Tässä raporttia eilisestä HSYKin kokouksesta. HSYK on seudullinen yhteistyöelin, joka koostuu seudun 14 kunnan valtuustojen ja kaupunginhallitusten puheenjohtajista + lisäjäsenistä joilla tasapainotetaan poliittista ja alueellista edustavuutta.

Vihreitä on HSYKissä yhteensä neljä: Valtuuston puheenjohtajat Mari Puoskari (Helsinki) ja Terho Pursiainen (Järvenpää) asemansa puolesta ja allekirjoittanut (Espoo) sekä Säde Evilä (Kerava) tasapainotuspaikoilla. Viime kaudella toinen ylimääräinen paikkamme oli Vantaalta, mutta menetimme sen perussuomalaisille, kun Vihreät putosivat Vantaalla 4. suurimmaksi puolueeksi.

HSYKin työskentelyn kohteena ovat erityisesti maankäyttö, asuminen ja liikenne sekä seudulliset palvelut. Samat joita on kaavailtu tulevalle metropolihallinnolle. Tarkempi kuvaus löytyy täältä.

HSYK kokoustaa kahdesti vuodessa, eikä kokouksissa ole ollut tapana äänestellä tai edes tehdä esityksiä. Konkarit ovat kuvailleet sitä vallattomaksi kahvikerhoksi, joten ennakko-odotukset eivät olleet korkealla.

Kokouksen aluksi järjestäydyttiin ja tulin valituksi HSYKin 2. varapuheenjohtajaksi ja näin ollen myös työvaliokunnan 2. vpj:ksi. Pj:ksi valittiin Helsingin kh:n pj. Tatu Rauhamäki ja 1. vpj:ksi KUUMA-kuntien yhteistyöelimen pj. Markku Liimatainen Keravalta.

Asialistalla oli tärkeitä seutuasioita: MAL-sopimuksen seuranta, seudun maankäytön suunnitelman visio ja tavoitteet, sekä HLJ 2015 valmistelutilanne. Näistä kaikista saimme esittelyt.

HSYKin päätösvaltaan näistä kuuluu lähinnä tuo maankäyttösuunnitelma. Tai ei se siitäkään virallisesti päätä, vaan kunnat, mutta yhteistä näkemystä haetaan HSYKin puitteissa, jotta kunnissa saataisiin aikaan yhteneväiset päätökset.

Tavoitteena on konkreettinen suunnitelma, jonka pohjalta voidaan neuvotella vuoden 2015 aikana seuraavassa aiesopimuksessa 2016–2019 (MAL-soimus) sovittavat yhteiset toimenpiteet ja resurssit tavoitteiden toteuttamiseksi. Tavoitteena on saada suunnitelma hyväksyttyä alkuvuodesta 2015 samaan aikaan HLJ 2015 -suunnitelman kanssa.

Tässä vielä MAL konkretisoituna:
M = mankäyttö -> maankäyttösuunnitelma (masu)
A = asuntopolitiikka -> asuntostrategia
L = Liikenne -> HLJ 2015

Tuo seudullinen asuntostrategia tuli uutena asiana. Vielä ei ole päätetty, missä muodossa sitä valmistellaan, eli onko oma erillinen strategiansa vai osa maankäyttösuunnitelmaa. Tähän pyysimme tarkennusta HSYKin seuraavaan kokoukseen.

Valmisteluprosessi on melkoinen häkkyrä, jossa luottamushenkilöiden rooli on ohut ja sirpaleina siellä täällä. Valmistelukokonaisuutta hankaloittaa osaltaan se, että HLJ:tä tehdään HSL:ssä, jossa kaikki seudun kunnat eivät ole mukana, noita kahta muuta sitten virkamiesvetoisesti ja HSYKin ohjauksessa. Virkamiestasolla yhteistyö on ymmärtääkseni jo melko toimivaa.

