- Matinkylä, Olari, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi ja asemakaavaksi, Piispanportti (Matinkylän metrokeskus)(pöydälle 2.11.2011 ja 30.11.2011)

Vielä kerran keskusteltiin Matinkylän metrokeskuksen kaavasta. Avoimina kysymyksinä vielä uimahallin paikka ja esiin nostamani kysymys siitä tarvitaanko autoille Länsiväylän alitus Puntarintien kohdalta.

Uimahallin paikka kulminoituu rahoituskysymykseen. Kalapuiston uimahalli piti rahoittaa Tynnyripuiston asuntorakentamisella. Jos uimahalli siirretäänkin Tynnyripuistoon, on rahoitus löydettävä muualta. Kalapuistoa ainakaan vihreät ei halua halua uhrata rakentamiselle.

Ratkaisu pitäisi löytää pian, jotta uimahallin toteuttaminen ei viivästy. Mm. tähän saa heti tarttua pian palkattava Matinkylän projektijohtaja.

Sekä uimahallista, että Länsiväylän alituksesta päästiin äänestämään.

Länsiväylän alituksesta pj. Markkula teki sinänsä neutraalin esityksen, että liikennealue rajataan tästä kaavasta pois ja asia päätetään osana Tynnyripuiston alueen asemakaavaa. Markkulan esitys voitti äänin 8 – 3 – 2.

Uimahallista linjattiin äänin 10 – 3, seuraavasti: “Lautakunta ilmoittaa kh:lle, että pitää ensisijaisena paikkana Tynnyripuistoa. Tavoitteena on saada rakentaminen osaksi metrokeskusta ja samalla toteuttaa myös metron läntinen sisäänkäynti. Tavoitteena on ajoittaa nämä osaksi koko metroaseman alueen rakentamisprojektia.” Vastustajat pelkäsivät tämän hidastavan uimahallin toteuttamista.

Uimahallia ei kuitenkaan poistettu Kalapuistosta, eli se vaihtoehto on edelleen mahdollinen, mikäli ei päädytä Tynnyripuistoon.

Matinkylän kehittämisen yleislinjaukset jäivät pöydälle.

- Tapiola, asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen uudelleen nähtäville, Steniuksenkumpu (KV palautti 24.5.2010) (pöydälle 2.3.2011)

Tästä keskusteltiin pitkään ja hartaasti. Erityisesti hierottiin pysäköintiratkaisua. Muutamakin esitti turhautumisensa siihen, ettei siitä ole saatu havainnekuvia. Tuntuu, että huolellisemmalla valmistelulla tästä olisi päästy huomattavasti helpommalla.

Lopulta äänestimme kahdesta palautusehdotuksesta. Kannatin ensin Kemppi-Virtasen palautusta, joka hävisi äänin 10 – 3. Sen jälkeen hyväksyttiin äänin 10 – 2 – 1 pj:n palautus, jonka mukaisesti autopaikoituksesta valmistellaan nykyisen lisäksi kaksi vaihtoehtoa, osittain maan alle ja kokonaan maan alle.

Jospa sitten oltaisiin kypsiä viemään asia päätökseen.

- Matinkylä, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi, Matinmetsä

Suuri rakennusoikeuden määrä johtuu rasiteautopaikkojen suuresta määrästä. Suuresta rakennusoikeudesta huolimatta alueelle on saatu mahtumaan kaksi laajahkoa asuntopihaa.

Rakennustehokkuutta tarvitaan paljon, jotta taloudellinen yhtälö saadaan toimimaan. Viereiset taloyhtiöt eivät ole kiinnostuneita rahoittamaan uusia maanalaisia autopaikkoja. Rakennusoikeudella pystytään kustantamaan autopaikoista edes osa. Liikekiinteistöllä on useita omistajia, jotka eivät halua sieltä pois ilman kunnollisia korvauksia. Myös tähän pitää löytyä rahaa, jotta aluetta päästään uudistamaan.

Asia vaikuttaa perusteellisesti valmistellulta ja nyt on löydetty tapa, jolla vanha ostari saadaan uudistettua. Tämä hyväksyttiin yksimielisesti.

- Mankkaa, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville Kiiltokallio

Muutama omakotitalo Vanhan Mankkaantien varteen. Hyväksyttiin puheitta.

- Blominmäen osayleiskaava, yleiskaavaehdotuksen asettaminen nähtäville

Tämä jäi pöydälle.

- Matinkylä, Olari, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi ja asemakaavaksi, Piispanportti (Matinkylän metrokeskus)(pöydälle 2.11.2011 ja 30.11.2011)

Tämä on nyt menossa päätökseen. Lisäksi pöydälle jaetaan lisäasiana laajemmat Matinkylän kehittämislinjaukset, jotka hyväksytään seuraavassa kokouksessa. Näin varmistetaan, että kaava-aluetta laajemmalla alueellakin päästään eteenpäin (uimahallin siirto Tynnyripuistoon, koulutontin varmistaminen, puistojen kohentaminen ym.)

- Tapiola, asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen uudelleen nähtäville, Steniuksenkumpu (KV palautti 24.5.2010) (pöydälle 2.3.2011)

Tässäkin pitäisi saada pääätös aikaiseksi. Kuvailin tilannetta täällä.

- Matinkylä, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi, Matinmetsä

Matinkylän vanha ostari, kaava on siis menossa jo kaupunginhallitukseen. Asukkaat vastustavat 16-kerroksisia torneja, joita perustellaan sillä, että rakennusoikeutta tarvitaan, jotta saadaan riittävät autopaikat rahoitettua.  Tästä on kaavakartta esityslistan liitteenä.

- Mankkaa, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville Kiiltokallio

Muutama omakotitalo Vanhan Mankkaantien varteen.

- Blominmäen osayleiskaava, yleiskaavaehdotuksen asettaminen nähtäville

Tästä ei valitettavasti ole kaavakarttaa netissä. Ihmettelin tätä viraston suuntaan.

Jätevedenpuhdistamon sijoittaminen Blominmäkeen on osoittautumassa luontoarvojen kannalta ongelmalliseksi, mikä oli odotettavissa. Kaavaa on lausuntojen pohjalta parannettu, mutta ei mielestäni riittävästi.

Sekä elykeskus että ympäristölautakunta esittävät lausunnoissaan kehä III:n eteläpuolisten asuinalueiden muuttamista viheralueiksi. Ympäristölautakunta toteaa, että “aiemmin yleiskaavassa kumotun rakentamisen kiirehtiminen ilman laajempaa kokonaistarkastelua muodostaa selkeän riskin tärkeän puhdistamohankkeen kaavalliselle etenemiselle.”

