Valtuustokautta on takana ensimmäinen neljännes. Vuosi on ollut työntäyteinen mutta antoisa. Tässä koostetta siitä, mitä olen tehnyt. Tarkemmin olen raportoinut työstä blogissani.
Koosteessa korostuvat omat tekemiseni, mutta kaiken perusta on vahva ja aktiivinen Vihreä valtuustoryhmä, jossa huipputyypit tekevät loistotyötä niin omissa luottamustoimissaan kuin toimivana tiiminä. Kiitos siis koko ryhmälle kuluneesta vuodesta!
1. Espoon uuden johtamismallin pilotointi
Olen saanut tehdä espoolaista historiaa hoitamalla osa-aikaisesti kaupunginhallituksen varapuheenjohtajan tehtävää ja pilotoimalla näin Espoon uutta luottamushenkilöjohtamisen mallia. Tehtävän osa-aikainen hoitaminen on Espoossa vapaaehtoista, eikä kukaan muu kaupunginhallituksen puheenjohtajistosta ole toistaiseksi tarttunut tilaisuuteen.
Espoon malli on herättänyt kiinnostusta mm. Kuntaliitossa, jossa pohditaan kuntajohtamisen edellytyksiä muuttuvassa toimintaympäristössä. Kunnista on tullut enenevässä määrin kuntakonserneja, joiden johtaminen edellyttää yhä laajempaa osaamista ja ajankäyttöä.
Valta valuu virkamiehille, ellei luottamushenkilöiden toimintaedellytyksiä paranneta. Vihreät tavoittelivat Espooseen pormestarimallia, joka selkiyttäisi ja vahvistaisi poliittista johtajuutta. Nykyiseen malliin päädyttiin poliittisena kompromissina.
Osa-aikaisuus tarkoittaa käytännössä sitä, että saan 6000 euron vuosipalkkion sijaan 2000 euron kuukausipalkkion, joka maksetaan kokouspalkkioiden lisäksi. Espoon malli on rakennettu siten, että kullakin kaupunginhallituksen puheenjohtajista on oma jaosto johdettavanaan.
Puolueiden välisissä paikkajakoneuvotteluissa päädyttiin kuitenkin valitsemaan puheenjohtajan lisäksi kolme varapuheenjohtajaa (demareilla ja perussuomalaisilla on yhtä suuret valtuustoryhmät, eikä sopua muuten löytynyt), jolloin yksi jäi ilman jaoston puheenjohtajuutta.
2. Koulujen sisäilmaongelmat kärjistyivät – vastuut ja päätöksenteko selväksi
Sain johdettavakseni tila- ja asuntojaoston ja sen myötä kaupungin tilahallinnon. Jaosto piti vuoden aikana 11 kokousta ja sen lisäksi pidin useita palavereja tilakeskuksen johdon kanssa.
Vuosi meni sisäilmaongelmia ratkoessa sekä koulujen peruskorjauksia kiirehtiessä. Akuutteina tapauksina olivat Tapiolan, Viherlaakson ja Veräjäpellon väistöratkaisut. Koulukorjauksia saatiin lisättyä talousarvioon, mutta töitä riittää vielä korjausprosessien nopeuttamisessa ja valvonnan parantamisessa, jotta akuuteilta kriiseiltä vältyttäisiin jatkossa.
Kaupungin sisäinen päätöksenteko koulutilojen osalta on ollut epäselvä: Mikä on opetuksesta vastaavien lautakuntien vallassa ja mistä päättää tilakeskus? Tieto ei ole kulkenut ja niin opettajat, oppilaat kuin vanhemmatkin ovat turhautuneet päätöksenteon hitauteen ja tiedonpuutteeseen.
Järjestin kaksi jaoston sekä opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan ja svenska rum -lautakunnan yhteistä iltakoulua, joissa työnjakoa pohdittiin yhdessä. Tiedotusta on parannettu kokoamalla tieto koulukorjauksista kaupungin sivuilla yhteen paikkaan. Työ jatkuu, mutta hyvään alkuun on päästy.
