Vaaliteemani

Luonto on elintärkeä hyvinvoinnin perusta ja virkistyksen lähde. Laajat metsät, suot ja vesistöt sekä puhdas Itämeri ovat suunnaton rikkaus. Meillä on vastuu luonnon  säilyttämisestä monimuotoisena myös tuleville sukupolville.

Maailman tunnetuista eliölajeista 38 % on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Suomessa yli 1500 lajin arvioidaan olevan uhanalaisia. Luonnon monimuotoisuuden häviäminen on valtava ekologinen ja
taloudellinen uhka, joka on torjuttavissa määrätietoisin toimin. Luonnon monimuotoisuus on tärkeä tekijä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.

Itämeren suojelu vaatii konkreettisia tekoja kaikilta valuma-alueen valtioilta. Suomen on näytettävä esimerkkiä ja vaadittava sitovat enimmäismäärärajat kunkin valuma-alueen valtion typen ja fosforin päästöille.

1.  Etelä-Suomen erämaat on säilytettävä.

Pääkaupunkiseutua ympäröivä viherkehä Sipoonkorpi-Östersundomista Vantaan Petikon, Nuuksion järviylängön ja  Kirkkonummen Meikonsalon kautta Porkkalanniemen eteläkärkeen on säilytettävä. Koko
Suomeen tarvitaan kattava suojelualueiden verkosto, jotta eliölajien liikkuminen ja luonnon sopeutuminen ilmastonmuutokseen voidaan turvata. Vähintään 10 % Etelä-Suomen metsistä on suojeltava.

2. Monimuotoisuus on valttia metsänhoidossa.

Metsänhoidon tapoja on uudistettava, koska tehometsätalous on suurin syy metsälajien katoamiseen ja monimuotoisuuden vähenemiseen. Uusimman tutkimustiedon mukaan jatkuvan kasvatuksen mukainen
metsänhoito on taloudellisestikin avohakkuita kannattavampaa. Pehmeämmät metsänhoitotavat turvaavat metsien laajan virkistyskäytön.

3. Maatalouden päästöjä Itämereen on vähennettävä merkittävästi.

Suomalaisten vesistöpäästöt asukasta kohden ovat EU:n korkeimmat. Rannikkovesiemme huono kunto johtuu Suomen omasta ravinnekuormituksesta, käytännössä maatalouden hajakuormituksesta.
Maatalouden päästöjen vähentämiseksi suora- ja luomuviljelyn tukea on lisättävä. Lannan hyödyntämistä biokaasuna on tuettava nykyistä enemmän. Maatalouden ympäristötukia on suunnattava tehokkaisiin
vesistönsuojelukeinoihin.

Vihreällä taloudella hyvinvointia yli kvartaalien

Ihmiskunta käyttää maapallon voimavaroja liikaa, ylitämme sen kantokyvyn jo lähes puolitoistakertaisesti. Jotta maapallo säilyisi elinkelpoisena eikä ilmastonmuutos ryöstäytyisi käsistä, tarvitsemme houkuttelevia
ja taloudellisesti järkeviä kohtuullisen elämäntavan malleja. Suomen on edelläkävijöiden joukossa siirryttävä korkean jalostusasteen kestävien tuotteiden ja palveluiden yhteiskuntaan.

Suomesta on tehtävä energian ja materiaalien säästeliään käytön mallimaa, jossa jätteiden tuotanto on minimissä. Tavaroiden korjaaminen sekä raaka-aineiden uudelleenkäyttö on tehtävä helpoksi ja
taloudellisesti kannattavaksi. Vihreää verouudistusta on jatkettava: Verotuksen painopistettä on siirrettävä työn verottamisesta kohti ympäristöhaittojen ja energian verotusta.

Vapaassa ja avoimessa kaupassa on tärkeää, että kuluttajilla on mahdollisimman laajat tiedot valintojensa pohjaksi. Erilaisten reilun kaupan, ympäristönsuojelun ja geenimuuntelun merkintöjen on
oltava laajasti kuluttajien saavutettavissa. Se edistää myös tuottajien välistä kilpailua kuluttajien toiveisiin vastaamisessa.

1. Säädetään ilmastolaki.

Ilmastolaissa asetetaan sitova vuosittainen päästövähennystavoite, jonka toteutumista seurataan. Se olisi tehokas ohjauskeino välttämättömien päästövähennysten toteuttamisessa ja vihreään talouteen
siirtymisessä. Ilmastolaki takaisi jatkuvat satsaukset energiatehokkuuteen, uusiutuviin energiamuotoihin ja vihreään teknologiaan.