Pidän em. näkemystä perusteltuna, enkä edelleenkään ymmärrä perustelua, että puhdistamokaavan yhteydessä on tarpeen tarkentaa asumisen ja virkistysalueen rajat Kehä III:n eteläpuolisella alueella asemakaavoitusta varten, vaikka kh näin on päättänyt.

Minusta putsarikaavan etenemistä ei kannata riskeerata testaamalla asiaa oikeudessa.

Mikael Pentikäinen nosti kolumnissaan (HS 8.1.) esiin pääkaupunkiseudun kuntauudistuksen haasteita. Keskustelua jatkoi Antti Mykkänen (HS 9.1.). Mykkäsen mukaan Helsingin ja Espoon Vihreät ovat Kokoomuksen ja demareiden tapaan eri galakseilla. Näin ei kuitenkaan ole.

Helsingin, Espoon ja Vantaan Vihreissä olemme yksimielisiä siitä, että muutoksia tarvitaan ja monilta osin myös siitä, mihin suuntaan metropolialueen hallintoa tulee kehittää. Päätöksentekoon tarvitaan kaksi selkeää tasoa, joten pelkkä kuntaliitos ei ratkaisisi pääkaupunkiseudun ongelmia.

Kaksitasoiseen päätöksentekoon tarvitaan kahdet vaalit. Kaupunkilaisten tulee voida suoraan valita sekä oman kuntansa valtuutetut että yhteinen seutuvaltuusto. Näin päätöksenteko muuttuisi nykyistä selkeämmäksi ja avoimemmaksi. Verotulot tulee jakaa kuntien ja seudun kesken niiden tehtävien suhteessa.

Pääkaupunkiseudulla ongelma ei ole se, että kunnat olisivat liian pieniä tuottamaan palveluita, vaan se, että kilpailu hyvistä veronmaksajista johtaa alueiden eriarvoistumiseen eikä yhteisistä asioista pystytä tekemään päätöksiä. Hyvinvointiyhteiskunnan säilyttäminen edellyttää epäterveen kilpailun vähentämistä.

Yhteinen näkemyksemme on, että Helsingin metropolialue tarvitsee kaksitasoisen päätöksentekojärjestelmän. Miljoonan asukkaan alueella on asioita, esimerkiksi yleiskaavoitus, asuntopolitiikka, joukkoliikenne ja erikoissairaanhoito, jotka pitäisi päättää yhteisesti. Vastaavasti on asioita, kuten asemakaavoitus tai lähipalvelut, joissa päätökset kannattaa tehdä mahdollisimman lähellä asukkaita.

Seutuvaltuuston perustamisen vaihtoehtona on toki kuntaliitos ja uuden suurkunnan sisälle luotava lähidemokratia, mutta siinäkin olisi siis oltava kaksi vaaleilla valittua päätöksenteon tasoa. Näemme seutuvaltuuston parempana ja realistisempana etenemistienä.

Nyt pitäisi pikaisesti päättää, miten kuntien ja kuntayhtymien tehtävät jaettaisiin tasojen välillä, miten verotulot jaettaisiin oikeudenmukaisesti ja mitkä kunnat metropolihallintoon tulisivat mukaan. Olennaista on, että sekä yhteisistä että paikallisista asioista päätetään avoimesti ja demokraattisesti.

Tiina Elo
valtuustoryhmän pj. (vihr.)
Espoo

Anniina Kostilainen
valtuustoryhmän pj. (vihr.)
Vantaa

Ville Ylikahri
valtuustoryhmän pj. (vihr.)
Helsinki

Infossa keskusteltiin pitkään Matinkylästä. Lautakunnan palautuspäätöksen jälkeen suunnitelmia on edelleen jalostettu. Simuloinnein meille osoitettiin, että bussiliikenne tulee toimimaan Piispansillan kautta, vaikkei ramppia tehtäisi Länsiväylältä Markkinakadulle.

Uimahallille on tutkittu paikkaa Tynnyripuiston eteläreunalle. Se vaikuttaa hyvältä ratkaisulta. Näin saadaan julkinen rakennus maan alta (Kalapuisto) maanpinnalle ja lähemmäs metroasemaa. Myös Matinkylässä pitää satsata julkisiin palveluihin. Uimahalli on tarkoitus rahoittaa sen kylkeen tulevalla – yllätys yllätys – tornitalolla.

Keskustelua nousi myös metron sisäänkäyntien riittävyydestä. Nyt ei kannata säästää siitä, jotta metro todella on houkutteleva vaihtoehto ja palvelee eri suunnista tulevia.

Matinkylän viheraluesuunnittelua on myös viety eteenpäin. Keskeisiksi ongelmiksi on todettu se, että alueita on vähän ja että ne ovat laadultaan heikkoja (jääneet rakennushankkeiden jalkoihin). Maisema-arkkitehdillä oli asiaan hyvä ote.

Minusta metrokeskuksen kaava on valmis vietäväksi eteenpäin, jottei hidasteta metron suunnittelua. Uusi Matinkylän projektipäällikkö voi sitten tarttua Matinkylän kokonaissuunnitteluun.

Sitten varsinaiset lista-asiat:

- Kurttila, Kallvik I, asemakaavaehdotuksen hyväksyminen nähtäville(pöydälle 7.12.2011)

Tämä meni yksimielisesti nähtäville.

- Kurttila, Mäkitupa, asemakaavaehdotuksen hyväksyminen nähtäville (pöydälle 7.12.2011)

Samoin tämä.

- Karvasmäki, Jorvi-Glims, asemakaavan muutoksen lähtökohdat ja tavoitteet

Museon puoli on mukana vain siltä varalta, että katulinjausta joudutaan muuttamaan. Ei siis suunnitelmia itse alueen osalta. Valmistelu jatkuu esityksen mukaisesti.

- Tapiola, Steniuksenkumpu, asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotus kaupunginhallitukselle

Tämä jäi pöydälle, koska kaava aiheuttaa edelleen vastustusta. Minusta valtuuston palautuspäätöksen evästyksiä on noudatettu melko hyvin, mutta suunnittelulta olisi toivonut enemmän kunnianhimoa.

- Henttaa, Suurpelto IV, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavaksi ja asemakaavan muutokseksi

Suurpellon kehittäminen pääsee nyt toivottavasti vauhtiin, kun kaava lähetettiin yksimielisesti kaupunginhallituksen kautta valtuustoon.