Asioita pohjustettiin syyskuussa luottamushenkilöseminaarissa Aulangolla, jossa työstettiin seudun tulevaisuuskuvaa osallistavalla tavalla. Seminaari oli antoisa ja innostava ja siellä esitetyt asiat on saatu hyvin tiivistettyä MAL-visioon ja tavoitteisiin. Valitettavasti seminaarissa oli melko vähän luottamushenkilöitä paikalla erityisesti pk-seudun kunnista.

Luonnosvaiheessa järjestetään uusi seminaari ensi elokuussa, toivottavasti kutsuttavat silloin pääsevät paikalle, jotta saadaan luottamushenkilöiden panos mukaan valmisteluun.

Takaisin itse kokoukseen: Vaikka lähtöoletus siis oli, että esityksiä ei tehdä, päätimme vihreiden kesken yrittää. Tein ryhmämme nimissä esityksen, että maankäyttösuunnitelman tavoitteisiin lisättäisiin seuraava:

”Huolehdimme asuinalueiden viihtyisyydestä ja luonnonläheisyydestä seudun vetovoimatekijänä.”

Puheenjohtaja suhtautui esitykseen myönteisesti ja kun valmistelevilla virkamiehilläkään ei ollut mitään sitä vastaan, se hyväksyttiin yksimielisesti. Toivoin puheenvuorossani myös, että masu-suunnitelmassa otettaisiin kantaa siihen, miten seudulla vastaamme valmisteilla olevan Uusimaa-ohjelman tavoitteeseen ”hiilineutraali Uusimaa vuonna 2050”.

Pj:llä oli aktiivinen ote HSYKin roolin vahvistamiseen. Pohjaesitys maankäyttösuunnitelman päätöksentekoprosessista oli, että se tulisi HSYKin käsittelyyn seuraavan kerran vasta valmiina luonnoksena.

Päätimme kuitenkin, että ensi keväänä HSYKin käsittelyyn tuodaan suunnitelman pohjaksi laadittavat kriteerit ja mittarit ja syksyllä käsittelemme luonnosta ennen kuin se lähtee kuntiin lausuntokierrokselle. Näin pääsemme oikeasti vaikuttamaan asioihin, jotka meidän odotetaan hyväksyvän.

Kokouksen jälkeen valmistelevat virkamiehet tulivat kiittämään puheenjohtajaa siitä, että nyt HSYKissäkin ryhdytään nyt oikeasti töihin. Totesimme, että tämähän on hyvää harjoittelua tulevaa metropolihallintoa varten.

Ohessa vielä pohjaesitys visioksi ja tavoitteiksi, joihin siis tehtiin tuo edellä mainittu lisäys:

MAL-visio
– Helsingin seutua kehitetään yhtenäisesti toimivana ja vetovoimaisena metropolialueena.
– Metropolialueen eheä yhdyskuntarakenne on toiminnoiltaan monipuolinen ja ekotehokas. Tiiviin ydinalueen ympärillä on omailmeisten keskusten verkosto ja luonnonläheinen ympäristö.
– Kasvava seutu tarjoaa monipuolisia asumisen vaihtoehtoja.
– Kestäviin liikkumismuotoihin pohjautuva liikennejärjestelmä palvelee seudun saavutettavuutta ja elinkeinoelämän kilpailukykyä.

MAL-tavoitteet
– Parannamme seudun yhteiskuntataloudellista tehokkuutta.
– Turvaamme seudun elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja toimintaedellytykset. Monipuolinen ja toimiva seutu houkuttelee lisää investointeja.
– Toteutamme seudun kestävillä kulkutavoilla hyvin saavutettavaksi. Liikkumisen tarve vähenee ja liikennejärjestelmän energiatehokkuus kasvaa.
– Huolehdimme uusien ja olemassa olevien asuinalueiden sosiaalisesta kestävyydestä. Vastaamme erilaisten väestöryhmien asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset kohtuuhintaiselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle.
– Varmistamme asuntotuotannon ja palvelurakentamisen edellyttämät kaavalliset, liikenteelliset ja yhdyskuntatekniset valmiudet.