- Otaniemi, Otaranta, asemakaavan muutoksen lähtökohdat ja tavoitteet

Johdin puhetta tämän pykälän ajan pj. Markku Markkulan jäävättyä itsensä. Ilokseni lautakunnasta löytyi yhteinen näkemys siitä, että Servinniemen rantametsät halutaan säilyttää ja etsiä täydennysrakentamisen paikat metsäkampuksen sisältä. Otarantaan on tarkoitus rakentaa enemmän, mutta meren täyttöihin otettiin varauksellinen kanta.

Valmistelijat arvelivat, ettei laajoja täyttöjä voida Natura-alueen läheisyyden takia tehdä, joten toivottavasti suunnitelmat Otarannassakin pysyvät maltillisina. Laitan tähän päätöstekstin kokonaisuudessaan. Tämä päätös antaa hyvät eväät vaalia luonto- ja virkistysarvoja jatkossakin:

Kaupunkisuunnittelulautakunta

1
Hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Otaranta-Servinniemi
asemakaavamuutoksen pohjaksi

1.1
Aluetta kehitetään elävänä osana kehittyvää Aalto-yliopiston kampusta lisäämällä asunto- ja palvelurakentamista erityisesti opiskelijoiden ja tutkijoiden tarpeisiin. Alueen kaikessa kehittämisessä tulee huomioida sen merkitys Aalto-yliopiston hengen mukaisesti tekniikan, talouden ja taiteen sekä paikallisena että kansainvälisenä kohtaamispaikkana.

1.2
Korostetaan alueen merellisyyttä lisäämällä merkittävää rantarakentamista, mahdollistamalla erilaiset merelliset kohtaamispaikat ja vesiliikuntamahdollisuudet, säilyttämällä rannat kaikille avoimina yhtenäisen  rantaraitin varrella, sekä korostamalla luonnonmukaisten hyvin hoidettujen rantametsien ja rantaviivan merkitystä koko alueen vetovoimatekijänä.

1.3
Luodaan alueelle historiallista kerrostuneisuutta huomioiden samalla
rakennuskulttuurihistoriallinen aluekokonaisuus. Huomioidaan kaikessa rakentamisessa läheinen Natura-alue.

2.
Tehty luonnos ei toteuta riittävästi edellä mainittuja tavoitteita, joten suunnittelua jatketaan seuraavien linjausten mukaisesti:

2.1
Poistetaan rakentaminen Servinniemen kärjestä siten, että Servinniemen rantametsät ja rantaraitti niemen kärjestä pohjoiseen säilyvät mahdollisimman luonnontilaisina. Alueelle voidaan sijoittaa pienimuotoisia nuotiopaikkoja ja niiden vaatimaa mahdollista rakentamista. Toteutetaan edelleen täydennysrakentamista metsäkampuksen sisällä esimerkiksi olemassaolevia rakennuksia korottamalla tai jatkamalla, sekä nykyisiä parkkipaikkoja hyödyntämällä, jolloin parkkipaikkoja keskitetään pysäköintilaitoksiin.

2.2
Uudistetaan Otarannan itäpuoli kokonaisuudessaan siten, että nykyisen venesataman pohjois- ja itäpuoliset ranta-alueet saadaan laajemmin virkistyskäyttöön. Rantametsän tarvittavaan uudistamiseen ja riittävään hoitoon kiinnitetään erityistä huomiota. Tutkitaan mahdollisuudet lisätä alueelle opiskelija-asumista Servinniemestä poistuvaa rakennusmäärää korvaamaan.

2.3
Nykyisen venesataman ja urheilukentän kohdalle tutkitaan merkittävää asuntorakentamista erityisesti yliopiston opiskelijoiden ja henkilökunnan tarpeisiin. Mikäli rakentaminen edellyttää merentäyttöä, on varmistettava että  veden virtausta Laajalahteen ei heikennetä. Selvitetään voiko tämä alue olla merkittävä puurakentamisen kohde ja arkkitehtoonisesti mielenkiintoinen vastavoima Otaniemen alueen punatiiliarkkitehtuurille.

2.4
Edellä mainitun alueen eteläpuolelle mahdollistetaan alueelle avoimia aktiviteetteja tuova vesiliikuntakeskus, uimapaikka, venesatama ja ravintola-alue ym. palveluita. Tästä tehdään merkittävä kohtaamispaikka myös rantaraitin osalta. Laajamittaiselle veneiden talvisäilytykselle ei alueella varata tilaa. Selvitetään yhteistyökumppanit, joilla on taloudellisia intressejä toteuttaa Otarannan muuhun rakentamiseen luontevasti sopiva kampustoimintoja palveleva toimintakeskus rantaterasseineen. Mikäli intressit ja edellytykset ovat olemassa, tämä mahdollistetaan asemakaavalla.

2.5
Toteutetaan alueen liikennejärjestelyt Otaniemen liikkumis- ja liikennereformin periaatteiden mukaisesti. Tukeudutaan autopaikoituksessa keskitettyihin ratkaisuihin ja varmistetaan alueella sujuvat pyöräily- ja kävelyreitit, huomioiden kuitenkin liikuntapaikkojen tarve autokuljetuksille.

3.
Lisäksi lautakunta toteaa, että valma-aineistoon sisältyvää luonnonsuojelulain §65 mukainen arviointia hankkeen vaikutuksista Laajalahden Natura-alueeseen täydennetään ja tarkistetaan tarvittaessa alueen jatkosuunnittelussa.

- Leppävaara, Vermontie, asemakaavaehdotuksen tavoitteet

Tästä saatiin infossa perusteellinen esittely. Alue jakautuu kolmen maanomistajan alueisiin (Sponda, SRV ja Bergans). Näistä SRV:n suunnitelma (Siemensin pääkonttorin ja tuotantolaitosten alue) vaikutti liian massiiviselta. Spondan ja Bergansin alueet puolestaan viihtyisiltä.

Kaikilla alueilla parkkipaikat on keskitetty pysäköintitaloihin, jolloin autotiet kulkevat alueen reunoilla ja alueen sisälle jää laajat viheralueet. Pyöräily- ja kävelyreitteihin on suunnitelmissa panostettu.

Tämä jäi pöydälle, tarkoitus on ohjeistaa edelleen valmistelua. On hienoa, että Bergans-kiinteistöt kehittävät aktiivisesti aluettaan Eko-Vermoa edistykselliseksi kestävän kehityksen asuinalueeksi.

Oma vaikutuksensa alueeseen tulee olemaan myös mahdollisen Super life labin aiheuttamalla liikennemäärien kasvulla. Rakentamisen tekee haasteelliseksi myös se, että alue on tulvariskialuetta.

- Finnoonkartanon kaarre, ehdotus kaupunginhallitukselle

Tämä meni hoputusten kera eteenpäin. Ehkä pääsemme vielä ennen kesää hehkuttamaan asialla valtuustossa.

- Rinnekoti, ehdotus kaupunginhallitukselle

Tämä meni yksimielisesti eteenpäin. Mutta valmistaudutaan vaalien jälkeen linjaamaan Pohjois-Espoon tulevaisuutta. Espoo visio 2050 antaa siihen hyviä eväitä.