3. Asuntopolitiikka työn alle
Viime valtuustokaudella tein valtuustoaloitteen Espoon asuntopoliittisen ohjelman laatimisesta ja se annettiin jaostomme valmisteltavaksi. Ohjelmaluonnoksesta pidettiin valtuustoseminaari marraskuussa ja se lähetettiin valtuustoryhmiin lausunnolle. Ohjelma on tarkoitus tuoda valtuuston hyväksyttäväksi alkuvuodesta.
Haasteena on saada ohjelmasta poliittisesti linjaava. Luonnos oli vielä turhankin toteava kooste siitä, mitä jo tehdään.
4. Espoo-tarina ohjaa kaikkea tekemistä
Espoo-tarinaa, joka toimii myös valtuustokauden strategian pohjana, työstettiin koko kevät ja se hyväksyttiin kesäkuun valtuustossa. Vihreiden valtuustoryhmä teki jokaisessa käsittelyvaiheessa hyvin perusteltuja muutosesityksiä ja saimmekin hyvin näkemyksiämme läpi. Vihreiden kädenjälki näkyy strategiassa mm. joukkoliikenteen korostamisena, avoimuuden lisäämisenä ja heikoimpien huomioimisena.
5. Kuntauudistus ja kuntien välinen yhteistyö
Ryhmämme on ollut aktiivinen kuntauudistukseen ja metropolilakiin liittyvien lausuntojen työstämisessä tavoitteena vahva metropolihallinto, jolla on vaaleilla valittu valtuusto. Metropolilausuntoon saimme vahvistettua seudullisen päätöksenteon merkitystä.
Syksyllä käynnistyi kuntajakoselvitys Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kanssa (EKKV-selvitys). Olen selvityksen poliittisen ohjausryhmän jäsen ainoana vihreänä. Myös siellä olen tuonut esiin, ettei mahdollinen neljän kunnan liitos poista tarvetta tarkastella ja päättää asioista koko metropolin tasolla.
Pääkaupunkiseudun kuntien välistä yhteistyötä tehdään pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmässä, jonka varapuheenjohtaja olen. Koordinaatioryhmä ei tee virallisia päätöksiä, eikä äänestä. Keskustelu on ollut nihkeää, kun on yritetty sovitella kovin erilaisia näkemyksiä pääkaupunkiseudun kuntajakoselvityksistä tai soteuudistuksesta. Loppuvuodesta kokouksia peruttiin kun uudistukset olivat valtion tasolla vaiheessa.
Helsingin seudun yhteistyötä tehdään Helsingin seudun yhteistyökokouksen (HSYK) merkeissä, jossa olen 2. varapuheenjohtaja. Se kokoontuu kahdesti vuodessa pohtimaan seudun yhteisiä asioita.
Nämä ovat juuri niitä himmeleitä, joissa päättäjät turhautuvat näennäispäättämiseen ja joista päästäisiin eroon perustamalla vaaleilla valittava metropolivaltuusto hoitamaan yhteisiä asioita.
6. Kaavoitustyö hyvissä vihreissä käsissä
Edellisen kauden toimin tiiviisti kaavoituksen parissa kaupunkisuunnittelulautakunnan varapuheenjohtajana. Onneksi sain mahdollisuuden jatkaa kaava-asioiden seuraamista lautakunnassa kaupunginhallituksen valvojana.
On ollut ilo seurata Vihreän kaupsuryhmän (lautakunnan vpj. Kirsi Louhelainen, jäsen Risto Nevanlinna sekä varajäsenet Henna Partanen ja Rainer Lahti) ansiokasta työskentelyä. Samalla olen voinut evästää asioissa, jotka ovat olleet vireillä jo viime kaudella.
7. Muutamia nostoja valtuustotyöstä
– Blominmäen jätevedenpuhdistamon mahdollistavassa osayleiskaavassa puolustimme viheryhteyksiä ja vaadimme riittävän turvallisia varapurkujärjestelmiä, jotta Espoonjoen ja Espoonlahden natura-alueen hyvä vedenlaatu voidaan turvata kaikissa olosuhteissa.
– Turvesuon pohjoisosan retailpark -kaavaa ryhmämme vastusti valtuustossa, koska rakentaminen jyräisi viheralueen. Kaava hyväksyttiin, mutta kiertää vielä valitusprosessissa.
