Tänään oli isoja asioita niin listalla kuin infossakin. Lommila vietiin lautakunnan osalta päätökseen. Lautakunta hylkäsi esityksestäni kaavan äänin 7-6. Sen verran isosta asiasta on kyse, että kaupunginhallitus ottaa sen käsiteltäväkseen. Tässä linjataan nyt tulevaa kaupunkirakennetta: Enemmistö lautakunnasta haluaa kehittää Espoon keskuksesta elinvoimaisen kaupunkikeskuksen monipuolisine palveluineen.
Infossa näimme esityksen Tapiolan keskustan kaavaan tehdyistä muutoksista. Hyvältä näyttää!
Info-asiat:
Tapiola
Tapiolan keskustan kaavaehdotusta on merkittävästi muutettu nähtävillä olon jälkeen. Kun luin muutoksia kuvaavaa tekstiä, vaikutti lupaavalta. Ja täytyy sanoa, että kun näin kuvat, yllätyin iloisesti. Vaikuttaminen ja kriittinen palaute ei ole mennyt hukkaan! Kiitos kaikille muistutuksia ja lausuntoja kirjoittaneille ja asukastilaisuuksiin osallistuneille.
Lausuntojen keskeinen kritiikki oli, että keskustakorttelin rakennukset ovat liian korkeita ja että vaikutuksia vaikea arvioida, kun rakennusten paikkoja ei ole määritelty.
Jatkosuunnittelussa kerroslukua on madallettu 18 kerroksesta 12 kerrokseen ja rakennusoikeutta on vähennetty 5000 km2. Uudessa suunnitelmassa myös Vesiputoustalo on purettu ja korvattu samantyyppisellä asuntorakentamisella ja viherkannella. Pidän sitä onnistuneena ratkaisuna. Näin keskusta-alueesta tulee harmonisempi.
Siis vaikka perusratkaisu on sama, sopeutuu madallettu uudisrakentaminen nyt huomattavasti paremmin vanhaan Tapiolaan. Hienoa on myös se, että kävelykeskustaa on edelleen jalostettu. Uskon, että Tapiolasta voidaan näillä suunnitelmilla saada oikea viihtyisä kaupunkikeskus monipuolisine palveluineen.
Koska lausunnoissa haluttiin asemakaaavan olevan yksityiskohtainen, ei lautakunnan suosittamaa arkkitehtikilpailua voida toteuttaa.
Kaava tulee lautakunnan seuraavaan kokoukseen 28.3.
Lista-asiat:
– Holmanpuisto
Kaava on tehty hyvin luontoarvoja kunnioittaen. Kun lautakunta rajasi viime päätöksensä yhteydessä, että Puolarinpuron pohjoispuoli jätetään osaksi keskuspuistoa, valmistelijat päätyivät jättämään koko alueen kaavasta pois. Ongelmaksi muodostui se, että Puolarinpuron pohjoispuolella on kaupungin maan lisäksi yksi yksityinen rintamamiestontti, jonka omistajat eivät ymmärrettävästi ole ratkaisuun tyytyväisiä.
Kaavaehdotus hyväksyttiin yksimielisesti nähtäville. Lisäksi päätettiin kehottaa kaupunkisuunnittelukeskusta jatkamaan valmistelua pois rajatun alueen osalta siten, että ensisijaisena tavoitteena on kaavoitettavien viheralueiden lisäksi laajentaa siirtolapuutarha-aluetta itään.
Toivottavasti tähän löydetään jatkosuunnittelussa luontoa mahdollisimman paljon säästävä ratkaisu.
– Lommila
Perusasetelma ei ollu muuttunut: Kaava on käsittelyn kuluessa parantunut, mutta konseptiin veturina ovat edelleen hypermarketit.
Lautakunta päätti 17.3.2010 yksimielisesti, että päivittäistavarakaupan määrä rajataan 4000 k-m2, mikä rajasi pois hypermarketit. Tämä ei kaupan keskusliikkeille kelvannut, joten kaavaehdotus valmisteltiin 8800 k-m2 mukaisesti. Lautakunta äänesti 16.3.2011 äänin 7-6 kaavaehdotuksen nähtäville.
Palaute kaavasta oli kriittistä ja tuki aiempia kantojamme. Koska aiemmat palautukset eivät olleet tuottaneet tulosta, tein perustellun hylkäysesityksen (teksti kokonaisuudessaan viestin lopussa).
Hylkäysesitys voitti äänin 7-6. Hylkäyksen puolesta äänestivät lisäkseni kaksi demaria, perussuomalainen ja sitoutumaton, rkp ja keskusta.
Tämä oli erävoitto kestävälle kaupunkirakenteelle ja Espoon keskuksen palveluille. Seuraavaksi kaava päätynee kaupunginhallitukseen otto-oikeudella.
– Rakennuskiellon jatkaminen Tapiolassa
Esityksen mukaan.
* * *
Hylkäysesitys:
Esitän kaavaehdotusta hylättäväksi seuraavin perusteluin:
Lommilan asemakaavamuutosta on käsitelty kaupunkisuunnittelulautakunnassa vuodesta 2006 lähtien. Lautakunta on palauttanut asian useita kertoja uudelleen valmisteltavaksi, mutta lautakunnan linjaavia päätöksiä ei ole valmistelussa otettu riittävästi huomioon.
