Ensi maanantain kaupunginhallituksen tärkein asia on talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelma sekä tätä vuotta koskevat säästöt. Neuvotteluja käytiin pitkään ja sitkeästi vihreiden ryhmäpuheenjohtaja Inka Hopsun johdolla. Ohjelman linjauksista löytyi sopu, mutta tämän vuoden säästöistä ryhmien näkemykset lopulta erosivat liikaa. Vihreille kriittisiä leikkauksia olivat erityisesti päivähoitoon sekä erityislasten ja maahanmuuttajien opetukseen kohdistuvat säästöt.

Alla lista-asiat avattuna, esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.

– Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU) hyötytavoitteiden ja linjausten hyväksyminen sekä talousarvion tarkistus (Kv-asia) (Pöydälle 3.3. ja 10.3.2014)

Tatu-ohjelmasta ja tämän vuoden 15 me lisäsäästöistä käytiin nelipäiväiset neuvottelut. Ryhmäpuheenjohtajamme Inka Hopsu veti neuvotteluja sitkeästi ja maltilla, jonka tuloksena saimme tatu-ohjelmaan melkein kaikki muutosesityksemme. Tärkeää on, että rahoitustasapainoa haettaessa kaikki keinot (myös veronkorotus) pidetään mukana, että palveluita ei lähdetä heikentämään niitä eniten tarvitsevilta ja että liikelaitosten toiminta otetaan tarkkaan syyniin. Myös aktiivisia työllistämistoimia peräsimme, koska ihmisten aktivoiminen parantaa myös tuottavuutta.

Lisäksi saimme päätökseen lisäyksen siitä, että pitkän tähtäimen investointiohjelmaa tarkastellaan kesäkuussa kehysohjeen yhteydessä. Tatu-ohjelmaan sisältyvä 180 me investointikatto on tiukka ja on tärkeää, että pääsemme valtuustotasolla priorisoimaan investoinnit ja varmistamaan, että koulukorjauksia ei lykätä.

Tämän vuoden lisäsäästöjen osalta sopua ei lopulta syntynyt sitkeästä yrityksestä huolimatta. Kokoomus veti niin tiukkaa linjaa, että 1,5 miljoonaa enempää ei irronnut helpotuksia leikkauksiin. Meille kriittisiä olivat erityisesti päivähoidon sekä erityislasten ja maahanmuuttajaopetukseen kohdistuneet leikkaukset.

Kaupunginhallituksessa tulemme siis esittämään lisähelpotusta tämän vuoden säästöihin vajaalla kolmella miljoonalla eurolla kohdistuen päivähoidon ja opetuksen lisäksi terveyspalveluihin. Olemme siis valmitta reilun 20 miljoonan sopeutuksiin syksyllä neuvotellun 10 miljoonan sijaan.

– Espoon monikulttuurisuusohjelman 2014-2017 hyväksyminen (Kv-asia)

Espoon monikulttuurisuusohjelma 2014-2017 korvaa edellisen kaupungin kotouttamisohjelman eli Espoon monikulttuurisuusohjelman 2009-2012. Lain mukaan kunnan on laadittava kotoutumisen edistämiseksi ja monialaisen yhteistyön vahvistamiseksi kotouttamisohjelma valtuuston hyväksyttäväksi.

Kaupungin tavoitteena on vastata vieraskielisen väestön kasvun asettamiin haasteisiin ja tarttua sen mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin kaikkien kaupunkilaisten etua palvelevalla tavalla. Monikulttuurisuusohjelmaan on kirjattu tähän liittyviä tavoitteita ja keinoja. Painopiste on konkreettisessa kehittämistyössä ja tärkeimpien kehityskulkujen seuraamisessa. Valmistelun lähtökohtana ei ole ollut laatia kaikenkattavaa esitystä siitä, mitä kaupunki tekee maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi.

– Lausunto valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta 2015

Lausunnossa Espoon kaupunki toteaa, että nykyinen kuntien valtionosuusjärjestelmä on vaikeaselkoinen, valtionosuuksien määräytymisperusteet ovat vanhentuneet, eikä järjestelmä kokonaisuutena ole kuntia kannustava. Valtionosuusjärjestelmän ja verotuloon perustuvan tasausjärjestelmän pikainen tarkistaminen ja uudistaminen on välttämätöntä. Hallituksen hallitusohjelmassa valtionosuusjärjestelmän uudistamiselle asetetut keskeiset tavoitteet järjestelmän yksinkertaistamisesta, selkeyttämisestä ja kannustavuuden parantamisesta ovat perusteltuja ja oikeita ja selvitysmies Arno Miettisen luonnos hallituksen esitykseksi täyttää uudistamistyölle asetetut tavoitteet.

