• .

    .

Tässä raportti maanantaisesta kaupunginhallituksen kokouksesta. Esityslista avattuna löytyy täältä.

Kokouksen aluksi keskustelimme alustusten pohjalta seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelusta (MAL). Seudulle ollaan tekemässä yhteistä maankäyttösuunnitelmaa (MASU) sekä liikennesuunnitelmaa (HLJ2015). Tekijöinä laaja joukko kuntien ja HSL:n virkamiehiä. Valmistelussa on myös uusi MAL-aiesopimus vuosille 2016-2019.

Työn lähtökohtina kuntien suunnitelmat. Työtä tehdään 14 kunnan alueelle. MASUa kaavaillaan pohjaksi  tulevalle metropolikaavalle.

Espoon kannalta olennaista on, miten länsisuunnan kehityskäytävät ovat suunnitelmissa mukana ja millaista rakennusvolyymiä niiden toteutuminen edellyttää. Tärkeitä liikennehankkeita ovat länsimetron jatko Kivenlahteen, Raide-jokeri ja kaupunkiradan jatkaminen Kauklahteen. Länsirata ja Hista ovat mukana vasta pidemmällä aikavälillä.

Suuri huoli on se, että luonnoksissa länsimetron jatko puuttuu tavoiterunkoverkosta vunna 2025. Kaupunkirata on jatkettu Espoon keskukseen, mutta ei Kauklahteen. Raide-jokeri on mukana. Länsirata ei puolestaan ole mukana tavoiteverkossa vuonna 2040.

Länsimetron jatkon puuttuminen liittynee siihen, että lähtökohdaksi on valittu maankäytön kehittäminen olemassa olevien ratojen varsilla ja Kehä I:n sisäpuolella.

Helsingin seudun yhteistyökokous HSYK käsittelee asiaa kokouksessaan 13.5. Siellä Espoota edustavat allekirjoittaneen lisäksi kaupunginhallituksen pj. Ari Konttas (kok.) ja valtuuston pj. Markus Torkki (kok.).

Lista-asiat niiltä osin, kun tehtiin muutoksia tai käytiin merkittävää keskustelua:

– Valtuustoaloite Aalto Village-hankkeen edistämiseksi (Kv-asia)

Esittelijä teki vastaukseen aloitteen tehneen Saara Hyrkön esityksestä seuraava lisäyksen:

Suunnitteluvarausten myöntäminen valmistellaan elinkeino- ja kilpailukykyjaoston päätettäväksi lähiaikoina. Kaupunkisuunnittelulautakunta on kokouksessaan 23.4.2014 päättänyt kiirehtiä Aalto Village -hanketta. Tarvittavat kaavamuutokset (Poliisiopisto-tontin läntiseen osaan ja Senaatti-kiinteistöjen tontille) ovat niin ikään valmistelussa.

Näin konkretisoidaan sitä, miten varmistetaan, että opiskelija-asuntojan rakentaminen voi alkaa heti kun Tapiolan koulu pääsee peruskorjattuihin tiloihin syksyllä 2016. Lue lisää

Tässä raportti tämän aamuisesta tila- ja asuntojaoston kokouksesta. Taas tuli tarkkaan käytettyä kokoukseen varattu kaksituntinen.

Lista oli tällä kertaa lyhyt, mutta niin kuullut selostukset kuin päätettävät asiat tärkeitä ja keskusteluttavia. Esityslista avattuna löytyy täältä.

– Kokouksessa kuultavat selostukset

Kuulimme kaksi selostusta:

1.) Energia- ja ympäristötehokkuustavoitteet

Aiheesta alusti Tilakeskuksen energia-asiantuntija Visa Koivu. Energiatehokkuutta ja säästöä säädellään paljolti EU-tason tavoitteilla ja direktiiveillä. Suomessa kunnat ovat hoitaneet asiaa kuntien energiatehokkuussopimuksin (KETS), joita on tällä hetkellä voimassa kaksi päällekkäin, kaudelle 2008-2016 ja aiesopimus vuosille 2014-2020. Sopimuksissa säästötavoitteiden laskutavat eroavat hieman toisistaan.

Jälkimmäisen sopimuksen vuotuinen 1% säästötavoite lasketaan kumulatiivisesti. Siis jos sopimuskauden ensimmäisenä vuonna saadaan aikaan 1 me säästö, se lasketaan koko sopimuskauden osalta 7-kertaiseksi.

Sopimukseen kuuluu kaupungin kiinteistöjen lisäksi myös mm. 100% kaupungin omistamien yhtiöiden omistamien rakennusten, katuvalaistuksen ja työkoneiden energiankulutus.

Espoon kaupungin säästötavoite 120 Gwh kumulatiivisesti laskettuna, mikä tarkoittaa rahassa 10 me säästöä. Sen saavuttamisessa puolet arvioidaan saatavan Espoon omista kiinteistöistä. Espoon asuntojen merkitys on suuri (mukaan ei lasketa kotitaloussähköä, koska sen osalta asukkailla on omat sopimukset).

