Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.4.2012 esityslista

Tässä keskiviikon lautakunnan asiat. Jostain syystä esityslista ei ole vielä kaupungin nettisivuilla, joten linkit puuttuvat.

Infoasiat:

– Niittykumpu, keskus

Lautakunnan tavoitteena on ollut kaupunkimaisuus niin kortteleiden kuin liikennejärjestelyjen osalta. Ei siis korkeita torneja ja autoilun valtaväylää metroaseman kupeeseen, vaan tiiviitä kortteleita ja kaupunkimaista katutilaa, jossa on tilaa ensisijassa kävelijöille ja pyöräilijöille.


– Otaniemen asuntorakentamispotentiaali sekä Otaranta

Otarannan ja Servinniemen kaava on lautakunnassa pöydällä, koska halusimme ennen päätöksentekoa kokonaisnäkemyksen, mihin Otaniemessä voidaan parhaiten sijoittaa paikkoja lisäasumiselle. Emme halua rakentaa Servinniemen ranta-alueille.

- Virastokeskus (Espoon keskus)

Tämä asia on myös lista-asiana.

Lista:asiat:

– Espoon keskus, asemakaavan muutoksen lähtökohdat ja tavoitteet, Virastokeskus, Espoonkeskus II

Tavoitteena on valtuustotalon ja nykyisen kaupungintalon lähiympäristön keittäminen. Alueen viihtyvyyttä parannetaan uudistamalla ja lisäämällä asuin-, toimisto-, liike- ja julkisrakentamista, sekä uudella monitoimitorilla. Kaavoituksen yhteydessä tutkitaan mahdollisuus kalliopysäköinnin järjestämisen. Virastokeskuskortteleiden elävöittämienn on koettu Espoon keskuksen kehittämisen kannalta yhdeksi tärkeimmistä tavoitteista.

Alueen suunnittelu pohjautuu valtuuston 19.4.2010 päätökseen purkaa kaupungintalo. Tilalle esitetään valtuustotalon laajennusta ja kaupunkiaukiota.

Nyt käynnistyy siis prosessi, jonka lopputuloksena selviää, saako kaupungintalon purkaa vai ei. Suunnitelmissa on paljon hyvää, mutta hyvään lopputulokseen päästäisiin varmasti myös kaupungintalo säilyttämällä.

Vastustin valtuustossa kaupungintalon purkua ja jätin asiasta eriävän mielipiteen, joten on mahdotonta hyväksyä talon purkamista nyt kaavoituksen lähtökohdaksi, vaikka valtuuston enemmistö olikin sitä mieltä.


– Lahnus, asemakaavan lähtökohdat ja tavoitteet, Ketunkorpi

Asemakaavan tavoitteena on kehittää ja laajentaa nykyistä pientaloasutusta puoleensavetäväksi asuinalueeksi, täydentää Lahnus-Korpilampi kaava-aluetta ja vahvistaa Kalajärven keskustan toimintaedellytyksiä tiivistämällä kaupunkirakennetta. Asemakaavoituksen yhteydessä varmistetaan julkisten palvelujen ja virkistysalueiden riittävyys ja turvallisuus, sekä luontoarvojen säilyminen. Erityisesti kaava-alueen länsilaidalla Nuuksion kansallispuoistoon rajautuvilla alueilla on monenlaisia varjeltavia luontoarvoja. Asemakaava sisältää noin 146 500 k-m2 asuinkerroasalaa.

Pidän hieman irvokkaana käsitteen ”kaupunkirakenteen tiivistäminen” yhdistämistä Ketunkorpeen. Ollaan aivan pohjoisimmassa Espoossa, kansallispuiston kyljessä. Tämä kaava pääsi livahtamaan yksimielisesti kaavoitusohjelmaan, kun pj. nuiji asian huomaamattani nopeasti kokouksessa. Se jäi kyllä harmittamaan.

Alueelta on matkaa Kalajärven keskustaa 3,5 km ja siellä asuu  nyt 229 ihmistä ja siellä on 16 työpaikkaa. Melkoinen muutos on siis tulossa, enkä ole varma, kannattaako tuohon paikkaan rakentaa näin tiiviisti.

- Leppävaara, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi, Leppävaaran keskus pohjoinen I

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa olemassa olevan toimistorakennuksen muuttaminen asuinkerrostaloksi.

Tämä ei ole aiheuttanut keskustelua lautakunnassa, eikä nähtävillä oloaikana tullut muistutuksia. Eteenpäin siis.