- Henttaa, Suurpelto V, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavaksi

Tämäkin meni yksimielisesti eteenpäin.

- Kalajärvi, Kalajärvi Ia, asemakaavan muutoksen hyväksyminen

Hyväksyttiin yksimielisesti.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

on tärkeää, että käymme keskustelua metropolialueen kuntauudistuksesta avoimesti koko valtuuston voimin.

Keskusteluun tarvitaan konkretiaa.  Professori Mari Vaattovaara toi alustuksessaan hyvin esiin seudun haasteita. Meidän tehtävämme on löytää ratkaisuja. Millä keinoin estämme tulo- ja terveyserojen kasvun, asuinalueiden eriytymisen ja työttömyyden lisääntymisen. Miten säilytämme ympäristön elinkelpoisena ja miten otamme asukkaat ja päättäjät aidosti mukaan verkostomaiseen yhteistyöhön.

Kevään kuluessa meidän on etsittävä yhteistä näkemystä siitä, mikä on espoolainen malli Helsingin seudun kuntien yhteistyön syventämiselle ja seudullisen päätöksenteon parantamiselle siten, että Espoo säilyy tavalla tai toisella itsenäisenä.

Vihreiden mielestä nykysysteemi ei toimi riittävän hyvin, vaan muutoksia tarvitaan. Haluamme, että Espoo on aktiivisesti synnyttämässä  näitä muutoksia.

Ministeri Virkkunen on todennut, että metropolialueelle tarvitaan kaksi päätöksenteon tasoa. Tästä olemme ministerin kanssa samaa mieltä.  Luonteva lähtökohta on, että pääkaupunkiseudulla alempana tasona toimivat nykyiset kunnat.

Miljoonan asukkaan alueella on asioita, kuten yleiskaavoitus, asuntopolitiikka, joukkoliikenne ja erikoissairaanhoito, joista on päätettävä yhteisesti. Vastaavasti on asioita, kuten asemakaavoitus tai lähipalvelut, joissa päätökset kannattaa tehdä mahdollisimman lähellä asukkaita ja yhdessä heidän kanssaan.

Vihreät haluavat nostaa keskusteluun olennaisen asian: Demokratian.

Kaksitasoiseen päätöksentekoon tarvitaan molemmille tasoille vaaleilla valitut päättäjät. Asukkaiden on voitava valita suoraan sekä oman kuntansa valtuutetut että yhteinen seutuvaltuusto. Näin päätöksenteko muuttuu nykyistä selkeämmäksi ja avoimemmaksi.

Seututason päätöksenteon ongelmiin törmätään esimerkiksi joukkoliikennekysymyksissä. Vaikka HSL on kuntien yhteinen organisaatio, kukin kunta edustaa siellä itseään. Tarvitsemme aidosti seudullista päätöksentekoa, jossa ratkaisut tehdään seudun kokonaisedun näkökulmasta.

Lisäksi tarvitsemme toimivaa lähidemokratiaa. Asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia on parannettava ja siihen tarvitaan uusia keinoja. Haluamme lähidemokratian kehittämisen vahvasti osaksi Espoo-tarinaa.

Hyvät valtuutetut,

Pääkaupunkiseudulla ongelma ei ole se, että kunnat olisivat liian pieniä tuottamaan palveluita, vaan se, että laajempaa aluetta koskevista yhteisistä asioista ei pystytä tekemään päätöksiä. Hyvinvointiyhteiskunnan säilyttäminen edellyttää avointa yhteistyötä ja epäterveen kilpailun vähentämistä kuntien välillä.

Kaksitasoinen päätöksentekojärjestelmä tarkoittaa myös verotulojen jakoa tasojen välillä. Nyt olisikin tärkeää suunnata keskustelu siihen, miten kuntien ja nykyisten kuntayhtymien ja muiden seudullisten organisaatioiden tehtävät jaettaisiin tasojen välillä, miten verotulot jaettaisiin oikeudenmukaisesti ja mitkä kunnat metropolihallintoon tulisivat mukaan.

Olennaista on, että sekä yhteisistä että paikallisista asioista päätetään avoimesti ja demokraattisesti.

Infossa käymme läpi Matinkylän metrokeskuksen kipukohtia.

Kokousasiat:

- Kurttila, Kallvik I, asemakaavaehdotuksen hyväksyminen nähtäville(pöydälle 7.12.2011)

Asemakaavan tavoitteena on luoda paikalliset erityispiirteet sekä luonto- ja kulttuuriarvot huomioiden nykyistä tiiviimpi, yhtenäisempi ja laadukas pientalovaltainen asuinalue.

Asukkaat ovat antaneet paljon palautetta valmisteluaineistosta, ja kaavaehdotuksessa niitä on melkoisen hyvin huomioitu. Rantaraitin rakentaminen rantaan ei rantatontin omistajia ymmärrettävästi miellytä, ja linjausta on pyritty siirtämään mahdollisimman kauas nykyisistä taloista. Sinänsä raitin linjaus on yleiskaavan mukainen. Kaavaehdotus voi puolestani mennä nähtäville.

- Kurttila, Mäkitupa, asemakaavaehdotuksen hyväksyminen nähtäville (pöydälle 7.12.2011)

Tämä on osa Kallvikin kaava-aluetta, Kallvik I:n pohjoispuolella. Valmistelussa on tässäkin mielestäni hyvin pystytty huomioimaan asukaspalaute. On puolestani valmis nähtäville.

- Karvasmäki, Jorvi-Glims, asemakaavan muutoksen lähtökohdat ja tavoitteet

Tavoitteena on luoda edellytykset Espoon sairaalan sijoittamiselle Jorvin alueelle. Lisäksi tutkitaan alueen lisärakentamismahdollisuuksia HUS:n tarpeisiin sekä alueen pysäköinti- ja liikenneratkaisuja.

Alueen kaavoitus käynnistettiin nopealla aikataululla, kun kaupunginjohto esitti ajatuksen Espoon sairaalan (Orkidea) siirtämisestä Puolarmetsästä Jorviin. Kaava-alueeseen on rajattu mukaan Glims-talomuseon alue, mutta tekstistä ei käy ilmi, mitä sinne on suunnitteilla. Sinänsä hyvä, jos museoaluettakin samassa yhteydessä kehitetään.