- Järvenperä, asemakaavan muutosehdotus nähtäville

Tyydyin tehtyihin parannuksiin, joilla suojellaan jokilaaksoa. Kaavamuutosalueen läheisyydessä olevassa Pellaksenmäen kaavassa on myös kaavoitettu asumista lähelle jokea. Meni siis yksimielisesti eteenpäin.

- Bemböle, asemakaavan hyväksyminen nähtäville

Yksimielisesti eteenpäin.

- Lintuvaara, Rykmentinmäki, asemakaavamuutoksen hyväksyminen

Samoin tämä.

- Espoonkeskus, Kirstinharju, asemakaavamuutoksen hyväksyminen

Ja tämä.

1950-luvulla kuivatettu Kirkkojärvi tekee paluun useasti vuodessa. Aika ajoin tulvavesi on levinnyt alueen niityille ja pelloille, järven vanhalle pohjalle. Espoonjoen varren kävelytiet ovat vuoden aikana veden alla useasti. Viime kuukausina vesi on noussut miltei Kirkkojärven koululle asti.

Talven aikana on tehty suunnitelma Kirkkojärvenpuiston toteutuksesta. Samassa yhteydessä on selvitetty eri vaihtoehtoja järven palauttamiseksi. Mielestämme keskeisenä tavoitteena tulee olla, että järvi on kesähelteilläkin järvi ja että tulvat pysyvät myös tulvahuippujen aikaan hallinnassa.

Järven tulevaisuutta linjataan kuluvan vuoden aikana kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Suunnittelua on kiirehdittävä, jotta lähivuosina päästään myös toteuttamaan suunnitelmia.

Espoon keskuksen viihtyisyydelle tekisi hyvää, jos kilometrin päässä asemasta olisi järvi ulkoilualueineen. Myös Espoonjoki ympäristöineen nousisi nykyistä paremmin esille. Espoon keskus lähialueineen kaipaa pieniä ja suuria edistysaskelia, ja Kirkkojärven palauttaminen parantaisi alueen ulkoilumahdollisuuksia sekä lisäisi viihtyisyyttä.

Aivan yhtä tärkeää on saada tulvat hallintaan. Jo nykyisellään tulvavedet uhkaavat alueen rakennuksia. Ei tarvita kuin yksi poikkeuksellinen tulvahuippu, ja pahimmillaan kuivatetaan alueen koulujen kellaritiloja. Vaikka järven palauttamisesta syntyy kustannuksia, kannattaa vertailuna laskea, kuinka kalliiksi tulvien torjunta tulee.

Kirkkojärven palauttaminen parantaa alueen imagoa ja auttaa saamaan tulvatilanteen hallintaan.

Tiina Elo
kaupunkisuunnittelulautakunnan varapuheenjohtaja (vihr)

Tony Hagerlund
Espoon kaupunginhallituksen jäsen (vihr)

Reeta Heino
Kanta-Espoon vihreiden hallituksen jäsen

Info-asiat:

- Orion/Oriola alueen uusien vaihtoehtojen esittely

Toivottavasti suunnitelmat ovat edelleen jalostuneet hyvään suuntaan.

- Vermontie

Tämä on lista asiana, maanomistajat ovat infossa esittämässä näkemyksiään.

- Viherlaakso eteläinen

Lautakunta palautti kaavan 11.11.2009, jolloin raportoin asiasta näin:

“Tämä palautettiin, koska katsottiin, ettei se tällaisena paranna kaupunkirakennetta. Aluetta on tarkasteltava uudelleen huomioiden autopaikat, joukkoliikenne, erilaiset asumis- ja hoitopalvelut sekä kulttuuriympäristö. Tarvittaessa kaava-alue on rajattava nykyistä laajemmaksi.”

Katsotaan, mihin suuntaan asia on edennyt. Karttalinkki kohteeseen:

Lista-asiat:

- Otaniemi, Otaranta, asemakaavan muutoksen lähtökohdat ja tavoitteet

Tämä jäi siis pöydälle, ja viime infossa saimme esittelyn Otaniemen asuntorakentamispotentiaalista. Nyt on Otaniemen osalta päätösten aika. Keskeisiä linjattavia asioita siis

- missä määrin Servinniemeen voidaan sijoittaa lisärakentamista (vahva näkemykseni on, että ei rannoille)
- missä määrin maata voidaan täyttää ja asuntorakentamista voidaan lisätä Otarannan alueelle (Laajalahden vedenvaihtuvuus on turvattava)
- mikä on lautakunnan kanta Otaniemen asuntorakentamisen täydennyspotentiaaliin, jota esiteltiin viime kokouksessa (minusta Maarinrannassa ei pidä mennä enää yhtään lähemmäs Natura-aluetta)

- Leppävaara, Vermontie, asemakaavaehdotuksen tavoitteet

Tämä on laaja kokonaisuus Majurinkadun ja Vermon raviradan välillä. Valmisteluaineiston nähtäville panon yhteydessä kuvasin tilannetta näin:’

“Kyseessä on laaja alue Vermon reunalla, johon on mahdollista saada merkittävästi uusia asuntoja hyvien palvelujen äärelle. Lautakunta ei ollut tyytyväinen virkamiesten valmisteluun, ja päätösesitystä muokataan melko lailla. Ajatus on, että alueelle voisi sijoittaa korkeaakin rakentamista, jolloin voitaisiin hyödyntää merinäköaloja. Lautakuntasopimuksessa edellytetään, että alueesta tehdään energiatehokas. Tämä turvataan laatimalla koko alueen kattava energiasuunnitelma. Ekovermo-hankkeen yhteydessä on jo selvitetty alueellisia maalämpöratkaisuja. Lisäksi alueelle kaivataan rohkeata kaupunkikuvallista ilmettä, korostamme myös Eko-Vermon ideoita (autottomuus, viherkatot, ekologinen rakentaminen).”

Listatekstissä ei puhuta Eko-Vermosta, mutta sitä suunnitelleen maanomistajan edustajat tulevat infoon, joten kuulemme silloin asiasta tarkemmin.

Sinänsä suunnitelma näyttää jalostuneen hyvään suuntaan. Korkea rakentaminen tarkoittaa tässä max 16 kerroksisia taloja. Hieman vierastan ajatusta erillisistä korkeista pistetaloista, mutta muuten suunitelma vaikuttaa viljelypalstoineen ja hulevesiaiheineen viihtyisältä.

- Finnoonkartanon kaarre, ehdotus kaupunginhallitukselle

Tässä yksi vihreä voitto, Suomenlahdentien pohjoinen linjaus etenee kohti kh:ta.  Huhtikuun lopulla kaava-alueen itäosan välittömästä läheisyydestä on tehty liito-oravahavaintoja, joiden tarkempi selvitys on käynnistetty. Alustavien tulosten mukaan kaava-alue sijoittuu soveltuvan elinympäristön pohjoisreunaan ja kaava-alueella olisi kaksi “papanapuutoa”.

