Huomisessa kaupunginhallituksessa isoimpina asioina osallistuminen erityiseen kuntajakoselvitykseen sekä Länsimetron jatko. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.

– Osallistuminen erityiseen kuntajakoselvitykseen (Kv-asia)

Kaupungin johto suhtautuu tähän selvitykseen yksiselitteisen kielteisesti. Kj. päätti tuoda asian valtuuston päätettäväksi, koska valtuusto on aiemmissa lausunnoissaan todennut ettei hyväksy pääkaupunkiseudun kaupunkien pakkoliitosta eikä pääkaupunkiseudun kuntaliitokseen tähtäävän
kuntaliitosselvityksen käynnistämistä.

Päätösesitys on, että Espoo osallistuu erityiseen kuntajakoselvitykseen, koska kuntalain mukaan on pakko. Edelleen esitetään, että valtuusto nimeää seurantaryhmään asemansa puolesta valtuuston puheenjohtajan, kaupunginhallituksen puheenjohtajiston ja kaupunginjohtajan.

Lisäksi Espoon kaupunki edellyttää kattavan riskianalyysin laatimista selvitysvaiheessa yhdeksän kunnan yhdistämisestä.

Ymmärrän kritiikin siitä, että lukuisat päällekkäiset selvitykset syövät työaikaa ja resursseja, kun samalla pitäisi keskittyä toiminnan kehittämisen ja kovien tuottavuustavoitteiden saavuttamiseen. Toisaalta kyllä tässäkin selvityksessä on mielestäni syytä olla mukana, kun se kerran tehdään. Ja mieluiten tietysti asiallisesti ja rakentavasti, vaikka kriittisiä ollaankin. Tampereen seudulla saivat aikaan oman ”Eurooppalainen kaupunki” -mallinsa, joka pitää sisällään vahvan aluedemokratian. Vastaavaa yhteistä yrittämistä kaipaisi tännekin.

– Espoon Matkailu Oy:n osakkeen ostaminen Hotelli Golden RPV oy:n konkurssipesältä

Ostetaan Hotelli Golden RPV Oy:n (entinen Meripuisto Oy) konkurssipesältä yhden (1 kpl) Espoon Matkailu Oy:n osakkeen nimellisarvoa vastaavaan hintaan 1 700 euroa.

Kaupunki perusti vuonna 2000 yhdessä 11 yrityksen kanssa Espoon Matkailu Oy nimisen yhtiön, johon aiemmin toimineen Espoon matkailu- ja kongressitoimiston toiminnot ja henkilöstö siirrettiin 1.1.2001. Espoolla on oston jälkeen 52 osaketta, muilla osakkailla yhteensä 19.

– Kuntakokeiluun osallistuminen

Esitetään, että Espoo hakee kuntakokeiluun seuraavien toimintamallikokonaisuuksien osalta:

– koulutuspalvelukokeilut (toisen asteen koulutuspaikkojen vapaampi säätely, jotta voidaan turvata kaikille opiskelupaikka)
– asumispalvelujen toimintamalli (Elä ja asu keskusten toiminnan kehittäminen)
– kuntien ja Kelan yhteistyö (toimeentulotuen maksatuksen siirto Kelalle)
– nuorisotakuu (lanseerataan ns. Viranomaisten yhteistyö nuorten tukena liputusmallin käyttöönotto suurten kaupunkien pilottikokeiluna)

Valtiovarainministeriön johdolla on valmisteltu osana kuntauudistusta kuntakokeiluja kuntien velvoitteiden vähentämisen tueksi. Kuntakokeiluissa on tarkoitus kokeilla sellaisia säädösmuutoksia ja muita toimenpiteitä, joiden avulla kunnat voisivat poikkihallinnollisesti kehittää palvelurakennettaan ja säästää kustannuksiaan kokeilun piirissä olevista kunnille asetetuista
velvoitteista riippumatta ja lainsäädännön mukaisesta palvelujen tavoitellusta vaikuttavuudesta tinkimättä. Kokeiluohjelman tarkoitus on palvella käynnistyviä kuntien yhdistämisselvityksiä sekä edistää kunnissa käynnissä olevaa palveluprosessien ja toimintamallien kehittämistyötä.