Esitetty uudistus on tehtyjen koelaskelmien mukaan Espoolle lievästi positiivinen. Valtionosuudet vähenisivät hieman mutta toisaalta verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus jäisi nykyistä pienemmäksi. Nettolisäys Espoon osalta on koelaskelmien mukaan noin 40 euroa/asukas. Valtionosuuksien rahallista vaikutusta selvästi merkittävämpää Espoon ja koko kuntakentän näkökulmasta on valtionosuusjärjestelmän rakenteellinen kehittäminen.

Edes yksi valtion uudistus, johon Espoo on tyytyväinen. Ja sellainen, johon kaikki pk-seudun kunnat ovat tyytyväisiä. Toivottavasti tämä saadaan maan hallituksessa hyväksyttyä.

– Lasten päivähoidosta perittävien asiakasmaksujen indeksitarkistus

Kaupunginhallitus päättää indeksitarkistuksista johtuvista korotuksista päivähoidon asiakasmaksuihin seuraavasti:

Perheen nuorimman lapsen kokopäivähoidosta perittävä ylin kuukausimaksu on 1.8.2014 alkaen 283 euroa. Saman perheen ikäjärjestyksessä toiseksi nuorimman päivähoidossa olevan lapsen korkein perittävä maksu on 255 euroa kuukaudessa. Kustakin seuraavasta lapsesta määrättävä maksu on 20 % nuorimman lapsen maksusta. Alin perittävä kuukausimaksu on 26 euroa.

Tilapäishoidosta perittävä maksu on 28 euroa / päivä ja osapäivähoidosta 15 euroa / päivä. Toisesta lapsesta maksut ovat 15 euroa / päivä ja 8 euroa / päivä.

Korotukset tulevat voimaan 1.8.2014.

Nämä ovat lainmukaisia indeksitarkistuksia, jotka tehdään kahden vuoden välein.

– Vammaisilta asiakkailta perittävistä asiakasmaksuista päättäminen

Espoo järjestää kehitysvammaisten ja vammaisten henkilöiden palveluja omana toimintana, ostopalveluna ja kuntayhtymien tuottamana. Kuntayhtymät määrittelevät ja perivät oman toimintansa asiakasmaksut. Muissa kuin kuntayhtymien palveluissa noudatetaan Espoon kaupunginhallituksen vahvistamia asiakasmaksuja. Pääperiaatteena on, että kaupunki perii asiakasmaksut.

Vammaispalvelujen asiakasmaksuja esitetään tarkistettavaksi 1.5.2014 alkaen seuraavista lähtökohdista:

– Kehitysvammaisten palveluissa on kehitetty ja otettu käyttöön uusia palvelutuotteita, joille esitetään määriteltäväksi asiakasmaksu. (asumisvalmennus, sosiaalihuoltolain mukainen asumispalvelu)
– Palvelut ovat maksullisia, ellei niitä ole lainsäädännössä määritelty maksuttomiksi. Muutoin palvelun mahdollinen maksualennus tai –vapautus perustuu asiakkaan maksukykyyn.
– Tasavertaisuus asiakasmaksuissa eri asiakasryhmien välillä.
– Asiakasmaksut perustuvat aina tosiasialliseen palvelujen käyttöön (esim. ateriapalvelut).
– Asiakkaalle jää riittävä käyttövara maksukyvyn mukaisesti määräytyvissä palveluissa (pitkäaikainen perhehoito ja sosiaalihuoltolain mukainen asumispalvelu).

Vammaisten asiakkaiden asiakasmaksuja on vertailtu Helsingin ja Vantaan vastaaviin maksuihin ja esitettävät asiakasmaksut vuodelle 2014 jäävät edelleen huomattavasti alle Helsingin ja pääsääntöisesti Vantaan tason.
Kaikista vammaisten asiakkaiden asiakasmaksuista voidaan tehdä harkinnanvarainen maksualennus tai -vapautus, mikäli vammaisen henkilön taloudellinen tilanne tai muut erityiset syyt sitä edellyttävät. Tästä asiasta tiedotetaan mm. vammaisneuvoston ja Espoon internet-sivujen kautta.

Todella laaja ja monimutkainen kokonaisuus, jota on sosiaali- ja terveyslautakunnassa käsitelty perusteellisesti. Viimeisessä käsittelyssä äänestettiin kahdesta asiasta. Vihreiden Pinja Nieminen esitti, että vammaispalvelulain mukaisissa kuljetuspalveluissa omavastuuosuutena yhdensuuntaisesta matkasta peritään sisäisen liikenteen kertalipun hinta (pohjaesityksessä esitetään, että jos matka kulkee kuntarajan yli, peritään seutulipun hinta). Demareiden Johanna Värmälä esitti,  että alle 18-vuotiailta ei peritä omaishoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi järjestettävästä hoidosta maksuna 11,30 euroa / vrk.