- Rinnekoti, ehdotus kaupunginhallitukselle

En ollut edellisessä kokouksessa, jossa kaavaehdotus meni yksimielisesti nähtäville. Silloin kuvasin tilannetta näin:

“Tavoitteena on poikkeusluvin toteutetun asuin- ja palveluyhteisön kehittäminen ja täydennysrakentaminen. Maat ovat kokonaisuudessaan Rinnekotisäätiön omistuksessa.

Kaava on perusteltu Rinnekodin toimintojen kehittämisen kannalta. Lausunnoissa on sen sijaan kritisoitu 23 omakotitontin kaavoittaminen erilleen Lakistontien varteen. Itsekin pidän tätä ongelmallisena asutuksen hajauttamisena. Alueelta on matkaa Kalajärvelle 8 km ja lasten koulukyydit tulisivat kaupungin maksettavaksi. Tämä avaisi myös päätä vastaavalle pientalokaavoittamiselle pitkin Pohjois-Espoota. Seuraava kaava onkin jo tulossa Vihdintien eteläpuolella Velskolan kartanon ympäristössä.

Olisin valmis esittämään pientalokorttelin poistamista.”

Kaavaan ei ole tehty nähtävillä olon jälkeen merkittäviä muutoksia. Mietin vielä suhtautumistani tuohon pientalokortteliin. Vähintäänkin nyt olisi korkea aika järjestää lautakunnan ja elykeskuksen välinen keskustelu Pohjois-Espoon kehittämisen periaatteista.

- Järvenperä, asemakaavan muutosehdotus nähtäville

Tavoitteena tontin maltillinen lisärakentaminen korottamalla rakennusoikeutta, enimmäiskerroslukua ja asuntojen lukumäärää. Asia on tullut vireille maanomistajan hakemuksesta. Rakennusoikeutta esitetään korotettavaksi 400 -> 550 k-m2 ja asuntojen lukumäärää kahdesta kolmeen. Alue rajautuu etelässä Glimsinjoen valtakunnallisesti arvokkaaseen virtavesikohteeseen ja koillisessa Träskändan puistoon.

Rakennusoikeutta on vähennetty ja mm. hulevesimääräyksiä tiukennettu lausuntojen pohjalta (mm. ympäristökeskus ei puolla rakennusoikeuden korottamista. Suhtaudun silti edelleen kriittisesti.

- Bemböle, asemakaavan hyväksyminen nähtäville

Tässä on kyse Bembölen kahvituvan ympäristöstä. Kaavan tavoitteena on säilyttää alueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot ja luoda edellytykset alueen kehitykselle. Kaavaa on luonnosteltu tiiviissä yhteydessä kaupunginmuseon kanssa. Glimsinjokilaakso säilyy luonnontilaisena. Bembölen peltoaukealle mahdollistetaan siirtolapuutarhojen ja palstaviljelmien sijoittuminen.

Määräyksiä on tarkennettu valmisteluaineistovaiheesta. Olisin valmis hyväksymään nähtäville.

- Lintuvaara, Rykmentinmäki, asemakaavamuutoksen hyväksyminen

Tavoitteena mahdollistaa saattoliikenne poistamalla Vanhan Hämeenkyläntien ajoneuvoliittymäkiellot (Vanha Hämeenkyläntie 68)

- Espoonkeskus, Kirstinharju, asemakaavamuutoksen hyväksyminen

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa uuden kappelin ja asukaspuiston rakentuminen uudelle paikalle leikkipuiston kupeeseen Kirstintien varrelle.

Infoasiat:

- Niittykumpu, keskus

Saimme esittelyn Niittykummun suunnitelmasta. Asia tulee päätettäväksi seuraavaan kokoukseen.

Kuten aiemmin olen kirjoitellut, Merituulentie on suunniteltu bulevardimaiseksi kaupunkimaiseksi ratkaisuksi. Aiemmassa versiossa oli kolme korkeaa tornia. Kun liikenneratkaisua muutettiin, jätettiin tornit pois ja suunnittelu lähtenyt matalammasta kerroskorkeudesta. Liikekeskuksen yhteydessä on yksi 26-kerroksinen torni. Koko liikerakennusmassan katto suunniteltu viherkatoksi, jolloin tornitalolle syntyy riittävästi pihatilaa.

Pysäköintikysymys on ollut erityisen haasteellinen. Pysäköintiä on sijoitettu liikerakennuksen katolle (pihakannen alle). Liikekeskukseen on suunniteltu kahta vähän suurempaa pävittäistavarakauppaa + pienempiä liiketiloja. Asuintalojen pysäköinti on kunkin talon alla.

Pikaratikalle Suurpelto-Haukilahti on kaavassa tilaa. Joukkoliikenteelle on bussikaistavaraus, mikä tarkoittaa, että Merituulentie on 3 x 3 kaistainen.
Metroon on vain yksi sisäänkäynti liikekeskuksen kohdalla, josta mennään suoraan alas. Merituulentien pohjoispuolelta metroon tullaan maanpinnalla. Tämä johtuu vaikeista pohjavesiolosuhteista.

- Otaniemen asuntorakentamispotentiaali sekä Otaranta

Aaltoyliopiston ylioppilaskunnan edustajat kertoivat asukkaiden näkökulman.  Aallon kampus tuo Otaniemen alueelle 2800 uutta opiskelijaa 2016 mennessä. Nyt AYY:n asuntojonossa on 1000 opiskelijaa. Otarannan tulee palvella asumista, elämää ja palvelurakentamista. Ylioppilaskunnan tavoite on 10 000 asukasta, joista 3000 opiskelijoita.

Seuraavaksi esiteltiin alueen realistista asuntopotentiaalia. Tavoitteena on saada opiskelija-asuntojen lisäksi muuta asumista, myös kovan rahan asuntoja:

- Servinniemi 20 000 km2
- Otaranta 12 000 km2
- Kivimiehenranta (sillankorva) 65 000 km2 asumista + liiketilaa.
- Aalto village 25 000 km2 (sisältää poliisiopiston 16 000 km2)
- Hagalundinkallio 45 000 km2
- Maarinranta 30 000 km2 (tämä ei käy!)
- Otakaaren varsi 15 000 km2

212 000 km2 = 5000 as (40 km2/asukas)

Servinniemen merkitystä korostettiin asuntorakentamisen kannalta, koska kaavaa pitkälle valmisteltu. Tämä info ei suoranaisesti helpottanut päätöksentekoa.

Lista-asiat:

- Espoon keskus, asemakaavan muutoksen lähtökohdat ja tavoitteet, Virastokeskus, Espoonkeskus II

Jätettiin pöydälle 30.5. kokoukseen. Kaupungintalokeskustelua vähän viriteltiin, mutta hyvää etenemisratkaisua ei ainakaan vielä löydetty. Virkamiehet valmistelevat valtuuston purkupäätöksen mukaisesti, mutta osa lautakunnasta haluaa myös säilyttävän vaihtoehdon. Tämä prosessi ei ole hyväksi kenellekään.