– Tapiola, Niittykumpu, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi, Jousenpuisto

Urheilupuiston metroasema sijoittuu Jousenpuiston kaava-alueelle. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on osoittaa liikerakentamista ja asumista metroaseman ympäristöön. Lisäksi mahdollistetaan Koivu-Mankkaan tien uudet liikennejärjestelyt.

En ollut lautakunnassa edellisessä päätösvaiheessa, mutta kirjoitin silloin blogiini näin:

”Rakennusoikeus mahdollistaa noin 1100 asukkaan tiiviin korttelin metroaseman välittömään läheisyyteen.

Valmisteluaineiston jälkeen rakennustehokkuutta on merkittävästi nostettu: Kolme tornia ovat nyt kerroskorkeudeltaan 26, 17 ja 17. Merituulentien ja Koivumankkaan tien varren kerrostalojen korkeudet ovat 6-7 kerrosta.

Pidän kaavan matalamman osan kaupunkimaisuudesta, kun talot tuodaan katujen varsiin. Ratkaisua perustellaan myös melusuojauksella. Tapiolan Kilta pitää ratkaisua huonona, koska se ei sovi Tapiolan puutarhakaupunkimaiseen ilmeeseen.

Sen sijaan korkeaa rakentamista ei minusta pitäisi tuoda ainakaan tässä mitassa Jousenpuistoon, vaan pitäisin alueen todella omaleimaisena kaupunkimaisena, mutta ihmisenkokoisena kaupunkialueena.”

Kaavassa on yksi 26 kerroksinen torni ja kaksi 17 kerroksista. Asukkaat ovat kritisoineet korkeaa rakentamista ja yhdyn heidän kantaansa. Minusta joka metroasemalle ei pidä sijoittaa korkeita rakennuksia.

Muilta osin paneudun vielä muistutuksiin ja lausuntoihin.


– Viherlaakso, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville, Viherlaakso eteläinen

Asemakaavan muutoksella suunnittelualueen käyttötarkoitus muutetaan liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa eläinlääkäriaseman. Alueella sijaitsee 305 k-m2 suuruinen rakennus, jossa toimii eläinlääkäriasema. Sille on myönnetty 29.1.2009 viiden vuoden tilapäinen rakennuslupa. Rakennusoikeus ei muutu, ainoastaan käyttötarkoitus.

Sinänsä pieni kaavamuutos, joka lienee ok. Tässä yhteydessä voisi virittää keskustelua Turuntien varren kehittämisestä laajemmin. Tulevaisuudessa näkisin Turuntien varren kehittyvän kaupunkimaiseksi miljööksi, jolloin rakentamista voitaisiin tiivistää kadun varteen ja tiestä muodostuisi katu.


– Länsimetron jatkeen hankesuunnitelman tiedoksi merkitseminen

Päättäessään Länsimetron rakentamisen käynnistämisestä 19.5.2008 valtuusto lisäsi päätökseen kehotuksen aloittaa Matinkylän ja Kivenlahden välisen metroyhteyden suunnittelun yhteistyössä valtion kanssa.

Tekninen keskus on laatinut hankesuunnitelman alustavan yleissuunnitelman pohjalta Matinkylä Kivenlahti/Saunalahti osuuden rakentamisesta. Hanke käsittää kalliotunnelissa Matinkylästä Kivenlahteen/Saunalahteen kulkevan metrolinjan. Läntiselle metrovarikolle on esitettty kaksi vaihtoehtoista ratkaisua: Sammalvuoreen tai Harmaakallioon.

Tavoitteena on ollut ratkaista asemien paikat sekä metrotunnelin sijainti asemakaavoituksen edellyttämällä tarkkuudella. Maanalainen asemakaava on tulossa päätöksentekoon syksyllä 2012. Hankkeen rakentaminen voidaan aloittaa vuoden 2013 aikana, kun Länsimetron louhinnat on saatu päätökseen.

Metron jatkoa viedään määrätietoisesti eteenpäin.

- Liikenne Espoossa 2011

Liikennelaskentojen tulos on, että autoliikenne kasvoi vuoden 2010 syksystä vuoden 2011 syksyyn keskimäärin noin prosentin verran ja liikennesuorite noin puoli prosenttia. Pyöräilijöiden määrä väheni hiukan sekä kaupunkikeskuksissa, että pitkän matkan yhteyksillä. Jalankulkijamäärä keskuksissa kasvoi keskimäärin prosentin, mutta muutokset ovat olleen eri keskuksissa hyvin erilaisia. Nousut Espoon bussipysäkeiltä pysyivät suunnilleen syksyn 2010 tasolla. Syksyn nousijamäärät Espoon juna-asemilta vähenivät noin 7%. Samaan aikaan asukasmäärä kasvoi 1,8% ja autokanta 4,6%.