6 Tapiola, Steniuksenkumpu, asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotus kaupunginhallitukselle

Steniuksenkumpu on nyt etenemässä uudelleen kohti valtuustoa. Valtuuston palauttamassa versiossa rakennusoikeutta oli 17 300 k-m2, nyt valtuuston linjaama 12 000 k-m2. Museon ja elykeskuksen mukaan tämäkin on liikaa. Ihmettelen, miksei uutta viranomaisneuvottelua järjestetty, vaikka sitä lausunnossa pyydettiin.

Asukkaita huolestuttaa lisäksi se, että pysäköinti on maantasossa. Pysäköinnin osalta valtuustokin priorisoi maanalaista ratkaisua, mutta se on korkean pohjaveden takia kallista. Kaava kyllä mahdollistaa osittain maanalaisen ratkaisun.

Pyöräilyn laatukäytävä on suunniteltu Steniuksenkummun kohdalla menemään Merituulentien pohjoispuolella. Kuitenkin teknisen keskuksen tavoitteena on ollut katkeamaton yhteys Merituulentien eteläpuolella. Laatukäytävä ei ole sellainen, joka poukkoileen tien puolelta toiselle. Selvitän vielä tätä.

7        Henttaa, Suurpelto IV, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavaksi ja asemakaavan muutokseksi

Tavoitteena on kaavoittaa alue Suurpellon suunnittelutavoitteiden mukaisesti urbaaniksi ja puutarhakaupunkimaiseksi työpaikka ja asuinalueeksi. Uudisrakentamisessa huomioidaan maisemallisesti arvokas kulttuurimaisema.

8        Henttaa, Suurpelto V, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavaksi

Asemakaavan tavoitteena on kaavoittaa alue Suurpellon suunnittelutavoitteiden mukaisesti urbaaniksi ja puutarhakaupunkimaiseksi asuinalueeksi. Uudisrakentamisessa huomioidaan maisemallisesti arvokas kulttuurimaisema.

Suunnittelualueelle kaavoitetaan pienimittakaavaista modernia kaupunkia. Asuinkorttelit suunnitellaan tiivis-matala-periaatteella pieniksi “kyläkokonaisuuksiksi”, joiden väliset viherkäytävät yhdistävät peltoaukean ja keskuspuiston. Storhemtin vanhalle kartanomäelle toteutetaan työtilojen, ateljeetilojen ja asuntojen muodostama alueen kulttuurihistoriaa kunnioittava kokonaisuus.

Suurpellon kaavat ovat edenneet hyvään suuntaan. Tästä tulee vielä Espoon oma “Kartanonkoski”. Tehokas joukkoliikenne on ollut alusta asti suunnittelun lähtökohta, nyt se pitää myös toteuttaa.

Maanomistajat kritisoivat täällä maanalaisia pysäköintiratkaisuja kalliina, mutta niistä pidetään kiinni kaupunkikuvallisista syistä. On valmis valtuustoon.

9        Kalajärvi, Kalajärvi Ia, asemakaavan muutoksen hyväksyminen

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on katualueen muuttaminen korttelialueeksi ja rakennusoikeuden merkitseminen kerrosneliömetreinä tehokkuusluvun sijaan. Rakennusoikeus ei muutu asemakaavan muutoksella.

Pieni muutos, mahdollistetaan nykyisin katualueella sijaitsevan aidan ja jätekatoksen sijoittuminen korttelialueelle.

10        Päätöksiä ja kirjelmiä

Illan eniten keskusteluttanut aihe oli Matinkylän metroaseman kaava, joka jäi viimeksi pöydälle. Asia ei ehtinyt printtilistaan, mutta käsiteltiin siis lisäasiana.

Pitkän ja perusteellisen bussi(!)liikennekeskustelun jälkeen päädyimme palauttamaan kaavan vielä kerran. Palautuksen aikana haetaan vielä kokonaisratkaisua (mm. koulun, uimahallin ja terveysaseman sijainti), hiotaan liikennejärjestelyjä ja varmistetaan riittävät aukiot ja puistot. Tarkoitus on päättää asiasta jo 17.1. kaupsussa, jotta metroaseman suunnittelu pääsee etenemään.

Suuri ongelma tuntuu olevan, että Citycon on haluton kehittämään kaavaa Ompun osalta lautakunnan linjaamaan suuntaan. Katsotaan, mitä kuukauden lisäaikana saadaan aikaan. Valitettavasti Matinkylän uusi projektijohtaja ei ehdi tähän hätään pistämään suunnitteluun vauhtia.

- Niittykumpu, asemakaavan muutoksen lähtökohdat ja tavoitteet (pöydälle 10.8.2011)

Orionin tehtaiden pohjoispuolinen alue. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on osoittaa asumista korttelin pohjoisosan rakentamattomille alueille, osalle paikoitusalueesta ja puustoisen mäen itärinteelle. Orion Oyj:n ja Oriola KD Oyj:n rakennuksia koskevaan kaavan tehdään tarkennuksia.

10.8. kokouksen jälkeen raportoin näin:

“Tämä on laaja kokonaisen korttelin kokoinen alue, jonka suunnittelu on nyt siis käynnistymässä. Valmisteluaineistossa runko rakentuu 8-kerroksisista pistetaloista ja pysäköinti on esitetty maantasoon. Maanalainen pysäköinti olisi kallis toteuttaa kostean maaperän takia. Koska alueelle haetaan kohtuuhintaista asumista, ovat vaihtoehdot maantaso tai pysäköintilaitokset. Talojen korkeus puolestaan johtuu siitä, että 8-kerroksinen talo on nykyisillä palomääräyksillä edullinen rakentaa.

Moni jakoi kanssani huolen siitä, että alueesta on tulossa liian monotoninen ja lähiömäinen. Nyt on tärkeää, että lautakunta evästää jatkosuunnittelua riittävän selkeästi, jotta suunnitelma jalostuu huomattavasti valmisteluaineistosta.”

Suunnitelma ei ollut juuri muuttunut. Asia palautettiin siten, että palautuksen aikana laaditaan toisistaan poikkeavia vaihtoehtoja eri arkkitehtitoimistojen toimesta. Tavoitteena on kaupunkikuvaltaan ja -rakenteeltaan tiivis ja omaleimainen alue, joka kytkeytyy luontevasti olemassa olevaan työpaikka-alueeseen ja urheilupuistoon. Halutaan pistetalojen sijaan suljetummasta korttelirakenteesta muodostuva alue siten, että korttelit ovat vaihtelevia.

- Olari, asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotuksen laadinnan ohjeet, Niittykummun keskus

Tämä on siis Niittykummun metroasema ympäristöineen. Valmisteluaineisto on ollut nähtävillä ja lautakunta päätti, että palautteen pohjalta lautakunta linjaa jatkosuunnittelua.