- Lahnus, asemakaavan lähtökohdat ja tavoitteet, Ketunkorpi

Aloite kaavoitukseen on tullut asukkailta. Valmavaiheessa on mukana iso alue, koska naapuritkin ovat halunneet mukaan.

Käytiin jälleen kerran keskustelua siitä, tuleeko elykeskus valittamaan ja siitä, pitäisikö Pohjois-Espoon yleiskaava uudistaa. Tämä asia meidän on pohdittava seuraavaa kaavoitusohjelmaa tehtäessä. Olennainen kysymys on se, ovatko tavoitteet muuttuneet. Eli haluammeko Pohjois-Espooseen muutakin kuin pientaloja? Yksi ratkaisuhan olisi pääkaupunkiseudun yhteinen yleiskaava, mutta sitä Espoossa vastustetaan, koska pelätään, että Helsinki kaavoittaa sitten koko Pohjois-Espoon.

Kaikki olivat yksimielisiä siitä, että tuonne jos jonnekin Espoossa kannattaa kaavoittaa omakotitaloja väljille tonteille.

Päätökseen tehtiin lisäykset:

- Tavoitteena on saada aikaan kylämäisyyttä korostavia pientalokokonaisuuksia. Osa kortteleista toteutuu luontevasti väljinä tontteina, joilla on kohtalaisen suuria pientaloja Tonttitehokkuus on alueella pääasiassa 0,15. Tonttikoko pääosin 1000 m2

- Myös tälle alueelle asemakaavoitetaan rakennusmahdollisuudet pienille peruspalveluille

- Lahnuksentien varteen tarvittavaa kevyen liikenteen yhteyttä kiirehditään.

- Leppävaara, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi, Leppävaaran keskus pohjoinen I

Yksimielisesti eteenpäin.

- Tapiola, Niittykumpu, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi, Jousenpuisto

Tähän eivät lopulta olleet tyytyväisiä edes virkamiehet. Pöydälle jäi ja mennee palautukseen.

- Viherlaakso, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville, Viherlaakso eteläinen

Yksimielisesti eteenpäin.

- Länsimetron hankesuunnitelma

Hankesuunnitelma on tarkoitus tuoda valtuustoon kesäkuussa. Valtuuston päätöksellä luodaan edellytyksiä neuvotella valtion kanssa asian edistämisestä.

Maanalainen asemakaava metron jatkon osalta on tulossa lautakuntaan marraskuussa 2012. Alustava kustannusarvio 700 me Kivenlahteen, Saunalahteen 130 me lisää. Liityntäpysäköinti kalliopysäköintinä 80 me lisää (kalliopysäköinti 50 000 e/paikka, maantaso 10 000 e/paikka).

Valtio on siis periaatetasolla valmis maksamaan 30%, mutta kuitenkin niin, että osallistuminen päätetään hankekohtaisesti. Tähän on mahdollista saada valtiolta avustusta, vaikkei se ole mukana liikennepoliittisessa selonteossa.

- Liikenne Espoossa 2011

Tämä merkittiin puheitta tiedoksi.

Espoossa tornitaloja suunnitellaan nousevaksi kuin sieniä sateella, erityisesti metroasemien yhteyteen. Valtuusto jätti 23.4. kokouksessaan Keilaniemen tornitalokaavan pöydälle. Kaupunkisunnittelulautakunta käsittelee 25.4. Jousenpuiston metroaseman kaavaa, Jousenpuistoon esitetään 26-kerroksista asuintornia.

Kaupunkia suunnitellaan hanke kerrallaan ilman kokonaiskuvaa siitä, minne korkea rakentaminen sopii ja minne ei. Perusteluna torneille on metroasemien ja muun infran rahoittaminen maankäyttömaksuilla ja tontinmyyntituloilla.

Metroasemien tuntumaan kannattaa rakentaa asuntoja ja työpaikkoja. Metroasemien yhteydessä joukkoliikenneyhteydet ovat hyviä ja palvelutkin ovat useimmiten lähellä. Samalla on kuitenkin äärimmäisen tärkeää pitää huoli siitä, että rakennamme viihtyisää ja ihmisen mittakaavaista kaupunkiympäristöä nykyisille ja tuleville espoolaisille. Yksittäisten hankkeiden sijaan Espoon kaupunkikeskuksia on tarkasteltava kokonaisuuksina. Myös nykyisten asukkaiden tarpeet ja näkemykset on otettava huomioon.

Espoolle on pikaisesti määriteltävä korkean rakentamisen periaatteet Helsingin mallin mukaisesti. Korkea rakentaminen on niin moniulotteinen asia, että hankekohtaisen tarkastelun lisäksi tarvitaan kaupunkitasoiset linjaukset. Kaupungin tehtävänä on varmistaa, että hankkeet toteutetaan kaupunkirakenteellisesti perusteltuun paikkaan, laadukkaasti ja kaupunkikuvaa rikastuttavalla tavalla.

Maksimaalisten rakennusoikeuksien tavoittelu ei saa olla tärkein kaavoitusta ohjaava tekijä. Vaikka korkea rakentaminen sopii moneen paikkaan, ei se tarkoita sitä, että se sopii joka paikkaan.

Tiina Elo
kaupunkisuunnittelulautakunnan varapuheenjohtaja (vihr.)
Espoo

Vihreät olivat aktiivisesti vaatimassa pöydälle jättämistä, jotta valtuutetut saavat selvityksen vielä avoinna oleviin kysymyksiin. Uskon, että näin voimme tehdä kuukauden kuluttua parempia päätöksiä.

Keilaniemen kaavassa kiteytyy, miten kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoksen (eky) ja kaupunkisuunnittelulautakunnan roolit ovat hämärtyneet, kun mietitään kuka tätä kaupunkia suunnittelee. Kun eky antaa suunnitteluvarauksen, on  se lautakunnalle kehotus kaavoittaa hankkeen tarpeiden mukaisesti. Keilaniemessäkään ei tutkittu muita vaihtoehtoja toteuttaa asuntorakentamista metroaseman yhteyteen.

Ylikorkeita torneja on lautakunnassa perusteltu sillä, että niistä saatavilla tontinmyyntituloilla voidaan rahoittaa leveä viherkansi Karhusaarentien ylle. Kaupunginhallitusvaiheessa saatiin hintalappu kattamiselle: 120 me. Samalla kävi ilmi, ettei tuota summaa saada irti torneista, varsinkaan kun ne eivät rakennu yhtä aikaa. Alkoi keskustelu lyhyemmästä kannesta ja halvemmista tieratkaisuista.

Olen kokoajan pelännyt, että hanke, joka myydään meille kauniilla havainnekuvilla, typistyy muutamaksi torniksi moottoritien varteen. Nyt tarvitaan tarkempia selvityksiä siitä, miten realistinen hankkeen rahoituskuvio on.

Pidän ongelmallisena myös taseyksikköajattelun laajenemista. Miten turvaamme kaupungin tasapuolisen kehittämisen, jos kaikki Tapiolan alueelta saadut tulot käytetään Tapiolan kehittämiseen? Kyse on viime kädessä yhteisistä rahoista ja niiden käytöstä.