Huolestuttava trendi on, että autoilu kasvaa, mutta joukkoliikenteen käyttö ei. Espoon pitäisi asettaa myös kunnianhimoiset pyöräilynedistämistavoitteet.

3 kommenttia kirjoitukseen “Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.4.2012 esityslista

  1. Tuosta liikennelaskennan maantieteellisestä ulottuvuudesta kiinnostaisi tietää enemmän. Kun puhutaan joukkoliikenteen kehittämisestä, tärkeää olisi tunnistaa syy-seuraussuhteet. Onko esimerkiksi paikkoja, joissa joukkoliikenne on pärjännyt paremmin? Missä autoilu on lisääntynyt eniten? Onko trendi siis yleinen vai onko sillä korrelaatiota uuteen rakentamiseen (suuntaan tai toiseen)? Eli ennen kaikkea: onko paikkoja, joissa kaavoituksella on saatu aikaan parempi joukkoliikenteen käyttöosuus? Löytyykö menestystarinoita?

    Tai voisiko yhteyden löytää pysäköintiin? Onko henkilöautoilu kasvanut juuri niin suureksi kuin pysäköinti mahdollistaa?

    Pyöräilyn edistämiseen tarvittaisiin kai ensimmäisenä suunnittelijat, joilla olisi edes jotain yritystä tehdä toimivia pyöräteitä. Hyvä esimerkki suunnittelukukkasesta on Friisinmäentie/Nuijalantie, jossa kevyen liikenteen väylä risteilee tien puolelta toiselle. Eihän tuollainen voi syntyä kuin täydellisestä välinpitämättömyydestä. Ja milloin Espoossakin aletaan Helsingin tapaan tehdä pyöräteitä ja pyöräkaistoja?

  2. Olennaisia kysymyksiä! En ole edelleenkään ehtinyt lukea tarkemmin liikenneselvitystä, joten niitä koskevia kysymyksiä en pysty nyt kommentoimaan.

    Espoon pyöräilyn tasosta olen samaa mieltä. Ongelma on, ettei Espoosta löydy virkamiestä, joka ottaisi kokonaisvastuun pyöräilyn edistämisestä. Kaavoja tehdään ihan muusta näkökulmasta, ja teknisessä keskuksessa ei kannateta pyöräilyn ja kävelyn erottamista toisistaan. Tämä on vähän kärjistetty, mutta ei paljon.

    Saimme budjettineuvotteluissa hyväksyttyä pöytäkirjamerkintä:

    ”Kaupunkisuunnittelukeskuksesta ja teknisestä keskuksesta osoitetaan vastuuhenkilöt valmistelemaan Espooseen pyöräilyn edistämisohjelma, jonka laadinnan ja hyväksynnän nämä lautakunnat hoitavat yhteistyössä. ”

    Pitääkin taas kysellä, mitä tälle kuuluu.

  3. Jos Espoo ottaisi mallia Helsingistä, vaikka vaikka kahdessa asiassa:

    – vähemmän kevyenliikenteenväyliä, pyörät joko pyöräkaistoille tai reilusti muun liikenteen sekaan, pyöräilyn ja jalankulun rinnastaminen on hengenvaarallista kaikille liikenteeseen osallistujille. Pyöräilyä ei tulisi rinnastaa jalankulkuun.

    – pyöräteiden jatkeiden käytännön toteutus, miksi edeleen uusiinkin pyöräteihin laitetaan jyrkät reunuskivet kun ylitetään autojen ajorata? Ei kai edes kunnossapito edellytä moista? Taitaa olla vain vallitseva tapa?

    – talvikunnossapito, pyöräilyn PÄÄREITIT. Talvena 2011-2012 pyöräilin lumisateiden jälkeen ympäri Espoota, ja monena päivänä MISSÄÄN ei oltu koskettu pyöräväyliin. Jos edes muutamasta pääväylästä huolehdettaisiin, voisin työntää sitä pyörää ensimmäiset kaksi kilometriä, jos olisi joku reitti, josta on kunnossapitolupaus. … kulkutapaosuutta voi nostaa myös lisäämällä ympärivuotista pyöräilyä.