon Asunnot Oy:n edustajien kesken jatketaan tiivistä yhteisyötä tavoitteen saavuttamiseksi.
Vastaus hyväksyttiin esityksen mukaan.
– Lausunnon antaminen tiesuunnitelmasta Maantien 110 (Nupurintie, Turuntie) parantaminen Karhuniityntien kohdalla ja välillä Brobackantie-Kolmirannantie, Espoo ja Kirkkonummi
Hyväksyttiin lausunto esityksen mukaisena ja todettiin, että hankkeen sujuva eteneminen on tärkeää, jotta Karhusuon koululle saadaan mahdollisimman pian turvalliset kulkuyhteydet.
– Valtuustokysymys kadunrakennustyömaiden rajojen merkitsemisestä
Jouni Särkijärven (kok) kysymyksessä esitetään, että kaupungin katu- yms. työmailla ryhdyttäisiin merkitsemään työalueen rajat siten, että niihin rajoittuvien yksityisten tonttien alueellinen koskemattomuus säilyisi.
Hyväksyttiin vastaus esityksen mukaan.
– Kansallisen kynnysarvon alittava asiantuntijapalvelun hankinta Covenant of Mayors for Climate and Energy -mallin mukaisen Kestävän energian ja ilmaston toimintasuunnitelman valmisteluun (SECAP)
Tämä jätettiin pöydälle. Ympäristökeskuksen valmistelema hankinta on osa Covenant of Mayors for Climate and Energy -ilmastositoumuksen velvoittamaa raportointityötä, joka osaltaan edistää Espoon ilmastotavoitteiden toteuttamista.
Toimintasuunnitelma sisältää seuraavat osa-alueet:
1.) Päästöinventaario kaupungin hiilidioksidipäästöistä sopimukseen liittymistilanteessa ja perusvuonna
2.) Toimenpiteet, joilla asetettuun päästövähennystavoitteeseen päästään vuoteen 2030 mennessä, niiden aikataulut, vastuutahot ja vaikutukset hiilidioksidipäästöihin
3.) Kaupungin ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategia, jonka tavoitteet ja toimenpiteet sisällytetään kaupungin strategiaan ja muihin soveltuviin asiakirjoihin ja toimintamalleihin
4.) Ilmastonmuutoksen riski- ja haavoittuvuuskartoitus
Pöydälläolon aikana täsmennetään Kestävä Espoo -ohjelman ja ympäristökeskuksen välistä työnjakoa kaupungin ilmastotyössä, jotta varmistetaan parhaat edellytykset saavuttaa tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2030 mennessä.