Neuvottelut Keilaniemen kaavan ja tiesuunnitelman kohtalosta jatkuvat. Vihreät ovat pitäneet esillä mahdollisuutta tornien madaltamiseen. Myönnän, että yhtälö on hankala, jos samalla halutaan laaja viherkansi. Fortumin tornin korkeuteen rajautuvat tornit sopisivat kuitenkin maisemaan paremmin ja olisivat mittakaavaltaan inhimillisempiä.

Toiseksi pidämme tärkeänä, että liikennesuunnittelua tarkistetaan siten, että Otasolmun kiertoliittymää siirretään ja sen pohjoispuolista liikennealuetta kavennetaan, jolloin liikennealue siirtyy etäämmäs Itärannan asuintaloista valtuuston 7.4.2008 päätöksen mukaisesti.

Lisäksi haluamme, että Espoolle määritellään Helsingin mallin mukaisesti korkean rakentamisen periaatteet. Eri puolille kaupunkia, erityisesti tulevien metroasemien yhteyteen, on esitetty lukuisia korkeaan rakentamiseen perustuvia hankkeita. Korkea rakentaminen on niin moniulotteinen asia, että hankekohtaisen tarkastelun lisäksi tarvitaan kaupunkitasoiset linjaukset. Kaupungin tehtävänä on varmistaa, että hankkeet toteutetaan kaupunkirakenteellisesti perusteltuun paikkaan, laadukkaasti ja kaupunkikuvaa rikastuttavalla tavalla.

Toivomme myös, että  hankkeesta tehdään IVA (ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi).

Toisena asukkaita paljon puhuttaneena kaava-asiana valtuustossa oli Tapiolan urheilupuiston ns. stadion-kaava. En ollut kaavan viimeisimmässä käsittelyssä lautakunnassa, mutta siellä Vihreiden Rainer Lahti kannatti palautusta, jossa esitettiin, että alueen pohjoisosan pysäköintitalot pitäisi siirtää Koivu-Mankkaantien varteen alueelle, joka oli rajattu kaavasta pois.

Kaisa Rastimo teki samansuuntaisen palautusesityksen valtuustossa. Vihreiden ryhmä kannatti palautusta, mutta se hävisi valitettavasti äänin 25-35. Harmillista, ettei asukkaiden ääni tässä painanut, eikä kaavasta saatu parasta mahdollista lopputulosta.

Infoasiat:

- Niittykumpu, keskus

Lautakunnan tavoitteena on ollut kaupunkimaisuus niin kortteleiden kuin liikennejärjestelyjen osalta. Ei siis korkeita torneja ja autoilun valtaväylää metroaseman kupeeseen, vaan tiiviitä kortteleita ja kaupunkimaista katutilaa, jossa on tilaa ensisijassa kävelijöille ja pyöräilijöille.

- Otaniemen asuntorakentamispotentiaali sekä Otaranta

Otarannan ja Servinniemen kaava on lautakunnassa pöydällä, koska halusimme ennen päätöksentekoa kokonaisnäkemyksen, mihin Otaniemessä voidaan parhaiten sijoittaa paikkoja lisäasumiselle. Emme halua rakentaa Servinniemen ranta-alueille.

- Virastokeskus (Espoon keskus)

Tämä asia on myös lista-asiana.

Lista:asiat:

- Espoon keskus, asemakaavan muutoksen lähtökohdat ja tavoitteet, Virastokeskus, Espoonkeskus II

Tavoitteena on valtuustotalon ja nykyisen kaupungintalon lähiympäristön keittäminen. Alueen viihtyvyyttä parannetaan uudistamalla ja lisäämällä asuin-, toimisto-, liike- ja julkisrakentamista, sekä uudella monitoimitorilla. Kaavoituksen yhteydessä tutkitaan mahdollisuus kalliopysäköinnin järjestämisen. Virastokeskuskortteleiden elävöittämienn on koettu Espoon keskuksen kehittämisen kannalta yhdeksi tärkeimmistä tavoitteista.

Alueen suunnittelu pohjautuu valtuuston 19.4.2010 päätökseen purkaa kaupungintalo. Tilalle esitetään valtuustotalon laajennusta ja kaupunkiaukiota.

Nyt käynnistyy siis prosessi, jonka lopputuloksena selviää, saako kaupungintalon purkaa vai ei. Suunnitelmissa on paljon hyvää, mutta hyvään lopputulokseen päästäisiin varmasti myös kaupungintalo säilyttämällä.

Vastustin valtuustossa kaupungintalon purkua ja jätin asiasta eriävän mielipiteen, joten on mahdotonta hyväksyä talon purkamista nyt kaavoituksen lähtökohdaksi, vaikka valtuuston enemmistö olikin sitä mieltä.

- Lahnus, asemakaavan lähtökohdat ja tavoitteet, Ketunkorpi

Asemakaavan tavoitteena on kehittää ja laajentaa nykyistä pientaloasutusta puoleensavetäväksi asuinalueeksi, täydentää Lahnus-Korpilampi kaava-aluetta ja vahvistaa Kalajärven keskustan toimintaedellytyksiä tiivistämällä kaupunkirakennetta. Asemakaavoituksen yhteydessä varmistetaan julkisten palvelujen ja virkistysalueiden riittävyys ja turvallisuus, sekä luontoarvojen säilyminen. Erityisesti kaava-alueen länsilaidalla Nuuksion kansallispuoistoon rajautuvilla alueilla on monenlaisia varjeltavia luontoarvoja. Asemakaava sisältää noin 146 500 k-m2 asuinkerroasalaa.

Pidän hieman irvokkaana käsitteen “kaupunkirakenteen tiivistäminen” yhdistämistä Ketunkorpeen. Ollaan aivan pohjoisimmassa Espoossa, kansallispuiston kyljessä. Tämä kaava pääsi livahtamaan yksimielisesti kaavoitusohjelmaan, kun pj. nuiji asian huomaamattani nopeasti kokouksessa. Se jäi kyllä harmittamaan.

Alueelta on matkaa Kalajärven keskustaa 3,5 km ja siellä asuu  nyt 229 ihmistä ja siellä on 16 työpaikkaa. Melkoinen muutos on siis tulossa, enkä ole varma, kannattaako tuohon paikkaan rakentaa näin tiiviisti.

- Leppävaara, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi, Leppävaaran keskus pohjoinen I

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa olemassa olevan toimistorakennuksen muuttaminen asuinkerrostaloksi.

Tämä ei ole aiheuttanut keskustelua lautakunnassa, eikä nähtävillä oloaikana tullut muistutuksia. Eteenpäin siis.

- Tapiola, Niittykumpu, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi, Jousenpuisto

Urheilupuiston metroasema sijoittuu Jousenpuiston kaava-alueelle. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on osoittaa liikerakentamista ja asumista metroaseman ympäristöön. Lisäksi mahdollistetaan Koivu-Mankkaan tien uudet liikennejärjestelyt.