Nyt linjattiin liikennejärjestelystä, jossa katualueita kehitetään bulevardityyppisiksi katuverkon nykytasossa. Vaihtoehtoina oli laittaa autot tai ihmiset tunneliin. Pidän tätä ratkaisua parhaana, koska se mahdollistaa kaupunkimaisen katuympäristön. Tämä liikenneratkaisu säästää arviolta 20 me verrattuna tunneliratkaisuun.

Päätökseen lisättiin, että varaudutaan joukkoliikenne/pikaraitiotieyhteyteen Haukilahden ja Suurpellon välillä. Esittelijä lisäsi pyynnöstäni listatekstiin myös kirjauksen eri massoitteluvaihtoehtojen valmistelusta lautakunnan aiemman päätöksen mukaisesti.

- Henttaa, Suurpelto I, tavoitteet asemakaavan laatimista varten

Suurpelto I asemakaava-alueen toimistorakennusten ja keskustatoimintojen kortteleista kehitetään julkisen ja yksityisen palvelun, asumisen ja työpaikkojen palvelukorttelialue.

Suurpellon suureelliset suunnitelmat joudutaan palauttamaan maan pinnalle. Rakentaminen on osoittautunut haasteelliseksi mm. huonon maaperän, pinnassa olevan pohjaveden, alavuuden ja hulevesien takia. Pysäköinti ja muutkin tilat on syytä sijoittaa maanpinnan yläpuolelle.

Muutoksella on tarkoitus vauhdittaa palveluiden (=kaupan) saamista alueelle. Infossa meille esiteltiin Suurpelto IV ja V kaavoja, jotka ovat entisestään jalostuneet. Alueessa on aineksia “Espoon Kartanonkoskeksi”. Pysäköinti on suunniteltu maan alle, mutta se tulee kalliiksi, kun rakennetaan savimaalle. Opinmäen rakentaminen varmasti vauhdittaa alueen kehittymistä. Louko laskeskeli, että Suurpellon alue kattaa pitkällä aikavälillä noin viidenneksen Espoon vuosittaisesta asuntotuotantotavoitteesta (kokonaistavoite on 2500 asuntoa/vuosi).

- Nöykkiö, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi, Yli-Suomenoja

Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan tilaa vievän erikoistavaran kaupan (TIVA) kehittäminen Yli-Suomenojan työpaikka-alueella yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti sekä alueen sisäisen katuverkon rakentaminen.

Jo edellisessä vaiheessa kritisoin sitä, että uuden Finnoonlaakson tien rakentaminen kaventaa Finnoonlaakson maakunnallisesti arvokasta viheryhteyttä, mutten tehnyt muutosehdotusta, koska katu perusteltiin välttämättömänä kaavan toteutumisen kannalta. Samaan on ympäristökeskus edelleen puuttunut lausunnossaan.

Tämä meni eteenpäin. Voimassaoleva maakuntakaava ei mahdollista kaupan suuryksikköä (vaikka sellainen alueella käytännössä jo on), joten kaavamääräyksiä on muokattu sen mukaisesti. Vaihemaakuntakaavassa merkintää on alueelle esitetty.

- Leppävaara, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville, Leppävaaran urheilupuisto

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa Leppävaaran uimahallin peruskorjaus, laajennus ja maauimalan rakentaminen. Budjettineuvotteluissa päätettiin myös hyppyallashallin rakentamisesta. Hankkeen rakentaminen on tavoitteena aloittaa kesällä 2012.

Tämä meni eteenpäin sillä lisäyksellä, että kaavaehdotus mahdollistaa 10 metrin korkuisen hyppytornin kattamisen, mutta budjettineuvotteluissa päätettiin 5 metrin korkuisen tornin kattamisesta. Tämä helpottaa rakennuksen sovittamista maisemaan.

- Kaitaa-Matinkylä, asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville, Finnoonkartanonkaarre

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa Suomenlahdentien pohjoinen katulinjaus, joka huomioi vaikutukset linnusto- ja kosteikkoalueeseen. Verrattuna voimassa olevan asemakaavan mukaiseen linjaukseen kosteikkoalueita jää vähemmän katurakenteiden alle, edellytykset vesitasapainon säilymiselle ovat paremmat sekä ekologisten yhteyksien toimivuus jatkossakin. Tavoitteena on toteuttaa kosteikon ylittävä katu maisemallisesti ja toiminnallisesti hyvin kokonaisuuteen sopivana pitkänä siltaratkaisuna, joka korostaa lintukosteikkoa ainutlaatuisena luontoalueena. Linjauksen muutos mahdollistaa yhtenäisemmän keskusta-alueen tulevan metroaseman yhteyteen. Tavoitteena on, että uusi katulinjaus olisi käytettävissä, kun metroyhteys Matinkylään aukeaa.

Sillasta on tekeillä yleissuunnitelma, ja näimme infossa erilaisia siltavaihtoehtoja. Tärkeää on kadun tasaus ja linjaus, jotta syntyy näkymiä. Tavoitteena kaupunkimainen katu sovitettuna ympäröiviin korkeustasoihin. Silta olisi 1+1 kaistaa sekä kevyen liikenteen laatukäytävä kadun eteläreunassa (kevyenliikenteen väylä myös pohjoisreunassa). Nopeudeksi suunniteltu 40 km/h.

Suomenlahdentien siirtyminen on taas askeleen lähempänä toteutumista. Kiitos kuuluu kaikille Finnoon suojelun eteen työtä tehneille!

Samassa yhteydessä esiteltiin Finnoonsatamasta järjestettävä kansainvälinen ideakilpailu. Suunnittelualue on Fortumin voimalaitoksen eteläpuolinen osa ulottuen Ryssjeholmeniin ja Pirisaareen. Tavoitteena
saada erilaisia ratkaisumalleja ranta- ja satama-alueen kehittämiselle. Kilpailun on tarkoitus alkaa tammikuussa, ja päättyy kesäkuun alussa. Tulokset pyritään julkistamaan syys-lokakuussa.