Molemmat esitykset voittivat äänestyksen. Esittelijä jätti eriävän mielipiteen ja tuo nyt oman esityksensä kaupunginhallitukseen. Olemme lautakunnan päätösten kannalla ja uudistan tuon Pinjan esityksen ja tarvittaessa toisenkin. Perusteena se, että maksuista tuleva hyöty kaupungille on marginaalinen, mutta pienetkin korotukset tuntuvat vammaisten perheiden arjessa. Paketissa kuitenkin tehtiin merkittäviä maksukorotuksia.

– Oikaisuvaatimus kaupunginhallituksen 10.2.2014 § 44 päätöksestä Raide-Jokerin linjauksesta välillä Leppävaara-Otaniemi-Keilaniemi

Osin asiaan liittymätön oikaisuvaatimus ammattivalittaja Timo Issakaiselta. Tarkempi linjaus ratkaistaan jatkosuunnittelussa. Ei aihetta toimenpiteisiin.

– Selityksen antaminen korkeimmalle hallinto-oikeudelle etuosto-oikeuden käyttämisestä Espoonkartanon kylässä sijaitsevan kiinteistön kaupassa

Kaupunginhallitus päätti 3.6.2013 käyttää etuosto-oikeutta 19.4.2013 tehdyssä kiinteistökaupassa.

Ostajat valittivat päätöksestä Helsingin hallinto-oikeudelle. He vaativat etuostopäätöksen kumoamista perusteettomana ja aiheettomana sekä virheellisiin päätöksenteossa käytettyihin tietoihin pohjautuvana ja jättämällä täysin huomiotta ostajille myönteisen suunnittelutarveratkaisun. Lisäksi he vaativat kaupunkia korvaamaan heidän erinäiset kulunsa sekä katselmuksen järjestämistä kiinteistöllä.

Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen 13.12.2013 antamallaan päätöksellä. Kunnalla oli oikeus käyttää etuosto-oikeutta eikä asiassa ilmennyt sellaista olosuhteisiin liittyvää muuta syytä, jonka perusteella etuosto-oikeuden käyttämistä olisi pidettävä kohtuuttomana.

Ostajat ovat 14.1.2014 valittaneet päätöksestä korkeimmalle hallinto-oikeudelle. He vaativat etuostopäätöksen hylkäämistä pääasiassa samoin perustein kuin hallinto-oikeudessa. Lisäksi he vaativat kaupunkia korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa.

Viimeksi kh:ssa äänestettiin palautuksesta kun käsiteltiin selityksen antamista hallinto-oikeudelle. Olimme tuolloin kh:n päätöksen takana ja jatkamme samalla linjalla.

– Lausunnon antaminen korkeimmalle hallinto-oikeudelle lisäselvitykseen, joka koskee valitusta valtuuston päätöksestä ostaa maa-alueita Suurpellon alueelta sekä hyväksyä siitä tehty esisopimus

Valtuutettu Kurt Byman on valittanut korkeimpaan hallinto-oikeuteen Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä, jossa hylättiin valitus koskien valtuuston 17.10.2011 tekemää päätöstä. Valituksenalaisessa päätöksessään valtuusto hyväksyi kaupungin ja Joel Gustaf Gärkmanin kuolinpesän välillä 20.9.2011 allekirjoitetun kiinteistönluovutuksen esisopimuksen sekä sopimuksen Suurpellon maankäyttösopimuksen sopimuskorvauksen maksamisesta.

Lisäselvityksessä vaaditaan hallinto-oikeuden ja valtuuston päätösten kumoamista lainvastaisina. Lisäselvityksen mukaan valtuuston päätös on syntynyt esteellisen virkamiehen esittelemänä, koska 9.12.2013 lainvoiman saanut hovioikeuden tuomio lahjusrikkomuksesta katsoo teknisen toimen johtajan täytyneen tietää maa-alueen kaupan osapuolen yhteydestä maa-alueen maanomistajaan, ja valittajan mukaan alueen maanomistajia ei ole kohdeltu tasapuolisesti.

Vastauksessa todetaan, että lisäselvityksessä viitattu lainvoimainen tuomio ei tuo mitään sellaista uutta asiaan vaikuttavaa, joka ei olisi ollut tiedossa aiemmin asiaa käsiteltäessä tai, joka antaisi aiheen arvioida asiaa toisin kuin hallinto-oikeus on päätöksessään 9.10.2012 arvioinut. Hallinto-oikeus on päätöksessä todennut, että teknisen toimen johtaja ei ole ottanut osaa päätöksentekoon kaupunginhallituksessa eikä valtuustossa, eikä ole myöskään esitellyt asiaa. Hallinto-oikeus on myös todennut, että esisopimuksen hyväksyminen ei ole loukannut maanomistajien yhdenvertaisuutta.
Luotamme tässä hallinto-oikeuden arvioon.