En ollut lautakunnassa edellisessä päätösvaiheessa, mutta kirjoitin silloin blogiini näin:

“Rakennusoikeus mahdollistaa noin 1100 asukkaan tiiviin korttelin metroaseman välittömään läheisyyteen.

Valmisteluaineiston jälkeen rakennustehokkuutta on merkittävästi nostettu: Kolme tornia ovat nyt kerroskorkeudeltaan 26, 17 ja 17. Merituulentien ja Koivumankkaan tien varren kerrostalojen korkeudet ovat 6-7 kerrosta.

Pidän kaavan matalamman osan kaupunkimaisuudesta, kun talot tuodaan katujen varsiin. Ratkaisua perustellaan myös melusuojauksella. Tapiolan Kilta pitää ratkaisua huonona, koska se ei sovi Tapiolan puutarhakaupunkimaiseen ilmeeseen.

Sen sijaan korkeaa rakentamista ei minusta pitäisi tuoda ainakaan tässä mitassa Jousenpuistoon, vaan pitäisin alueen todella omaleimaisena kaupunkimaisena, mutta ihmisenkokoisena kaupunkialueena.”

Kaavassa on yksi 26 kerroksinen torni ja kaksi 17 kerroksista. Asukkaat ovat kritisoineet korkeaa rakentamista ja yhdyn heidän kantaansa. Minusta joka metroasemalle ei pidä sijoittaa korkeita rakennuksia.

Muilta osin paneudun vielä muistutuksiin ja lausuntoihin.

- Viherlaakso, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville, Viherlaakso eteläinen

Asemakaavan muutoksella suunnittelualueen käyttötarkoitus muutetaan liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa eläinlääkäriaseman. Alueella sijaitsee 305 k-m2 suuruinen rakennus, jossa toimii eläinlääkäriasema. Sille on myönnetty 29.1.2009 viiden vuoden tilapäinen rakennuslupa. Rakennusoikeus ei muutu, ainoastaan käyttötarkoitus.

Sinänsä pieni kaavamuutos, joka lienee ok. Tässä yhteydessä voisi virittää keskustelua Turuntien varren kehittämisestä laajemmin. Tulevaisuudessa näkisin Turuntien varren kehittyvän kaupunkimaiseksi miljööksi, jolloin rakentamista voitaisiin tiivistää kadun varteen ja tiestä muodostuisi katu.

- Länsimetron jatkeen hankesuunnitelman tiedoksi merkitseminen

Päättäessään Länsimetron rakentamisen käynnistämisestä 19.5.2008 valtuusto lisäsi päätökseen kehotuksen aloittaa Matinkylän ja Kivenlahden välisen metroyhteyden suunnittelun yhteistyössä valtion kanssa.

Tekninen keskus on laatinut hankesuunnitelman alustavan yleissuunnitelman pohjalta Matinkylä Kivenlahti/Saunalahti osuuden rakentamisesta. Hanke käsittää kalliotunnelissa Matinkylästä Kivenlahteen/Saunalahteen kulkevan metrolinjan. Läntiselle metrovarikolle on esitettty kaksi vaihtoehtoista ratkaisua: Sammalvuoreen tai Harmaakallioon.

Tavoitteena on ollut ratkaista asemien paikat sekä metrotunnelin sijainti asemakaavoituksen edellyttämällä tarkkuudella. Maanalainen asemakaava on tulossa päätöksentekoon syksyllä 2012. Hankkeen rakentaminen voidaan aloittaa vuoden 2013 aikana, kun Länsimetron louhinnat on saatu päätökseen.

Metron jatkoa viedään määrätietoisesti eteenpäin.

- Liikenne Espoossa 2011

Liikennelaskentojen tulos on, että autoliikenne kasvoi vuoden 2010 syksystä vuoden 2011 syksyyn keskimäärin noin prosentin verran ja liikennesuorite noin puoli prosenttia. Pyöräilijöiden määrä väheni hiukan sekä kaupunkikeskuksissa, että pitkän matkan yhteyksillä. Jalankulkijamäärä keskuksissa kasvoi keskimäärin prosentin, mutta muutokset ovat olleen eri keskuksissa hyvin erilaisia. Nousut Espoon bussipysäkeiltä pysyivät suunnilleen syksyn 2010 tasolla. Syksyn nousijamäärät Espoon juna-asemilta vähenivät noin 7%. Samaan aikaan asukasmäärä kasvoi 1,8% ja autokanta 4,6%.

Huolestuttava trendi on, että autoilu kasvaa, mutta joukkoliikenteen käyttö ei. Espoon pitäisi asettaa myös kunnianhimoiset pyöräilynedistämistavoitteet.

Nyt kun tämä prosessi on valmis, voidaan taas keskittyä muihin tärkeisiin asioihin.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Vihreiden ryhmä on vaikuttanut aktiivisesti Espoon lausunnon työstämiseen. Olemme antaneet kirjallisia muutosehdotuksia kaikissa kolmessa käsittelyvaiheessa, ja lausunto on parantunut niiden ansiosta joka kierroksella.

Viimeisin, eli kuntauudistustyöryhmän yksimielisesti hyväksymä versio on sellainen, johon myös Vihreiden ryhmä voi yhtyä.

*   *   *

Nostan esiin kolme asiaa, joita pidämme keskeisinä Helsingin seudun hallintorakenteen uudistamisen seuraavissa vaiheissa:

Ensiksi:  Espoon kannattaa aktiivisesti tavoitella suorilla vaaleilla valittavaa seutuvaltuustoa

Espoo esittää metropoliratkaisun valmistelun käynnistämistä välittömästi erillisellä selvityksellä.

Työryhmän tehtäväksi esitetään, että se valmistelee päätöksenteon pohjaksi vaihtoehdot, miten metropolin yhteinen ja demokraattisesti valittu päätöksentekoelin muodostetaan ja mitä tehtäviä sille annetaan.

Pidämme päätöksenteon läpinäkyvyyden, avoimuuden ja demokratian kannalta olennaisena, että myös seudullisen tason päätöksentekijät valitaan suorilla vaaleilla.

Olennaista jatkon kannalta on, että kaikki osapuolet sitoutuvat seudun hallintorakenteen muutoksiin, kun vaihtoehdot ovat selvillä. Nolla-vaihtoehto ei tässä tilanteessa tule kysymykseen.

Toiseksi: Metropolialueen rakenneuudistuksessa on tarkasteltava tehtävien ja työnjaon lisäksi myös resursseja

Kun Helsingin seudun hallintomallia uudistetaan, on pöydälle nostettava myös kysymys rahasta. Seudun molemmat päätöksentekotasot tarvitsevat sekä budjettivaltaa että asioita valmistelevaa henkilökuntaa.

Selvityksessä on siis löydettävä malli, miten verotulot seudulla kerätään ja jaetaan, ja millaista henkilökuntaa tehtävien hoito kullakin tasolla edellyttää. Henkilöstökysymykset on tietysti ratkaistava avoimesti ja hyvässä yhteistyössä nykyisen henkilöstön kanssa.