- Kurttila, asemakaavaehdotuksen hyväksyminen nähtäville, Kallvik I

Asemakaavan tavoitteena on luoda paikalliset erityispiirteet sekä luonto- ja kulttuuriarvot huomioiden nykyistä tiiviimpi, yhtenäisempi ja laadukas pientalovaltainen asuinalue. Virkistysalueita sekä katu- ja kevyenliikenteen verkostoja kehitetään Espoon eteläosien yleiskaavan suuntaviivojen mukaisesti ja alueelle osoitetaan tilavaraus kylätaloa tai muuta julkista palvelua varten. Vuonna 2009 valmisteluaineistona nähtävillä ollut Kallvik I asemakaava-alue oli pinta-alaltaan n. 87 ha. Kyseinen kaavakokonaisuus on nyt jaettu kolmeen eri osakaavaan (Taltrikinmäki, Mäkitupa sekä eteläisin osa Kallvik I). Tällä kaava-alueella on tällä hetkellä n. 30 asukasta ja kaavan mahdollistama laskennallinen asukasluku on n. 1000. Alueen pinta-ala on n. 41 ha ja rakennusoikeus nousee runsaasta 2000 k-m2:stä n. 49 000 k-m2:iin.

Tämä jäi pöydälle.

10        Kurttila, asemakaavaehdotuksen hyväksyminen nähtäville, Mäkitupa

Asemakaavan tavoitteena on luoda paikalliset erityispiirteet sekä luonto- ja kulttuuriarvot huomioiden nykyistä tiiviimpi, yhtenäisempi ja laadukas pientalovaltainen asuinalue. Virkistysalueita sekä katu- ja kevyenliikenteen verkostoja kehitetään Espoon eteläosien yleiskaavan suuntaviivojen mukaisesti ja alueelle osoitetaan tilavaraus kylätaloa tai muuta julkista palvelua varten. Vuonna 2009 valmisteluaineistona nähtävillä ollut Kallvik I asemakaava-alue oli pinta-alaltaan n. 87 ha. Kyseinen kaavakokonaisuus on nyt jaettu kolmeen eri osakaavaan (Taltrikinmäki, Mäkitupa sekä Kallvik I). Mäkituvan kaava-alueella on tällä hetkellä n. 170 asukasta ja laskennallinen asukasluku on n. 1000. Alueen pinta-ala on n. 32 ha, jolla nykyinen rakennusoikeus on 16 170 k-m2. Kaavan mahdollistama kokonaisrakennusoikeus on n. 55 400 k-m2.

Tämäkin jäi pöydälle.

11        Bodom, asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville, Bodominkartano

Eskaksenmäelle sijoitetaan maisemaan sopeutuvaa erillispientaloasutusta. Myös pienimuotoiset palvelu- ja toimitilat mahdollistetaan.   Bodomin kartanon pihapiiri ja sitä ympäröivä golfkenttä asemakaavoitetaan pääosin nykytilanne säilyttäen. Huoltorakennuksille osoitetaan uusi paikka Bodomintien itäpuolella.   Kaavassa huomioidaan Matalajärven suojelutarpeet sekä muut luonto- ja kulttuurimaisemakohteet. Asemakaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 132 hehtaaria ja rakennusoikeus noin 14 140 k-m2, josta uutta rakennusoikeutta on noin 5400 k-m2. Eskaksenmäelle osoitetaan uusia erillispientalotontteja 22 kappaletta.

Tämä meni eteenpäin.

- Raide-Jokerin hankearviointi

Raide-Jokerin hyöty-kustannussuhde on laadittujen analyysien perusteella noin 1,0.Herkkyystarkastelujen perusteella Jokeri-käytävän maankäytön tehostaminen nostaisi hyöty-kustannusluvun yli yhden.

Selostusolsan lopuksi todetaan, että Espoossa ei ole odotettavissa huomattavia lisärakentamismahdollisuuksia Jokeri-radan varteen, mutta mm. Tapiolassa, Laajalahdessa ja Leppävaarassa aiheutuu mahdollisia ristiriitatilanteita johtuen uuden radan sovittamisesta aiemmin toteutuneen tiiviin maankäytön ja paikoitellen ahtaan katuverkon yhteyteen. Näitä mahdollisia ristiriitoja tulee tarkastella tarkemmin ennen kuin ryhdytään hankesuunnitteluun yhdessä Helsingin kanssa.

Päätettiin esityksen mukaan. Seuraava vaihe on, että kaupunkisuunnittelukeskus valmistelee tarkemmat tarkastelut niistä raideosuuksista, joissa maankäytön ja liikenteen yhteensovittaminen on erityisen haasteellista. Tämä on tehtävä ennen hankesuunnitteluvaihetta. Kiirehdin tätä, mutta kuulemma ainakin vuosi menee.

- Päätöksiä ja kirjelmiä

Merkittiin tiedoksi Bodominjärven ympäristön kulttuurinen maankäytön selvitys.

Vihreät kannattavat terveysasemien ongelmien ratkaisua ulkoistamisen sijaan omaan palvelutuotantoon panostamalla. Ulkoistaminen vaatii resurssien lisäämistä hallintoon. Haluamme suunnata nämä resurssit ennemmin palvelun kehittämiseen. Yksityistämistä perustellaan sillä, että siten saadaan selvitettyä yksityisen sektorin parhaita toimintakäytäntöjä. Uskomme, että hyvät käytännöt saadaan selville myös tekemällä yhteistyötä yksityistämistä kokeilleiden kuntien kanssa.

Terveysasemapalveluiden kehittämiseen ei ole patenttiratkaisua. Yhden terveysaseman ulkoistaminen ei ratkaise lääkäripulaa eikä muitakaan julkisen terveydenhuollon ongelmia. Sen sijaan on kehitettävä montaa asiaa samanaikaisesti. Osa terveysasemien asiakkaista hyötyisi sosiaalityöntekijän vastaanotosta terveyskeskuksissa. Lääkäreiden työtä on jo kehitetty esimerkiksi Hyvä vastaanotto –hankkeessa. Jatkossa huomiota on yhä kiinnitettävä johtamiseen ja lääkäreiden tekemään toimistotyön määrään.

Espoon väestö kasvaa. Terveydenhuoltoon ei kuitenkaan ole varattu rahaa siinä määrin kuin väestönkasvu edellyttäisi. Yksi ratkaisu lääkäripulaan ja hoitajien uupumiseen voi olla niinkin yksinkertainen kuin lisätyövoiman rekrytointi. Tiedämme, että nykyisiinkin virkoihin on vaikea saada henkilökuntaa. Puuttuvat vakanssit aiheuttavat kuitenkin itseään ruokkivan kehän. Jos lääkäri tietää, että työ terveysasemalla tulee olemaan henkilökuntapulan takia raskasta, hän todennäköisemmin hankkiutuu muualle töihin. Espoossakin on todettu, että toimiva terveysasema vetää puoleensa henkilökuntaa.