2.  Luomussa on maaseudun tulevaisuus.
Suomalainen maatalous- ja elintarviketuotanto voi kilpailla vain puhtaudella, laadulla ja eettisyydellä. Luomutuotantoa on edistettävä määrätietoisesti ja kaikille tuotantoeläimille on turvattava mahdollisuus
lajityypilliseen elämään. Syömisen ympäristövaikutuksia on vähennettävä lisäämällä luomu-, lähi- ja kasvisruoan osuutta kaikissa julkisissa aterioissa.

3. Enemmän palveluita – vähemmän luonnonvarojen tuhlausta

Kulutusta on ohjattava kertakäyttökulutuksesta palveluihin, sisältöihin ja kestävämpiin tuotteisiin. Palveluiden ja tavaroiden tuotantoa on ohjattava vihreämmäksi mm. sertifikaattien, standardien,
verojen ja hinnoittelun avulla. Tuotannon aiheuttamat päästöt ja muut ympäristövaikutukset on sisällytettävä tuotteiden ja palveluiden hintoihin. Julkisille hankinnoille on asetettava laadulliset, eettiset ja
ympäristökriteerit, jotka on huomioitava hankintojen kilpailutuksissa.

Hyvä elinympäristö kaikille vauvasta vaariin

Hyvään arkeen kuuluvat toimivat lähipalvelut ja sujuvaa joukkoliikenne. Kaupungit ja kylät on rakennettava siten, että koulut, päiväkodit, kaupat ja muut päivittäiset palvelut ovat lähellä. Joukkoliikenteen on oltava niin edullista ja toimivaa, että oma auto jää yhä useammin kotipihalle tai liityntäpysäköintipaikalle. Riittävät lähivirkistysalueet takaavat, että luonto löytyy kävely- tai pyöräilymatkan päästä.

Hyvinvoinnin edellytykset luodaan kunnissa. Useimmat arjen palvelut, kuten koulut, päiväkodit, kirjastot ja terveyskeskukset, ovat kuntien vastuulla. Kunnissa verorahoilla voidaan tuottaa enemmän hyvinvointia uudistamalla tekemisen muotoja ja kohdistamalla palvelut oikein. Kansalaisten yhdenvertaisuuden varmistamiseksi erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden on oltava laadukkaita riippumatta kuntien koosta tai taloudellisesta tilanteesta.

Tasa-arvoinen ja heikoimmista huolta pitävä yhteiskunta luo turvallisuutta. Olennaista on panostaa ennaltaehkäiseviin palveluihin. Ongelmien ennakointi pelastaa syrjäytymisvaarassa olevia, tuo lisää terveitä elinvuosia ja säästää rahaa. Työelämän joustavuus ja etätyön mahdollisuudet tuovat uusia helpottavia ratkaisuja erilaisiin elämäntilanteisiin.

1. Joukkoliikenne raiteille

Seudullinen kattava ja raiteisiin perustuva joukkoliikennejärjestelmä on ulotettava koko Uudenmaan alueelle. Valtion tukea tarvitaan lukuisiin raidehankkeisiin: Helsingin ratapihan ruuhkaongelmien purkamiseksi tarvitaan Helsingin keskustassa maan alla kulkeva Pisara-rata Pasilasta Hakaniemen, keskustan ja Töölön kautta takaisin Pasilaan. Espoossa kaupunkirataa on jatkettava Kauklahteen ja metroa Kivenlahteen. Päärata vaatii kunnostusta Keravalta pohjoiseen ja idässä raideliikennettä on jatkettava Östersundomiin. Pidemmän aikavälin hanke on ns. Länsirata Espoon keskuksesta Lohjalle. Joukkoliikenteen rahoittamiseksi ja autoilun vähentämiseksi pääkaupunkiseudulla on otettava käyttöön ruuhkamaksut.

2.   Lähipalvelut mahdollistavat sujuvan arjen
Viihtyisässä asuinympäristössä palvelut ovat kävelymatkan päässä. Päiväkodit, koulut, työpaikat, palvelut ja harrastukset on tuotava lähelle koteja ja joukkoliikenteen ulottuville. Suuret kauppakeskukset on sijoitettava hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen. Ohjataan rakentaminen joukkoliikenneyhteyksien varteen. Tiiviitkin alueet voidaan suunnitella viihtyisiksi, monimuotoisiksi ja erilaisten ihmisten tarpeet huomioon ottaviksi.

3.  Parempaa asukasdemokratiaa
Kunnat ovat kasvavien haasteiden edessä yrittäessään tarjota tarvittavat palvelut niukkenevin resurssein. Kuntien yhdistäminen on palvelujen tuotannon kannalta järkevää, mutta samalla on huolehdittava siitä, että asukkaiden vaikutusmahdollisuudet säilyvät. Kuntalain uudistuksessa on varmistettava, että kuntien päätöksenteko on jatkossakin avointa ja asukkailla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa. Suurissa kaupungeissa tarvitaan kaupunginosatason valtuustoja, jotta päätöksenteko säilyy lähellä asukkaiden arkea.