Kolmanneksi kiinnitämme huomiota metropolialueen kokoon

Lausunnossa metropolialueesta käytetään useita määritelmiä. Puhutaan neljän kunnan pääkaupunkiseudusta, 14 kunnan Helsingin seudusta ja OECD:n esittämästä alueesta, joka ulottuisi peräti Lohjalle, Hämeenlinnaan, Lahteen ja Porvooseen.

Vihreät pitävät tärkeänä, että selvityksen fokus pysyy pääkaupunkiseudulla ja Helsingin seudulla. Pidämme 14 kunnan määrää ennemminkin maksimina kuin miniminä.

Hyvät valtuutetut,

Metropoliselvityksen lisäksi haluamme edelleen korostaa, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä on päätettävä kuntarakenneuudistuksen yhteydessä.

Samoin korostamme sitä, että kuntalain uudistuksessa on edustuksellisen demokratian lisäksi luotava edellytykset asukkaiden suorille vaikuttamiskeinoille.

Aidon vuorovaikutuksen synnyttäminen vaatii resursseja. Tässä asiassa meillä riittää tekemistä Espoossa kuntarakenneuudistuksesta riippumatta. Tähän työhön onkin jo tartuttu ja Vihreiden ryhmä tulee osallistumaan siihen aktiivisesti.

Info-asiat:

- Etelä-Espoon varikkoselvitys

Kuultiin perusteellinen selvitys bussiliikenteen edellyttämästä bussivarikkotarpeesta tulevaisuudessa. Nykyinen Suomenojan varikko on jäämässä Finnoon aseman seudun alle. Westendinlinjan varikko on jo kaavoitettu asuntorakentamiselle.

Espoon eteläosien yleiskaavassa on varikkovaraukset Suomenojalla ja Kivenlahdessa, mutta nämä alueet otettaisiin mieluummin muuhun käyttöön.

Teknisessä mielessä varikkovaihtoehtoja ovat: kenttävarikko, varikkohalli ja kallioon louhittu halli.

- Kenttävarikko on halvin vaihtoehto ja helppo toteuttaa. Sadan auton varikko vaatii tilaa noin 3 hehtaaria, rakennuskustannukset noin 10 me.
- Varikkohallissa bussit ovat sisätiloissa. Toteutus ja toiminta on kalliimpaa kuin kenttävarikossa, rakentamiskustannukset noin 15 me, tai kahteen tasoon rakennettuna noin 20 me.
- Varikon louhiminen kallioon on kalleinta (50-60 me.). Suomessa ei ole missään toteutettu niin laajaa kallioholvia.

Sijainnin osalta kyseeseen tulevat teollisuustontit. Varikot on järkevää sijoittaa bussiliikenteen toiminta-alueelle, jotta siirtymiskustannukset eivät karkaa. Kustannukset tulevat kuitenkin HSL-kuntaosuuksien kautta viime kädessä kaupungin maksettavaksi.

Tavoitteena on, että tulevaisuudessa varikot eivät olisi käyttäjäsidonnaisia, vaan julkisessa omistuksessa. Töllöin varikko ei vaikuttaisi liikennöitsijöiden asemaan kilpailutuksessa.

Selvityksen mukaan mahdollisia sijaintivaihtoehtoja uudelle varikolle ovat (sain nämä vähän epätäydellisesti poimittua esityksestä):

- Vanttilan teollisuusalue: Sijainti sivussa linjaston painopisteeseen nähden
- Koffin varasto: Maa yksityisen omistuksessa
- Finnoonniitty Finnoontien varressa: Nykyinen kaava ei mahdollista varikkoa ja kohde on houkutteleva myös muihin toimintoihin
- Sammalvuori: Paikka joka yleiskaavassa varattu toimistorakentamiselle
- Hannus, kallioluolavaihtoehto: Erittäin kallis, vaatii laajamittaista uusien katuyhteyksien rakentamista

Tulevaisuudessa tilavaa tarvitaan 250-300 linja-autolle Etelä-Espoossa tai sen lähituntumassa. Tämän turvaamiseksi työryhmä esittää Klovin varikon säilyttämistä nykyisellään (80-100 paikkaa) ja Vanttilan varikon rakentamista 100 autopaikalle.

Edellisten lisäksi tarvitaan vähintään 100 autopaikkaa, eli joku näistä: Finnonniitty (kaavallisesti hankalin, liikenteellisesti parhain), Koffin varasto (liikenteellisesti heikompi, mahdollistaa suuren kapasiteetin) tai Sammalvuori.

Asia tulee lautakunnan linjattavaksi myöhemmin. Päätöksenteon pohjaksi tarvitaan arvio eri vaihtoehtojen tonttien kustannuksista ja vaihtoehtoisista käyttötarkoituksista.

Tulipas pitkä selostus, mutta selvityskin oli perusteellinen.

- Koivu-Mankkaa, Orion/Oriolan alueen uusien vaihtoehtojen esittely

Lautakunta edellytti palautuksessaan erilaisia suunnitelmia, ja valmistelua on jatkettu maanomistajien ohjauksessa lautakunnan evästysten pohjalta. Vaihtoehtoja on pyydetty kahdelta arkkitehtitoimistolta. Lautakunnan linjauksia on pyritty noudattamaan lukuun ottamatta maanalaisen pysäköinnin tavoitetta, jota ei huonon maaperän takia pystytä toteuttamaan.

Alueelle halutaan suojaisat sisäpihat, vaihtelevia näkymiä ja eriluonteisia pihatiloja. Arkkitehtuuri on ilmeikästä kaduille päin ja katunäkymät eläviä. Pihamaailmasta halutaan vihreä ja valoisa. Alueen sisäisen vihervyöhykkeen roolia korostetaan maisemallisesti, hulevesiratkaisuissa sekä kulkureittinä. Sujuvat liikenneyhteydet ovat myös imagotekijänä. Tavoitteena on vuorottaispysäköintiä Oriolan työpaikka-alueen kanssa.

Esitetyt vaihtoehdot olivat mielenkiintoisia ja etenkin toinen erilaisuudessaan suorastaan innostava. Nyt sulattelemme näkemäämme ja valmistaudumme linjaamaan, minkä vaihtoehdon pohjalta jatketaan. Hyvä, ettemme tyytyneet ensimmäiseen vaihtoehtoon.

Lista-asiat:

- Otaniemi, Otaranta ja Servinniemi, asemakaavan muutoksen lähtökohdat ja tavoitteet (pöydälle 28.3.2012)

Päädyimme jättämään tämän vielä kuukaudeksi päydälle. Eniten keskustelua herätti toisaalta riittävä opiskelija-asuntojen määrä ja toisaalta se, mitä Otarannan alueelle halutaan. Seuraavan kokouksen infoon pyysimme kokonaisselvitystä Otaniemen alueen lisärakennuskohteista, jotta voimme paremmin arvioida, paljonko asuntoja juuri tälle kaava-alueelle on tarpeen sijoittaa.

- Kalajärvenkallio, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavaksi (pöydälle 28.3.2012)

Esitin tätä pöydälle, koska lautakunta on kutsuttu asukkaita tapaamaan ensi lauantaina. Yllättäen esitys hävisi äänin 10-3. Valtaosa lautakunnan jäsenistä halusi siis ensin päättää ja sitten kuulla asukkaiden näkemyksiä. Pidän tätä aika erikoisena ajatuksena.

