Kokouksen lista on jälleen lyhyt, mutta nyt on mukana tärkeitä asioita.
Finnoo etenee seuraavaksi keskusta-alueen kaavan osalta, kun lautakunta hyväksyy kaavalliset tavoitteet.
Infossa lista-asioiden lisäksi Espoontorin ja Suvelan tilannekatsaus.
Lista-asiat:
– Kaitaa-Matinkylä, Finnoo I, asemakaavan ja asemakaavanmuutoksen lähtökohdat ja tavoitteet
Tavoitteena on toteuttaa alueelle Finnoon keskus metro-, asuin-, työpaikka- ja palvelukortteleineen sekä virkistysalueineen huomioiden alueen luonto- ja virkistysarvot. Tavoitteena on kaupunkimainen omaleimainen ympäristö, joka muodostuvassa identiteetissään hyödynnetään merellisyyttä.
Metroaseman ympäristöstä tavoitellaan alueen ja sen palvelujen keskusta. Finnoonlaakso suunnitellaan virkistysalueeksi kevyen liikenteen yhteyksineen ja Finnoviken-kosteikon säilyminen turvataan.
Alueen laajuus on noin 100 ha. Valmisteluaineiston mukainen rakentaminen tuottaa noin 337 000 kerrosneliömetriä, josta asuinrakentamista on noin 240 000 kerrosneliömetriä ja arvioitu asukasmäärä noin 5300 asukasta.
Kaavalliset tavoitteet on pääosin hyvin muotoiltuja. Listatekstissä on korostettu lintukosteikon suojelua. Harmillista on, että ympäristöministeriö ei edelleenkään tue kosteikon suojelua luonnonsuojelulailla. Täytynee siis tyytyä kaavalliseen suojeluun.
Rakennuskorkeudet ovat havainnekuvassa maltillisia. Yksi 24 kerroksinen talo, kaksi 16-kerroksista ja kaksi 12-kerroksista. Vision tornimetsän jälkeen näyttää hyvältä.
Kosteikon suojavyöhykkeelle on sijoitettu hulevesialtaita ja puistotoimintoja. Esitän että nämä pitää sijoittaa korttelialueille. Suojavyöhyke on rauhoitettava ylimääräisiltä toiminnoilta. Virkistyskäyttöpaineet tulevat joka tapauksessa olemaan kovat.
– Röylä, Pakankylän kartano, asemakaavan lähtökohdat ja tavoitteet
Asemakaavan tavoitteena on Pakankylän kartanomiljöötä kunnioittavalla tavalla varmistaa Kaisa Kallion kansalaislahjasäätiön ylläpitämän kuntoutus-, virkistys ja lomakeskuksen Kaisankodin toiminta myös tulevaisuudessa.
Asemakaava sisältää noin 21 000 k-m2 asuinkerrosalaa. Alueen kokonaistehokkuudeksi tulisi 0,25.
Tätä esiteltiin viime kokouksen infossa. Rakennusoikeuden määrä vaikuttaa suurelta, mutta toisaalta suunnitelmat näyttivät miljööseen sopivilta. Tarkoitus on luoda alueesta kylän keskus. Myös siirtolapuutarhan toteuttamista tutkitaan. Nyt on kyse vasta valmisteluaineistosta, joten palautteen pohjalta suunnitelmia voidaan sitten muokata.
– Bodom, Bodominkartano, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavaksi ja asemakaavan muutokseksi
Eskaksenmäelle sijoitetaan erillispientaloasutusta sekä palvelu- ja toimitiloja. Bodomin kartanon pihapiiri ja sitä ympäröivä golfkenttä asemakaavoitetaan nykytilanne säilyttäen. Huoltorakennuksille osoitetaan uusi paikka Bodomintien itäpuolella. Kaavassa huomioidaan Matalajärven suojelutarpeet sekä muut luonto- ja kulttuuriympäristökohteet.
Asemakaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 132 hehtaaria ja rakennusoikeus noin 14 140 k-m2, josta uutta rakennusoikeutta on noin 5400 k-m2. Eskaksenmäelle osoitetaan uusia erillispientalotontteja 22 kappaletta.
Espoon ympäristöyhdistys ja ympäristökeskus ovat kriittisiä. Vetoavat yleiskaavan vastaisuuteen ja siihen, että asuinalue on irrallaan yhdyskuntarakenteesta. Ympäristökeskuksen mukaan Matalajärven natura-alue on asianmukaisesti huomioitu, Espoon ympäristöyhdistyksen näkemyksen mukaan ei. Tähän pitää vielä paneutua.
– Viherlaakso eteläinen, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville
Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa Lindstedtintien katualue puistoalueeksi rakentamattomalta osuudelta välillä Kavallinmäki – Kavallintie.
Aina on hyvä, kun katu muutetaan puistoksi.