Ensi maanantaina taas kaupunginhallitus. Isoimpana asiana tällä kertaa Helsingin seudun liikenteen infrakorvaussopimus, joka tosin on jo käsitelty ja yksimielisesti hyväksytty konsernijaostossa. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.
Ensi keskiviikkona mahdollisuus kommentoida HSL:n joukkoliikennesuunnitelmia, kun Länsimetro käynnistyy. Erityisesti Länsi-Espoossa tulee suuria muutoksia. Järjestämme keskustelutilaisuuden Tapiolan Metrotoimistolla, tervetuloa!
– Lautamiehen valinta Espoon käräjäoikeuteen (Kv-asia)
Vihreiden paikka, Mauri Herpiö eroaa Espoosta poismuuton takia.
– Tasa-arvotoimikunnan puheenjohtajan eronpyyntö ja täydennysvaali
Vihreiden paikka tämäkin, Marja Nuora muuttaa pois Espoosta. Kiitos Marjalle tärkeästä työstä tasa-arvon hyväksi ja onnea uuteen kotikuntaan! Valtuustoryhmä valitsi jo seuraajaksi Teresia Volotisen. Onnea ja menestystä tärkeään tehtävään!
– Edustajien nimeäminen kuuden suurimman kaupungin luottamushenkilöjohdon tapaamiseen Turussa 16. – 17.9.2014
Paikalle toivotaan ensisijaisesti valtuuston ja hallituksen puheenjohtajistot, yhteensä noin kuusi edustajaa/kaupunki. Olen lähdössä, mahdollisesti toinenkin vihreä.
– Puustellinmäki, muutos, alue 110513, asemakaavan muutoksen määrääminen osittain voimaan
Kyse on kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymästä kaavasta, josta on valitettu. Valittaja ei vastusta itse rakentamista, vaan kyse on siitä, että valittaja on saanut vastineen muistutukseensa samassa kirjekuoressa kuin tiedon päätöksestä.
Lautakunta hyväksyy lausuntojen ja muistutusten vastineet, siksi niitä ei voi lähettää asianosaisille ennen lautakuntakäsittelyä. Viranomaislausunnot ja vastineet ovat ennen kokousta julkisina esityslistan liitteenä, mutta yksityishenkilöiden tekemät muistutukset eivät, koska niissä on muistuttajien henkilötietoja.
– Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan muuttaminen
Ympäristönsuojelulain mukaisen luvan, ilmoituksen tai muun asian käsittelystä peritään maksua. Uusi ympäristönsuojelulaki tulee voimaan 1.9.2014, ja voimassa oleva taksa on tarpeen päivittää uuden lain mukaiseksi. Taksassa on huomioitu mm. muutokset ympäristönsuojeluviranomaisen toimivallassa, lisäksi maksuihin on tehty noin 2% korotukset kustannustason nousua vastaavasti.
Tämä on hyväksytty ympäristölautakunnassa yksimielisesti, on puolestani ok.
– HSL-kuntien ja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän keskinäisen Länsimetron ja Kehäradan joukkoliikenneinfran kustannusten jakamista koskevan sopimuksen hyväksyminen
Pohjana on HSL-kuntayhtymän perussopimus, jonka mukaan kaikkien HSL:n kulujen kohdentamisessa jäsenkunnille lähtökohtana on palvelujen käyttö. Jäsenkunnat siis rahoittavat HSL:n toimintaa siinä suhteessa kuin niiden asukkaat käyttävät HSL:n palveluja.
Isot joukkoliikenneinvestoinnit rahoitetaan siten, että ne maksaa valtio (jos mukana) ja loput puoliksi kunta ja HSL. HSL:n osuus laskutetaan kunnilta sen mukaan, miten eri kuntien asukkaat käyttävät kyseistä liikennevälinettä.
Kun infrakustannusten osalta solmittiin sopimus 2011, ei ollut vielä yhtään sellaista joukkoliikenneinfraa, joka koskisi yhtä kuntarajat ylittävää joukkoliikennemuotoa. Kun kuntarajat ylittävä Kehärata ja Länsimetro otetaan käyttöön, on päätettävä, miten infrakulut jaetaan kuntien kesken. Tästä syystä HSL infrasopimukseen sisällytettiin kirjaus siitä, että uusien isojen kuntarajan ylittävien joukkoliikennehankkeiden kustannusjaosta tarvitaan erillinen sopimus ennen kuin Kehärata niistä ensimmäisenä valmistuu.
Tuota sopimusta ollaan nyt siis hyväksymässä. Espoossa sen piiriin kuuluvat Länsimetro ja sen jatke sekä Espoon kaupunkirata ja Raidejokeri.
Sopimusten perustaksi valikoitui HSL:n esittämä malli, jossa jäsenkunnan HSL:ltä laskuttamat infrakustannukset jaetaan kaikkien HSL kuntien kesken liikennemuodoittain kyseisen kunnan alueella tehtyjen kyseisen liikennemuodon nousujen perusteella.
Poikkeus tähän periaatteeseen tehdään Vantaan ja Kehäradan suhteen, koska lentokenttäliikenne tuo arviolta 5 miljoonaa euroa kertaseutulippujen lisätuloja, jotka tulevat sen ansiosta, että Vantaa on investoinut Kehä-rataan. Kuntien ja HSL:n kesken sovittu, että lisätulosta kohdistetaan Vantaalle vuosittain 3 miljoonaa euroa kattamaan Vantaalle kohdistuvia Kehäradan infrakustannuksia, kunnes investointi on poistettu.
Tästä on siis päästy kuntien ja HSL:n kesken sopimukseen ja konsernijaosto oli tästä yksimielinen.
Sopimuksen ulkopuolelta infrakustannuksissa ongelmana on se, että jos pidetään kiinni sovitusta kustannusrakenteesta, että HSL:n kuluista 50% katetaan lipputuloilla ja 50% kuntaosuuksilla, on lipunhintoihin tulossa merkittäviä korotuksia. On perusteltua, että joukkoliikenteen käyttäjät osallistuvat käyttökuluihin, mutta ei ole perusteltua, että he joutuvat metron rakentamisen maksumiehiksi, kun metrosta on kaupungille paljon muutakin kuin joukkoliikennehanke. Sitä paitsi eiväthän autoilijatkaan maksa teiden rakentamista.
HSL:n alustavan toiminta- ja taloussuunnitelman 2015-2017 mukaan joukkoliikenteen infrakustannukset nousevat merkittävästi vuonna 2017, kun kun Länsimetro ja Kehä-rata liikennöivät koko vuoden. Vuonna 2017 kuntien subventioasteen arvioidaan keskimäärin olevan 54,2 %. Jos kuntien maksama keskimääräinen subventioaste halutaan tuolloin edelleen pitää 50 %:ssa, tulisi lipputuloja vuonna 2017 kerätä lisää noin 30,0 milj. euroa. Tämä merkitsisi keskimäärin 15 %:n korotusta nykyisiin lipun hintoihin.
On joukkoliikenteen houkuttelevuuden kannalta ongelmallista, jos lipunhinnat nousevat kovasti, varsinkin jos palvelutaso samalla heikkenee. Sitähän metron käynnistäminen osalle espoolaisia tarkoittaa. Tässä taloustilanteessa on kuitenkin erittäin vaikeaa saada tukea sille, että Espoon kuntaosuutta kasvatettaisiin. Tänä vuonna Espoon kuntaosuus on noin 53,5 me. Helsingin kuntaosuus on 182,6 me ja Vantaan 43,2 me.
Vuosi sitten avasin blogissani samaa asiaa.