Maanantaina pidetään siis ylimääräinen kaupunginhallituksen kokous, talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman takia. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä. Ryhmien välisiä neuvotteluja tosin päätettiin jatkaa maanantaina ja torstaina, joten päätöksiä ei vielä tehtäne. Asia ehtii kuitenkin valtuustoon 24.3. kun kaupunginhallituksella on kokous 17.3.

Lisäasiana kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ari Konttas on pyytänyt selvityksen siitä, miksi koulujen erityisavustuksen hakeminen unohtui. Hyvä niin. On surkeaa, että samaan aikaan kun sivistystoimeen esitetäään 6 me palveluleikkauksia, jää rahaa hakematta. Vahinkoja sattuu, mutta systeemien pitää olla sellaisia, että viestit menevät perille.

– Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU) hyötytavoitteiden ja linjausten hyväksyminen sekä talousarvion tarkistus (Kv-asia) (Pöydälle 3.3.2014)

Kaksi neuvottelupäivää on takana ja maanantaina jatketaan. Kuten lehdistä olette voineet lukea, tämän vuoden säästöistä vallitsee erimielisyys. Kokoomuksen mielestä pitää säästää vähintään kaupunginjohtajan esittämät 25 me, Vihreät, demarit, Vasemmistoliitto ja KD ovat sitä mieltä, että tämän vuoden osalta voidaan mennä budjettineuvotteluissa sovitun 10 me sopeutuksella. Tärkeintä on, ettei tässä vaiheessa karsita asukkaiden hyvinvointia tukevista palveluista, vaan lähdetään parantamaan tuottavuutta tekemällä toisin. Teimme aiheesta myös kannanton.

Tuottavuusohjelman hyötytavoitteista on sen sijaan neuvoteltu hyvässä hengessä ja saimme paljon esityksiämme mukaan. Mutta tästäkin neuvottelut vielä jatkuvat muotoilujen osalta.

Veroprosentti on myös ryhmiä jakava asia, mutta siitä ei päätetä nyt muutoin kuin siltä osin, että tuottavuusohjelman kirjaus jättää asian avoimeksi.

– Kaupunkisuunnittelulautakunnan vaali (Kv-asia)

Kh esittää valtuustolle, että mikäli nykyinen lautakunta päädytään erottamaan, valitaan tilalle samat henkilöt vaalikelvottoman tilalle valittavaa perussuomalaisten varajäsentä ja kokoomuksen yhtä varajäsentä, jonka vaihtavat samassa yhteydessä.

– Valtuuston työjärjestyksen 5 §:n mukainen luettelo vireillä olevista valtuustoaloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä (Kv-asia)

Aloitteita on prosessissa kymmenen. Vihreiltä seuraavat:

19.8.2013 Susanna Rahkosen aloite espoolaisten pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä, valmisteltavana konsernihallinnossa, tuodaan valtuustoon huhtikuussa.

9.9.2013 Risto Nevanlinnan aloite Pentalan ja Stora Härrön suojelualueiden liittämisestä tulevaan Porkkalan kansallispuistoon, oli jo kh:ssa ja tulossa valtuuston seuraavaan kokoukseen.

21.10.2013 Inka Hopsun aloite koulujen ja laitosten syömäkelpoisen ruuan hyödyntämisestä ja tähderuokailusta, valmistelevana palveluliiketoimessa, tuodaan valtuustoon huhtikuussa.

18.11.2013 Saara Hyrkön aloite Aalto Village -hankkeen edistämisestä, valmistelussa teknisessä ja ympäristötoimessa, tuodaan valtuustoon toukokuussa.

– Lausunnon antaminen Vantaan kaupungille vantaalaisen Hämeenkylän Omakotiyhdistys r.y:n esitykseen osittaisesta kuntaliitoksesta (Kv-asia)

Hämeenkylän Omakotiyhdistys esittää läntisen Vantaan alueiden liittämistä osaksi Espoon kaupunkia. Liitosesitys koskee Linnaisten, Hämevaaran, Hämeenkylän ja Askiston kaupunginosia. Vaihtoehtona esitetään kuntaliitosaluerajauksessa noudatettavaksi seurakuntarajaa, jolloin myös Vapaala, Varisto ja Petikko olisivat osa liitettävää aluetta.

Perusteluna yhdistys toteaa mm. sen, että Vantaan nykyinen kehityssuunta eriyttää läntisen osan asukkaita Vantaasta ja lisää yhteenkuuluvuutta Espooseen. Esimerkkinä Vantaan toiminnasta, joka heikentää asukkaiden elinoloja, mainitaan Tuomelan koulun lakkauttaminen Hämeenkylässä. Lisäksi esityksen tekijät ovat tyytymättömiä siihen, että lentokoneiden laskeutumis- ja nousulinjoja on keskitetty Länsi-Vantaalle. Edelleen todetaan, että Vantaa ei ole kehittänyt aluetta, koska intressit ovat tulevan Kehäradan varressa.

Lausuntoehdotuksessa todetaan mm. seuraavaa:

Julkisen talouden haasteet koskevat myös Espoota, eikä rahoitus riitä hyvinvointipalvelujen järjestämiseen nykyisellä toimintatavalla. Metropolialueella kuntien kaupallisia sekä järjestämiä palveluja käytetään jo yli kuntarajojen (päivähoito, terveyskeskus, toisen asteen koulutus, kirjasto, työväenopisto, liikunta jne.). Joukkoliikenteessä ollaan siirtymässä kuntarajoista riippumattomaan vyöhykemalliin.

Espoo ei ole ehdotetun liitosalueen asukkaiden merkittävä työssäkäyntisuunta ja alueella käy töissä vain vähän espoolaisia. Lentomelu on haaste koko seudulle ja yhteistyö seudun kuntien ja valtion välillä on asiassa tärkeää.

Espoo on kysynyt metropolialueen erityisen kuntajaon selvittäjiltä, kuuluuko tämä Hämeenkylän Omakotiyhdistyksen ehdotus ko. selvityksen työhön. Vastaus on, että ei, koska erityinen kuntajakoselvitys on asetettu metropolialueen kokonaisedun varmistamiseksi. Tätä lausunnossa pidetään valitettavana.

Vihdintie jakaa Hämeenkylä ry:n esittämää aluetta ja palveluja. Espoolla ja Vantaalla on tässä asiassa yhteinen intressi. Valtiolla ei ole ollut osoittaa rahoja Vihdintien kehittämiseen, vaikka tarve siihen onkin myönnetty. Espoo on edelleen halukas hyvässä yhteistyössä Vantaan kanssa kehittämään aluetta.

Omakotiyhdistyksen edustajat kävivät taannoin myös Vihreiden valtuustoryhmässä esittämässä asiaansa. Ryhmässä olemme puhuneet, että tämä olisi ollut luontevaa selvittää tuon suuremman selvityksen yhteydessä, mutta näin ei nyt tapahdu. Minusta on viisasta, ettei Espoo lähde aktiivisesti esittämään laajentumista Vantaan puolelle, vaan korostaa yhteistyömahdollisuuksia yli kuntarajojen.