Pinja Nieminen
Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen (vihr.)

Tiina Elo
Valtuustoryhmän puheenjohtaja (vihr.)

Olemme hyväksymässä budjettia epävarmassa taloudellisessa tilanteessa. Kaupunginjohtajan varoitteluista huolimatta teimme kuitenkin neuvotteluissa espoolaisten arkea parantavia lisäyksiä.

Neuvottelut käytiin hyvässä hengessä. Kiitos neuvottelutoimikunnan puheenjohtajalle rakentavasta prosessin johtamisesta, kaupunginjohtajalle monilta osin  hyvin valmistellusta pohjaesityksestä, neuvottelukumppaneille hyvistä keskusteluista ja virkamiehistölle kysymyksiin vastaamisesta.

Erityisesti taloudellisen epävarmuuden aikoina on tärkeää, että kaupunki pitää huolta kaikista asukkaistaan. Samaan aikaan on tärkeää, että torjumme aktiivisesti ilmastonmuutosta ja kulutamme kestävästi luonnonvaroja.

Asetimme neuvotteluihin kolme keskeistä tavoitetta:
1.) sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytason turvaaminen
2.) eka- ja tokaluokkalaisten iltapäivähoidon riittävät resurssit
3.) joukkoliikenteen tason parantaminen

Kaksi ensimmäistä saavutettiin, joukkoliikenteen kanssa riittää vielä tekemistä.

*  *   *
Eniten tyrmistystä herätti kaupunginjohtajan esitys leikata vanhusten palveluista, terveydenhoidosta ja sosiaalipalveluista. Positiivista esityksessä oli se, että erikoissairaanhoidon krooniseen alibudjetointiin oli puututtu. On kuitenkin vastuutonta paikata erikoissairaanhoidon vajetta leikkaamalla miljoonia asukkaiden tarvitsemista peruspalveluista. Näin ei onneksi tapahtunut

Kuntalaisten hyvinvoinnista huolehtiminen on kunnan perustehtävä. Espoossa palveluita on pyritty ulkoistamaan tehostamisen ja säästöjen toivossa. Vihreiden mielestä ulkoistamisen sijaan on kehitettävä kaupungin omaa palvelutuotantoa.

Palveluiden ulkoistaminen on osoittautunut usein pitkällä aikavälillä kalliimmaksi vaihtoehdoksi, eikä laadustakaan ole takeita. Lisäksi ulkoistamisen myötä katoaa kontrolli siitä, millä perustein yritykset toimintaansa pyörittävät. Kansainvälisten pääomasijoittajien omistamien terveyspalveluyritysten verokeinottelu on karu osoitus palveluiden yksityistämisen riskeistä. Veroeurojen päätyminen veroparatiiseihin ei ole eettistä eikä millään muotoa kestävää kuntatalouden kannalta.

Hyvin toimeentulevana ja innovatiivisena kuntana Espoolla on kokemusta ja kykyä tuottaa palveluja itse. Haluamme, että Espoo näyttää näin hyvää esimerkkiä vastuullisena julkisena toimijana. Vahva sitoutuminen oman palvelutuotannon kehittämiseen  tekee kaupungista houkuttelevan työnantajan ja viestii  vastuuta niin asukkaiden hyvinvoinnista kuin omien työntekijöiden jaksamisesta.

*   *   *

Hyvät valtuutetut,

Vihreät haluavat tehdä autokaupunki-Espoosta viihtyisän joukkoliikenne- , pyöräily- ja kävelykaupungin. Budjetissa sitoudutaan joukkoliikenteen käyttöasteen merkittävään nostamiseen. Edellytämme, että siihen varataan tulevina vuosina riittävästi rahaa.

Ensi vuonna parannetaan erityisesti uusien rakentuvien alueiden joukkoliikennettä. Meille on vakuutettu, että Histaan pystytään järjestämään sujuvat bussiyhteydet. Ensin on näytön paikka Saunalahdessa.

Espoon on oltava nykyistä aktiivisempi HSL:n neuvottelupöydissä. Raiteiden lisäksi tarvitsemme nopeasti uusia bussi-Jokerin kaltaisia runkolinjoja kaupunkikeskusten välille. Suurpelto pitää kytkeä tehokkaan joukkoliikenteen piiriin kiirehtimällä Jokeri kakkosta välillä Matinkylä-Suurpelto-Leppävaara-Myyrmäki. Myös Kauklahdenväylän varrelle tarvitaan parempia bussiyhteyksiä.

*   *   *
Joukkoliikenteen lisäksi Vihreät haluavat edistää pyöräilyä, koska se on edullista ja tehokasta kansanterveystyötä: Kaikki lapsista vanhuksiin pysyvät terveempinä, kun ympäristö houkuttaa liikkumaan pyörällä ja kävellen.

Ensi vuonna tehdään pyöräilyn edistämisohjelma ja parannetaan 100 000 eurolla pyörätieverkostoa. Haluamme, että kaupunkikeskuksissa kävelijöille ja pyöräilijöille on omat selkeästi erotetut kulkuväylänsä. Näin liikkuminen on kaikille turvallisempaa ja sujuvampaa. Lisäksi keskusten välille tarvitaan selkeästi merkityt pyöräilyn pääväylät.

Tavoitteeksi tulee asettaa pyöräilyn kulkumuoto-osuuden nostaminen 15 % vuoteen 2020 mennessä.

*   *   *

Arvoisa puheenjohtaja,

Vaikeina aikoina mitataan päättäjien sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja kykyä kantaa vastuuta tulevista sukupolvista. Lisääntyvä eriarvoistuminen ja maapallon elinkelpoisuuden rapautuminen ovat ongelmia, jotka vaativat radikaaleja toimia myös täällä Espoossa. Kohtuullisuus ja yhteisvastuu yhdistettynä luovuuteen ja tulevaisuuden uskoon ovat ne tekijät, joilla pystymme näihin ongelmiin vastaamaan.

*   *   *

Näillä sanoilla vihreä valtuustoryhmä kannattaa ensi vuoden talousarvion hyväksymistä.

- Matinkylän metrokeskus, ehdotus kaupunginhallitukselle (pöydälle 2.11.2011)

Nyt on siis päätösten aika. Viime kokouksessa asia herätti paljon keskustelua erityisesti liikenneratkaisujen, puistojen ja viihtyisän kaupunkiympäristön osalta. Koska kaava on menossa jo kaupunginhallitukseen, ei isoja muutoksia tapahdu ilman palauttamista.