Mitä on jo tehty energiatehokkuuden parantamiseksi:
– energiatehokkuus huomioidaan rakennushankkeissa
– energiakatselmukset (katselmoitu n. 70% rakennusten tilavuudesta, toimenpiteitä tehty ja tehdään harkinnan mukaan)
– kulutusseuranta (n. 80% kiinteistökannasta kulutusseurannan piirissä)
– toimintamuutokset (talotekniikan ja tilojen tarkoituksenmukaisempi käyttö)
– koulutus- ja tiedotustoiminta

Keskustelussa tähdennettiin talotekniikan tarkoituksenmukaista säätämistä, mittaroinnin merkitystä, käyttötottumusten muutosta sekä kannustavuutta viestintään ja säästöjen aikaansaamiseen.

Espoo on mukana VTT:n kolmivuotisessa hankkeessa, jossa tutkitaan lähes 0-energiakorjausrakentamista. Hankkeen tarkoituksena on kerätä kunnista toteutuneita toimenpiteitä ja selvittää kustannustehokkaita ja toimivia ratkaisuja. Lisäksi otetaan mallia Vantaan onnistuneista energiansäästötoimista. Vantaalla onnistuttiin säästämään 280 000 euroa vuosittain 15 kiinteistön korjauksella. Selvitetään myös mahdollisuutta toteuttaa energiatehokkuusinvestointeja ns. Esco-konseptilla, jolloin toteuttaja vastaa säästön syntymisestä.

Visa Koivu piti Espoolle asetettua energiansäästötavoitetta kunnianhimoisena. Toivottavasti konkreettiset säästö- ja energiatehokkuustoimet saadaan käytäntöön. Se lisää tuottavuutta ja säästää silkkaa rahaa.

2.) Tilojen hankintaprosessi ja elinkaarimallin vertailu

Valtuusto on 28.4.2008 päättänyt toteuttaa noin 10 koulun peruskorjauksen elinkaarihankkeina ja varannut siihen 100 me rahaa (summaa on kasvatettu 130 miljoonaan euroon). Investoinnit oli tarkoitus tehdä vuosina 2008-2015. Vireillä olevan Päivänkehrän jälkeen on korjattu 8 koulua.

Elinkaarimallin käyttö alkoi Kaivomestarin lukiosta ja sen jälkeen malli on kehittynyt merkittävästi.
Elinkaarimallia käytetään, koska sen kautta voidaan varmistaa omaa tuotantoa paremmin aikataulun pitävyys, rakentamisen laatu ja laadukas ylläpito sekä jakamaan kiinteistöriskiä.  Tehdyn vertailun mukaan laatu ollut vähintään samalla tasolla kuin omissa hankkeissa (tosin vertailuaika on vielä kovin lyhyt).

Merkittävimpiä etuja ovat laadukas ylläpito, parempi jäännösarvo, parempi asiakastyytyväisyys sekä kiinteistön parempi kunto sopimuksen päättyessä. Riskin jakamisessa puolestaan on olennaista, ettei siitä makseta liikaa.

Kustannusvertailussa on todettu, että omassa tuotannossa investoinnin ja käyttövaiheen kustannukset ovat on alemmat, mutta kun lisätään mukaan kompensoinnit ennakoivasta huollosta ja kunnossapidosta sekä korkeammasta jäännösarvosta, ovat mallit kustannuksiltaan melko saman hintaiset. Toisaalta tässäkin on todettava, että kustannuslaskennassa joudutaan arvioimaan asioita, jotka realisoituvat vasta 20 vuoden kuluttua.

Elinkaarikohteissa asiakastyytyväisyys on ollut korkeammalla tasolla, mutta korkea vuokrataso on herättänyt kritiikkiä (summa on pois toimintamenoista kuten opetuksesta).

Elinkaarimallilla ei tavoitella tilakustannusten pienenemistä. Toteutusprosessi vaatii paljon työtä niin tilaajalta kuin tuottajalta. Kaikkia vastuita ei voida siirtää yksityiselle sektorille, koska se tulee kalliiksi. Taloudellisena etuna on se, että korjausvelkaa ei synny. Ongelmana on tällä hetkellä se, että markkinoilla ei ole tarpeeksi toimijoita, jolloin kilpailu ei parhaalla tavalla toimi. Hankinta- ja toteutusmuodosta riippumatta tilahankkeiden hankinta- ja valmisteluvastuu on Tilakeskuksella.