Erityisen kriittistä hankkeen toteuttamisen kannalta on, ettei lautakunnan 17.3.2010 yksimielistä päätöstä päivittäistavarkaupan määrän rajaamisesta 4000 k-m2:een ole noudatettu.
16.3.2011 lautakunta hyväksyi äänin 7-6 asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville. Saaduissa lausunnoissa mm. Uudenmaan ELY -keskus, Espoon Ympäristökeskus ja Helsingin Seudun Liikenne (HSL) esittävät kaavaehdotuksesta olennaisia kriittisiä huomioita.
Uudenmaan ELY – keskus katsoo lausunnossaan, että asemakaavahanke ei toteuta valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita eikä täytä yleiskaavan ja asemakaavan sisältövaatimuksia, koska:
– hankkeella on merkittäviä haitallisia vaikutuksia Espoon keskusta-alueen
kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen
– asiointi perustuu pääasiassa henkilöautoiluun
– palveluverkko ei kehity siten, että asiointimatkojen pituudet ovat kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat haitalliset vaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset
– mitoitus, kaupan laatu ja ajoitusmääräys eivät varmista Espoon keskuksen
kehittymistä aluekeskukseksi
– palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle ei ole luotu edellytyksiä siten kuin maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:ssä on tarkoitettu
Uudenmaan ELY-keskus viittaa lautakunnan 17.3.2010 päätökseen ilmoittaessaan ottavansa harkinnanvaraisen YVA menettelyn tarpeen harkittavakseen.
Arvio hankkeen haitallisista vaikutuksista lähialueiden kaupallisiin palveluihin perustuu alueen ostovoiman kasvuennusteisiin ja erityisesti ennusteiden epävarmuuteen. Vuoden 2015 lisätarpeen on arvioitu olevan pienimmillään yli 50 000 k-m2 ja enimmillään 100 000 k-m2. Vuoteen 2020 mennessä liiketilan lisätarpeen on arvioitu olevan vähintään 95 000 k-m2 ja enintään 180 000 k-m2.
Lisäksi alueen ympäristöä koskevat suunnitelmat ovat kaavamuutosprosessin aikana olennaisesti muuttuneet: Hallinto-oikeus kumosi Histan kaavan, Ikea suunnittelee siirtymistä Leppävaaraan ja Espoon asemanseudun kehittäminen ei ole edennyt suunnitellussa aikataulussa.
Näillä perustein katson, ettei asemakaavaehdotuksen mukaisen hankkeen toteuttaminen ole Espoon keskuksen ja sen lähialueiden kehittämistavoitteiden mukaista ja kaavaehdotus on näin ollen hylättävä.
Mukavaa ja tehokasta raportointia. Avaa asioita kuntalaisille aivan samoin kuin esim. valtuuston kokousten nettilähetykset.
Mitä tulee Espoon keskuksen kehittämiseen, on siellä seuraava pikaisesti järjestettävä kortteli Espoon kunnianarvoisan kaupungintalon kohdalla ja ympärillä. Eikö ko. lautakuntakokoonpano voisi vauhdittaa suojelukaavan tekemistä sinne, jotta päästäisiin pois pattitilanteesta. Nyt ko. korttelissa on jo kaksi synkää, tyhjää kiinteistöä. Vain Espoolla näyttää oevan varaa sellaisiin hullutuksiin.
Ja jos tähtäin onkin suojelukaavassa, mitä ELY ja museovirastokin on kannattanut, voidaan saneeraustyöt aloittaa jo nyt.
Mitä sitten tulee Tapiolan juttuihin, on siellä seuraava vaikutettava kohde Keilaniemen dinosaurustornit, jotka varjostavat koko seudun komeutta. Jopa ennen niin ylpeä Raaden hammas alistettaisiin markkinavoimien varjoon.
Ja millä keinoin siellä edetään. Espoo on kuulemani mukaan luopunut neuvotteluissa tavoittelemasta valtion minkäänlaista osallistumista Kehä I:n tunneloinnin investointien kustannuksiin ja aikoo ottaa jopa ylläpidon kustannuksia veronmaksajiensa rasitteeksi. Siitä ennakkona on juuri nyt nähtävillä Kehä I:n massiivisen muutoksen yleissuunnitelma, jonka toteuttaminen avaa Itärannan olemassaolevan puiston työmaaliikenteelle 3-5 vuoden ajaksi.
Ja miksi sitten Espoo´luopuisi tavoittelemasta normaalia valtion osallistumista investointeihin, vaikka meillä on hyvä esimerkki Vallikalliossa, jossa valtio osallistui jälkirahoitteisesti 39 prosentilla ja toisaalla Tampereella, jossa käynnistyy Rantaväylän tunnelointi Näsijärven rannalle valtion 33 prosentin osuuksin.
Espoon jo ikääntynyt maankäytön johto on viimeisinä virkatöinään esittelemässä Espoolle riskinottoa, josta espoolaiset joutuvat maksumiehiksi kymmenen seuraavan vuoden ajan?