Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto sekä tila- ja asuntojaosto pitävät yhteisen kokouksen ensi maanantaina. Kokouksen ainoana mutta sitäkin tärkeämpänä asiana on Espoon hallinnollisen keskuksen kehittämisen periaatteet ja tavoitteet.
Lista kokonaisuudessaan löytyy täältä:
Kehittäminen on jumiutunut pattitilanteeseen, kun valtuusto päätti äänestystuloksella purkaa kaupungintalon, mutta päätöksen perusteet on sen jälkeen kiistetty ja säilyttämistä vaadittu. Listatekstistä käy hyvin kompaktisti ilmi päätöshistoria.
Itse äänestin valtuustossa kaupungintalon säilyttämisen puolesta. Olen iloinen, että järki näyttäisi olevan voittamassa ja kaupungintalo säilymässä. Suunnanmuutokseen on varmasti vaikuttanut myös aktiivinen kansalaisliike sekä demareiden ja vasemmistoliiton valtuustoaloitteet, joita vihreätkin ovat tukeneet. Asiaa ei toki ratkaista nyt, vaan asemakaavan yhteydessä, kuten valtuusto on päättänyt. Purkamista ei kuitenkaan enää ajeta valmistelun lähtökohtana.
Keskeinen ajatus on, että Espoon keskus säilytetään hallinnollisena keskuksena ja nyt tehdään visio siitä, miten kaupungin tilat järjestetään, jotta hallinnolliset työpaikat saadaan mahdollisimman fiksusti sijoitettua. Säilyttämällä hallinnon työpaikat Espoon keskuksessa kaupunki vahvistaa osaltaan Espoon keskuksen elinvoimaisuutta.
Kaupungintalon kohtalo ratkeaa kaavoituksen yhteydessä, kuten aiemmin on päätetty, mutta nyt linjataan, että paikalle tulee joka tapauksessa virastoja. Tavoitteena on tuoda asemakaava valtuuston päätettäväksi vuoden 2013 aikana.
Selostuksessa todetaan, että museovirasto kehottaa lausunnossaan ottamaan valtuustotalon ja kaupungintalon säilyttämisen kaavan keskeiseksi lähtökohdaksi. Valtuuston päätös ja lausunto ovat siis ristiriidassa keskenään. Kustannuksista todetaan, että kaupungintalon peruskorjaus, jonka yhteydessä rakennuksen nykyiset ominaispiirteet säilyvät, maksaa karkeasti arvioiden n. 20 milj. e ja se on samaa luokkaa kuin vastaavan kokoisen uuden toimistorakennuksen kustannus.
Mutkia on vielä matkassa, mm. se, että kaupungin talousarviossa tähän investointiin ei ole varauduttu. Suunnitelma kaupungintalon kunnostamiseksi virastoiksi on kuitenkin sikäli realistinen, että virastotyöpaikkoja tarvitaan joka tapauksessa.
Pidän hyvänä, että asiaan on lähdetty hakemaan ratkaisua kaupunginhallituksesta kahden jaoston voimin. Uskon, että tämä päätös antaa eväät valmistelulle, jonka pohjalta voimme tehdä viisaita päätöksiä kun kaava tuodaan valtuustoon. Tärkeintä on, että Espoon keskuksen kehittämisessä päästään nyt eteenpäin.
Alla vielä päätösesitykset kokonaisuudessaan:
– Espoon hallinnollisen keskuksen kehittämisen periaatteet ja tavoitteet
Elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päättää Espoon hallinnollisen keskuksen kehittämisen periaatteina ja tavoitteina, että:
Espoon keskus säilytetään Espoon kaupungin hallinnollisena keskuksena. Espoon keskusta vahvistetaan kaupallisten ja julkisten palvelujen keskuksena. Asuntorakentamismahdollisuuksia lisätään merkittävästi. Rakennettava kaupunkirata ja muut uudet liikennejärjestelyt parantavat keskuksen saavutettavuutta. Samalla parannetaan Espoon keskuksen alueen imagoa houkuttelevana työpaikka-alueena.
Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto päättää Espoon hallinnollisen
keskuksen kehittämisen periaatteina ja tavoitteina, että:
1
Espoon keskukselle tehdään Espoon keskuksen hallinnollisten toimitilojen tilankäyttövisio. Tilankäyttövision tavoitteena on uudistaa kaupungin hallinnollisten tilojen käyttöä
vastaamaan nykyaikaisia palveluntuotantotarpeita ja työympäristöratkaisuja. Tavoitteena on
tehostaa toimitilojen tila- ja kustannustehokkuutta muun muassa keskittämällä tiloja nykyistä vähempiin rakennuksiin.
2
Virastokeskus-asemakaavan muutosehdotuksessa Kaupungintalon nykyiselle paikalle varaudutaan sijoittamaan työpisteitä noin 200-250 henkilölle, sekä lisäksi toteuttamaan tiloja muuhun yleisöpalveluun. Jos kaupungintalo peruskorjataan, se tehdään siten että rakennuksen ominaispiirteet säilyvät.
3
Kaupungin toimitiloja voidaan sijoittaa Espoontori-Entresse -laajennuksen ja muiden yksityisten hankkeiden yhteyteen.