Budjettineuvotteluissa päätettiin palkata Matinkylään projektipäällikkö kokonaisuutta hallitsemaan. Sitä todella tarvitaan, jotta saadaan hankkeet etenemään. Keskeistä on, että uimahalli vihdoin toteutuu, ja että koululle varmistetaan toimiva paikka ennen kuin kaikki mahdolliset tontit on  kaavoitettu muuhun käyttöön.

Liikenteen osalta on edelleen ratkomatta, miten yhteydet saadaan toimimaan Länsiväylän suunnalta ilman, että Markkinakadun ja Puntarintien kasvava liikenne pilaa asumisen viihtyvyyden. Kaavan mahdollistama liikenteen tuominen Länsiväylän ali Puntarintien kautta toisi liikenteen Tynnyripuiston reunalle, mikä toisi melun keskusta-alueen tärkeään puistoon. Kaavassa pitäisi edellyttää liikenteen vieminen tunneliin, kuten lautakunta on linjannut. Kyseenalaistaisin myös tarpeen avata uusi läpiajoyhteys Länsiväylän ali. Onko selvitetty, miten uusi liittymä vaikuttaisi Kuitinmäentien liikenteeseen?

Pidemmän tähtäimen visiona pitäisi tarkastella myös Länsiväylän kattamista Olarin ja Matinkylän välissä. Näin saataisiin eheää kaupunkimaista ympäristöä ja moottoritie pois halkomasta kaupunkia.

Kaavalla on kiire, mutta meillä ei silti ole varaa huonoihin ratkaisuihin.

- Kaavoituksen työohjelma 2012 (pöydälle 16.11.2011)

Tämä hyväksyttäneen pienin muutoksin.

- Keilaniemen tornitalot, ehdotus kaupunginhallitukselle

Tässä toinen kinkkinen metroasemakaava. Nähtävillä olon aikana on kertynyt sivutolkulla muistutuksia, olennaisimpana Kehä I:n liikennejärjestelyjen vaikutukset läheisen Itärannan asutukseen. Tämäkin kaava on menossa jo kaupunginhallitukseen. Uskoisin, että jää pöydälle perehtymistä varten.

- Matinkylä, Matinkartanonristi, ehdotus kaupunginhallitukselle

Tätä kaavaa olemme käsitelleet lautakunnassa useaan kertaan. Kyse on Majakkaseurakunnan (Majakkayhdistys ry) kulttuurikeskuksesta. Hanke on sinänsä kannatettava, mutta paikka on hankala. Alue on voimassa olevassa kaavassa varattu urheilu- ja virkistyspalveluille. Suuri huoli kohdistuu siitä, että nykyistä kenttää on käytetty parkkipaikkana. Nyt paikkoja menee, ja ratkaisuksi tarjotaan mahdollisuutta rakentaa Urheilupuistoon parkkitalo. Kaikki tiedämme, ettei parkkitalo nouse itsestään, eikä siihen ole varattu budjetissa varoja.

Hakijan kannalta on kohtuutonta, jos näin pitkälle edennyt kaava nyt hylättäisiin. Silti haluaisin, että parkkiongelma ratkaistaisiin samassa yhteydessä, etteivät autot jatkossa ole pitkin asuntokatuja.

Tässä taas hyvä esimerkki siitä, miksi Matinkylän projektipäällikkö tulee tarpeeseen. Matinkylän kehittämisestä on saatava kokonaisukuva.

- Leppävaara, Leppävaaran keskus pohjoinen I, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville

Vuonna 1991 rakennetun toimistorakennuksen muuttaminen asuinkerrostaloksi. Talo on vanhan kehä I:n vieressä. Leikki- ja oleskelupiha on tarkoitus sijoittaa rakennuksen katolle.

- Tapiola, Jousenpuiston metroasema, asemakaavan

Kokouksen kolmas metroasema. Rakennusoikeus mahdollistaa noin 1100 asukkaan tiiviin korttelin metroaseman välittömään läheisyyteen.

Valmisteluaineiston jälkeen rakennustehokkuutta on merkittävästi nostettu: Kolme tornia ovat nyt kerroskorkeudeltaan 26, 17 ja 17. Merituulentien ja Koivumankkaan tien varren kerrostalojen korkeudet ovat 6-7 kerrosta.

Pidän kaavan matalamman osan kaupunkimaisuudesta, kun talot tuodaan katujen varsiin. Ratkaisua perustellaan myös melusuojauksella. Tapiolan Kilta pitää ratkaisua huonona, koska se ei sovi Tapiolan puutarhakaupunkimaiseen ilmeeseen.

Sen sijaan korkeaa rakentamista ei minusta pitäisi tuoda ainakaan tässä mitassa Jousenpuistoon, vaan pitäisin alueen todella omaleimaisena kaupunkimaisena, mutta ihmisenkokoisena kaupunkialueena.

- Lakisto, Rinnekoti, asemakaavaehdotuksen hyväksyminen nähtäville

Tavoitteena on poikkeusluvin toteutetun asuin- ja palveluyhteisön kehittäminen ja täydennysrakentaminen. Maat ovat kokonaisuudessaan Rinnekotisäätiön omistuksessa.

Kaava on perusteltu Rinnekodin toimintojen kehittämisen kannalta. Lausunnoissa on sen sijaan kritisoitu 23 omakotitontin kaavoittaminen erilleen Lakistontien varteen. Itsekin pidän tätä ongelmallisena asutuksen hajauttamisena. Alueelta on matkaa Kalajärvelle 8 km ja lasten koulukyydit tulisivat kaupungin maksettavaksi. Tämä avaisi myös päätä vastaavalle pientalokaavoittamiselle pitkin Pohjois-Espoota. Seuraava kaava onkin jo tulossa Vihdintien eteläpuolella Velskolan kartanon ympäristössä.

Olisin valmis esittämään pientalokorttelin poistamista.

- Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto ympäristölautakunnalle pääkaupunkiseudun ilmastostrategian uudesta Espoon toimenpideohjelmasta 2012-2014

Pohjaesitys on hyvä, ja puolestani voidaan mennä sen mukaan. Tärkeintä on nyt löytää yhteisymmärrys siitä, että ilmastonmuutoksen torjuntatoimet tuodaan alkuvuodesta valtuuston käsittelyyn. Asiaa valmistelee luottamushenkilötyöryhmä, jossa Vihreitä edustaa ympäristölautakunnan pj. Tiina Pursula. Levollisin mielin luotan tässä kaiman asiantuntevuuteen.