Kokeilun neuvotteluvaiheessa harkitaan yhteistyötä Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kanssa. Alustavasti kunnissa on ollut kiinnostusta kokeiluun.

Tämä on hyvä juttu. Hienoa, että mukana on toimeentulotuen maksatuksen siirto Kelalle, jota Vihreät ovat pitkään ajaneet.

– Pääomalainan myöntäminen Kuntien Tiera Oy:lle

Esitetään myönnettäväksi Kuntien Tiera Oy:lle 500 000 euron pääomalaina sillä ehdolla, että myös Lahden ja Turun kaupungit myöntävät niiltä anotut pääomalainat yhtiön esityksen mukaisesti (yhteensä 1,25 me).

Espoo on liittynyt yhtiön osakkaaksi kaupunginhallituksen päätöksellä 17.12.2012. Kaupunki on merkinnyt asukasluvun mukaisen määrän 252 439 osaketta kolmen euron kappalehintaan. Espoo on yhtiön suurin yksittäinen osakas vajaan 10% osuudella. Osakkaina yhtiössä on n. 250 kuntatoimijaa.

Tierassa ollaan mukana, koska Espoon kaupungin ei ole mahdollista yksin kehittää, toteuttaa ja pitää yllä kaikkia niitä IT-järjestelmiä joita tarvitaan tukemaan ja toteuttamaan kaupungin palvelujen ja tuottavuuden parantamista. Kuntatoimijoiden yhteinen toteutukseen pystyvä organisaatio nähdään ainoana tapana onnistua yhteisten järjestelmien käyttöönotoissa. Tiera on jo tähän mennessä vienyt tuotantovaiheeseen useita tärkeitä kuntien yhteisiä palveluita. Espoolle tärkeitä käytössä tai käyttöönottovaiheessa olevia järjestelmiä ovat mm. mobiili kotihoito (samaan aikaan n. 20 muun kunnan kanssa) sekä sähköinen palvelusetelijärjestelmä. Yhteinen suunnittelu on käynnissä mm. kaupungin tuotannonohjausjärjestelmän, sähköisen asioinnin alustan sekä eri palvelut yhteen liittävän palveluväylän osalta.

Kuntien Tiera Oy:n toiminnalle on edelleen olemassa vahvat perusteet. Kunnat tarvitsevat lisää yhteistyötä ICT:n alueella ja yhteisiä ratkaisuja. Tieralla on mahdollisuus luoda edellytyksiä Espoon ja koko kuntakentän prosessien ja tuottavuuden parantamiselle. Espoon näkökulmasta onkin tärkeää, että sekä Kuntaliitto että Sitra ovat toiminnassa vahvasti mukana. Tiera on lisäksi tärkeässä roolissa myös Espoon uuden sairaalan ICT-suunnittelussa sekä eri opetuksen järjestelmäkokonaisuuksien kehittämisessä.

Espoo on yhtiöön vahvasti sitoutunut ja nähdäkseni työ on ollut tuloksellista. Olemme esittäneet erillisen jaoston perustamista seuraamaan ja valvomaan ICT-hankintoja. Asia nousee varmasti esiin taas tuottavuusohjelmaneuvotteluissa.

– Länsimetron jatkaminen Matinkylästä Kivenlahteen

Päätösehdotus on ,että kaupunginhallitus  päättää, että käynnistetään metron rakentaminen välille Matinkylä-Kivenlahti ehdolla, että valtio sitoutuu maanrakennuskustannusindeksiin sidottujen rakennuskustannusten kattamiseen 30 %:lla liikennepoliittisen selonteon linjausten mukaisesti.

Valtionvarainvaliokunta päätti 5.12.2013: ”Valiokunta pitää välttämättömänä Länsimetron rakentamisen jatkamista keskeytyksettä Matinkylään päättyvän osuuden valmistuttua, sillä näin saavutetaan tuntuvia säästöjä. Valiokunta edellyttää lausumassaan, että hallitus päättää Länsimetron jatkamista koskevan hankkeen 30 prosentin valtionavustuksen maksamisen ajoituksesta viimeistään kevään kehyspäätöksen yhteydessä”.