Kun pöytääminen ei onnistunut, esitin kaavan hylkäystä perusteena, että se kaventaa seudullista viheryhteyttä eikä ole valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden eikä maakuntakaavan mukainen. Esitykseni raukesi kannattamattomana.

Pj. Markkulan johdolla päätökseen sorvattiin sinänsä ansiokkaita kaavamääräysten tiukennuksia hulevesien ja energiaratkaisujen osalta, sekä kaupunginhallitukselle esitys lisäpäätökseksi valuma-alueen hulevesien hallinnasta ja liikenneturvallisuudesta.

Tässä vielä lisäpäätös kokonaisuudessaan:

“Lisäksi esitetään, että kh:lle viedään kaavan yhteydessä lisäpäätöksenä alueen toteuttamista koskeva ohje, jossa käsitellään seuraavat asiat:

- asemakaava-alueelle ja muulle järven alueelle laaditaan yhtenäinen hulevesien hallintajärjestelmä ja alueen viemäröintisuunnitelmaa täydennetään. Näiden toteuttamisesta neuvotellaan kaikkien asianosaisten tahojen kanssa siten, että ne toteutetaan myös nykyisen asutuksen osalta. Toimenpiteet suoritetaan tiiviissä yhteistyössä myös rakennusvalvonnan kanssa.

- Kaupungin alueille suunnitellut Kalajärven valuma-alueen hulevesien hallintajärjestelmät rakennetaan asemakaavan toteutuksen ensi vaiheessa.

- Kaupungin mailta tapahtuva tontinluovutus kohdennetaan ensisijaisesti ryhmärakentamiseen.

- Kaupungin mailta tapahtuvaan tontinluovutukseen tehdään selkeät määräykset, joiden mukaan hulevesien hallintajärjestelmä ja muu kunnallistekniikan toteutus tehdään silloin, kun tehokas hulevesien hallinta sitä edellyttää.

- Asemakaava-alueelta tontinluovutuksin ja maankäyttösopimuksin saatavat määrärahat kohdennetaan alueen hulevesijärjestelmän, muun kunnallistekniikan ja liikenteen toimivuuden ja turvallisuuden parantamiseen. Tontinluovutuksilla mahdollistettava rakentaminen tulee ajoittaa siten että alueen liikenteen toimivuus ja turvallisuus on hoidettu.”

Lisäksi päätettiin Raili Päivisen esityksestä: “Vihdintien risteys on nykyisellään vaarallinen. Espoo kiirehtii Vihdintien alituksen rakentamista Kalajärventien kohdalta samanaikaisesti Kalajärven puistotien rakentamisen kanssa.”

Sinänsä nuo lisäpäätökset ovat hyviä ja välttämättömiä Kalajärven tilan säilyttämiseksi. Nähtäväksi jää, missä muodossa asia tulee aikanaan kaupunginhallitukseen.

Kovin on välillä yksinäistä luonnonsuojelu kasvavassa Espoossa. Vaan se on kuitenkin itselleni yksi tärkeimmistä syistä olla mukana kunnallispolitiikassa.

Olen menossa lauantaina asukkaita tapaamaan.

- Suurpelto I, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville

Tämä meni esityksen mukaan.

Linkki lautakunnan esityslistaan.

Info-asiat:

- Etelä-Espoon varikkoselvitys

Varikkoselvitys liittyy Finnoon alueen maankäytön muutoksiin.

- Koivu-Mankkaa, Orion/Oriolan alueen uusien vaihtoehtojen esittely

Lautakunta on edellyttänyt erilaisia suunnitelmia, toivottavasti valmistelu on edennyt niin, että päästään suunnittelussa eteenpäin.

Lista-asiat:

- Otaniemi, Otaranta ja Servinniemi, asemakaavan muutoksen lähtökohdat ja tavoitteet (pöydälle 28.3.2012)

Pj. Markkula on asian käsittelyssä jäävi, joten johdan tältä osin puhetta. Viime kokouksessa kävimme asiasta evästyskeskustelun, jonka perusteella nousi esiin seuraavia näkemyksiä alueen kaavoituksen lähtökohdiksi:

- luodaan edellytykset kohtaamiselle ja rajojen ylittämiselle mahdollistamalla houkuttelevat kohtaamispaikat, uudenlaiset tilaratkaisut ja tyyliltään poikkeavat rakennukset

- luodaan alueelle historiallista kerrostuneisuutta etsimällä tyyliltään poikkeavia rakennusvaihtoehtoja, erityisesti tavoitellaan laadultaan merkittävää puurakentamista

- Asuntorakentamista ei laajenneta Servinniemen ranta-alueille, vaan tarvittavat paikat asuntorakentamiselle etsitään muualta Otaniemen alueelta.

- Servinniemen rantametsät ja rantaraitti säilytetään mahdollisimman luonnontilaisena alueen vetovoimatekijänä. Niemenkärkeen mahdollistetaan kevytrakenteinen nuotiopaikka.

- korostetaan alueen merellisyyttä tutkimalla mahdollisuutta sijoittaa Otarantaan julkinen uimaranta/uimapaikka, ravintolapalveluita venesataman yhteyteen

Nostan keskusteluun vielä yhden huolen koskien meren täyttöä Otarannassa: Laajalahden yhteydet mereen ovat teiden ja siltojen myötä kovin kapeat. Tärkein yhteys on Lehtisaaren ja Otaniemen välinen kapea salmi. Täytöt eivät saa estää veden virtaamaa, jotta vesi pääsee vaihtumaan. Tämä asettaa erityisen haasteen myös sillan kupeeseen Otaniemen puolelle rakentamiselle (ei tämän kaava-alueen asia).

Tämänkin asian takia näen varsinaisen Natura-selvityksen olennaiseksi. Naturaselvityksen tarvearviossa ei vesien virtaamisasiaan oteta juuri kantaa.

- Kalajärvenkallio, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavaksi (pöydälle 28.3.2012)

Asukkaat ovat olleet todella aktiivisia aina Hesaria myöten. Lautakunta on kutsuttu paikan päälle la 14.4., joten esitän asiaa vielä kerran pöydälle.

- Suurpelto I, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville

Tavoitteena on mahdollistaa uusi joukkoliikennekadun linjaus sekä kasvattaa YO-1 –korttelin rakennusoikeus vastaamaan tulevaisuuden tarpeita. YO-1 –korttelin rakennusoikeus kasvaa 5000 k-m2.

Kaavamuutos mahdollistaa Opinmäen koulukeskuksen arkkitehtikilpailun voittaneen ehdotuksen toteuttamisen.

Katualueen laajentamisella mahdollistetaan joukkoliikenneyhteys Suurpelto V:n alueelle. Joukkoliikenneyhteyden merkitseminen asemakaavan muutokseen parantaa Suurpellon saavutettavuutta.

Tämä vaikuttaisi olevan ok.