– Kaupungintalon kohtalo on edelleen avoinna, mutta kaupunginhallituksen jaostoissa linjattiin, että jos talo päätetään säilyttää, se säilyy virastokäytössä. Kaupunkisuunnittelulautakunnassa väänsimme sitkeästi virastokeskuksen kaavaa siihen suuntaan, että se mahdollistaa aidosti kaupungintalon säilyttämisen, jolloin päätös tehdään valtuustossa kaavan hyväksymisen yhteydessä.
– Raide-Jokeria olemme ajaneet sitkeästi vuosikausia. Tammikuussa kaupunginhallitus päättää, siirretäänkö linjaus Kehä I:n varteen vai jatketaanko nykyisellä linjauksella. Tärkeintä on saada jokeri vihdoin raiteille!
– Sivistystoimen uudistamisessa puolustimme nuorisotoimen merkitystä Suomen toiseksi suurimmassa kaupungissa. Vaikka liikunta- ja nuorisotoimi päätettiin yhdistää, ei työ mennyt hukkaan. Jatkamme nuorisoasioiden vahvistamista uudessa organisaatiossa. Myös työväenopiston toimintaa kaupungin organisaatiossa puolustimme, mutta se päätettiin siirtää Omnian alaisuuteen osaksi aikuiskoulutuskeskusta.
– Kalajärvenkallion rakentamisesta väännettiin vuoden viimeisessä valtuustossa. https://www.tiinaelo.fi/2013/12/09/kalajarvenkalliot-vaarin-palautettu/. Kaava palautettiin uudelleen valmisteltavaksi ja työ kallioiden ja Kalajärven suojelemiseksi jatkuu.
8. Kulunut vuosi ja tehty työ lukuina
Mitä tämä kaikki sitten tarkoittaa työtunteina ja kokouksina:
Viralliset kokoukset:
12 valtuusto
24 valtuuston neuvottelutoimikunta (lisätty 13.1.2014)
3 budjettineuvottelu
22 kaupunginhallitus
22 kaupunginhallituksen neuvottelutoimikunta (lisätty 13.1.2014)
11 tila- ja asuntojaosto
11 konsernijaosto
11 elinkeino- ja kilpailukykyjaosto
20 kaupunkisuunnittelulautakunta (parista pois)
3 sivistystoimen puheenjohtajisto
7 pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmä
2 pääkaupunkiseudun neuvottelukunta
1 Helsingin seudun yhteistyökokous
2 EKKV-selvityksen poliittinen ohjausryhmä
Arvio ajankäytöstä:
11 h/vko viralliset kokoukset + niihin liittyvät neuvottelukokoukset
7 h/vko muut kokoukset, tilaisuudet ja edustukset
20 h/vko valmistautumista, yhteydenpitoa, raportointia ja blogien kirjoitusta ym.
Palkkiot:
Kaupunginhallituksen varapuheenjohtajan kuukausikorvaus on 2000 euroa, josta menee Espoon vihreille 100 e. Kuukausikorvauksen päälle tulevat kokouspalkkiot, joita kertyi vuoden mittaan noin 38 500 euroa. Näistä Espoon vihreät perii luottamushenkilömaksua 20%. Luottamushenkilömaksut ovat verotuksessa vähennyskelpoisia.
9. Tavoitteena ensi vuodelle – Kaupungin palvelut ja niiden tekijät tutuksi
Tämä vuosi on kulunut paljolti tehtävien haltuun ottoon, uuden valtuustoryhmän ja kaupunginhallitusryhmän sisään ajoon, ryhmän sisäisten toimintatapojen luomiseen ja yhteydenpitoon asukkaiden kanssa.
Ensi vuonna haluan paneutua tarkemmin ja laajemmin kaupungin organisaatioon. Nyt tutuksi on tullut lähinnä tekninen puoli (tilakeskus, kaupunkisuunnittelu, tekninen keskus, ympäristökeskus).
Haluan ymmärtää paremmin myös, miten sosiaali- ja terveyspalveluita tuotetaan, kuinka päivähoito toimii ja miten koulujen opetusta pyöritetään. Otan tavoitteeksi 30 vierailua kaupungin eri yksiköissä ensi vuoden aikana.