Valtuusto hyväksyi 11.6.2012 Länsimetron jatkeen Matinkylä – Kivenlahti hankesuunnitelman. Hankkeen käynnistämisen edellytyksenä on valtion sitoutuminen 30 % kustannusosuuteen. Rakentamisen aloittamisesta päätetään erikseen valtion osallistumisen varmistuttua.

Jatkon louhintojen välittömällä käynnistämisellä arvioidaan saavutettavan 15-25 % kokonaishyödyt verrattuna siihen, että hanke käynnistyisi joskus myöhemmin. Säästö voisi olla 120 – 200 milj. euroa.

Ruoholahti-Matinkylä hankkeen louhinnat päättyvät pääosin talvella 2014. Kivenlahteen päättyvän metron kannalta olisi tarkoituksenmukaista käynnistää louhinnat niin, että Länsimetron työmailta vapautuvat resurssit saataisiin suoraan jatkeen työmaille. Louhintaurakoiden käynnistäminen  on mahdollista rakentamispäätöksen synnyttyä kesällä 2014.

Rakentaminen alkaisi työtunneliurakoilla ja jatkuisi edelleen metrotunneli- ja asemalouhinnoilla. Louhintavaihe kestäisi noin kolme vuotta päättyen 2017. Myös varikon louhinnat seuraavat samaa aikataulua. Osin limitettynä louhintatöiden kanssa käynnistyisivät muut rakennusurakat, jotka saataisiin päätökseen 2017 – 2018. Raiteiden ja järjestelmien asentaminen sekä asemarakentaminen alkaisi 2017 ja saataisiin päätökseen 2019. Liikenne käynnistyisi 2019.

Etelä-Espoon joukkoliikennejärjestelmän toimivuuden kannalta on eduksi mitä nopeammin metron pääteasema saadaan siirtymään Matinkylästä Kivenlahteen. MAL-aiesopimuksen mukaisen maakäytön kehittämisen kannalta metron jatkaminen Kivenlahteen on välttämätöntä. Mm. Finnoon alueelle metro luo paremmat edellytyksen nopealle rakentumiselle. Myös muiden asemaseutujen kehittämisen edellytykset paranevat huomattavasti metron rakentamispäätöksen myötä.

Kustannusarvio perustuu 2012 hyväksyttyyn hankesuunnitelmaan. Vuoden 2011 lokakuun hintatasossa hankkeen kokonaiskustannusarvio on 767 milj. euroa (maanrakennuskustannusindeksi, MAKU, 130.80 (2005=100)).

Tämän päätöksen on tarkoitus varmistaa, että kevään kehysriihestä saadaan puristettua päätös valtion rahoituksesta. Sitä varten tarvitaan tarkemmat laskelmat arvioiduista kustannuksista ja hyödyistä.

– Peruspalvelujen kehittämisrahaston sijoitusperiaatteiden tarkistaminen

Esitetään kumottavaksi kaupunginhallituksen 15.1.2012 hyväksymät ja 10.2.2004 ja 15.10.2007 tarkistamat Peruspalvelujen kehittämisrahaston sijoitusperiaatteet ja päättää, että Peruspalvelujen kehittämisrahaston varoja voidaan sijoittaa, varojen lyhyt sijoitusaika huomioiden, korkoinstrumentteihin sekä osakkeisiin siten, että varoille saadaan rahaston jäljellä olevana sijoitusaikana mahdollisimman hyvä tuotto kohtuullisella riskitasolla.

Peruspalvelujen kehittämisrahaston markkina-arvo 31.12.2013 oli 85.5 milj. euroa ja vuoden 2014 talousarvion mukaan 2014-2015 rahastoa tullaan purkamaan 40 milj. euroa vuosittain. Tehokas rahaston purkaminen edellyttää yllä olevien liikkumarajojen muutoksia, koska varsinkin matala riskisten valtiolainojen tuottonäkymät ovat vaatimattomat ja korkojen mahdollisesti kääntyessä nousuun jopa negatiiviset. Muutoinkin rahaston jäljellä olevana juoksuaikana tulee markkinoiden edellyttämiä muutoksia voida tehdä tarvittaessa nopeastikin.