Koulukorjausten kiirehtimiseksi valtuustolle on tulossa päätös uusista elinkaarikorjauksista. Tähän palaamme investointiohjelman yhteydessä. Selvityksen perusteella näyttää siltä, että elinkaarimallin käyttäminen on kaupungille järkevää. On kuitenkin todella ongelmallista, että oman toiminnan epäonnistuminen ylläpidossa otetaan itsestään selvyytenä. Kyllähän kaupungin pitäisi pystyä pitämään myös omat kiinteistöt kunnossa varaamalla riittävät vuosikorjausrahat. Voidaan tietysti kysyä, missä mittakaavassa kiinteistöjen ylläpito on kaupungin ydintoimintaa.

– Tila- ja asuntojaoston työohjelma vuodelle 2014 (Pöydälle 24.3.2014)

Työohjelmaan lisättiin Espoon Asunnot Oy:n tilannekatsaus, asukastyytyväisyys kaupungin tilojen käytön osalta sekä kristillisen koulun hankesuunnitelma valtuuston budjettipäätöksen (pöytäkirjamerkintä) mukaisesti. Ohjelmaa rytmitetään vielä virkatyönä niin, että syyskuullekin tulee selostuksia.

Lisäksi keskusteltiin kiinteistövarallisuuden tarkastelusta rakentamattomien tonttien osalta. Se kuuluu elinkeino- ja kilpailukykyjaoksen tehtäviin, mutta koskee myös tila- ja asuntojaostoa. Parasta olisi käsitellä asiaa valtuustosopimuksessa linjatun maapoliittisen ohjelman yhteydessä.

– Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston (johtokunta) lausunto talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavista toimenpiteistä

Hyväksyimme kohdennukset1,2 miljoonan euron lisäsäästöjen osalta seuraavalla lisäyksellä:

Jaosto edellyttää, että vuosikorjaustöihin suunniteltu 300 000 euron säästö toteutetaan siten, ettei säästöjä tehdä päiväkotien tai koulujen vuosikorjauksiin.

Lausuntoon talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman toimenpiteistä Tilakeskuksen osalta teimme seuraavan lisäyksen:

Lisäksi jaosto korostaa omistaja-tilaaja-tuottajaroolien selkeyttämistä, energiatehokkuuden parantamista sekä hankesuunnitteluprosessin kehittämistä Tilakeskuksen tatu-toimenpiteinä.

Tässä tila- ja asuntojaoston ensi maanantain kokouksen asiat avattuna. Listan kokonaisuudessaan löytyy täältä. Keskeisimpänä tuottavuustoimenpiteet.

– Kokouksessa kuultavat selostukset

Kuulemme kaksi selostusta:
– energia- ja ympäristötehokkuustavoitteet
– tilojen hankintaprosessista, elinkaarimallin vertailu

Jaostossa on muodostunut käytännöksi, että joka kokouksessa käydään selostusten muodossa läpi vireillä olevia asioita. Näistä ei yleensä ole ennakkomateriaalia, vaan esitykset kuullaan kokouksessa ja niiden pohjalta käydään keskustelu. Pyrin raportoimaan selostuksista kokouksen jälkeen.

Molemmat aiheet todella tärkeitä. Espoo on sitoutunut energiatehokkuuden parantamiseen ja omissa kiinteistöissä se säästö tehdään. Samalla on tietysti huolehdittava siitä, ettei aiheuteta sisäilmaongelmia. Lue lisää

Ensi maanantaina kaupunginhallituksessa taas kevyempi lista. Lista kokonaisuudessaan löytyy täältä.

– Vuoden 2014 maaliskuun kuukausiraportti

Taas kertausta taloustilanteeseen: Toimialat ennustavat talousarviotarkistusten toteutuvan, lukuun ottamatta erikoissairaanhoitoa ja toimeentulotukea, joiden ylitysarvio on tällä hetkellä n. 20 milj. euroa.

Osaltaan ylityspaineet johtuvat siitä, että kuluvalle vuodelle on budjetoitu vähemmän kuin viime vuonna toteutui. Osaltaan myös siitä, että erikoissairaanhoidon kustannuksissa ja toimeentulotuen asiakasmäärissä sekä kustannuksissa on ollut runsasta kasvua viime vuoteen verrattuna. Lue lisää

Helsingin Sanomat 13.4.2014

Helsingin sanomat uutisoi 12.4. että Espoosta on tullut liian kallis tavallisille asujille. Esimerkkinä oli muutaman hulppea omakotitalo meren rannassa. Tämä ei ole koko totuus. Myös edullisempia asuntoja on tarjolla, jos vaatimustasona ei ole oma uima-allas tai katettu venesatama.

Asumisen korkea hinta on todellinen ongelma pääkaupunkiseudulla. Ratkaisuja etsitään Espoossa asunto-ohjelmalla, joka valtuuston on määrä hyväksyä maanantaina. Olennaista on riittävä kohtuuhintaisten tonttien tarjonta sekä kustannuksia nostavien määräysten välttäminen kaavoituksessa.
Lue lisää