Tässä ensi maanantain kaupunginhallitusasiat avattuna. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.

Talousarvio jää neuvotteluja varten pöydälle. Espoon keskuksessa päästään vihdoin kehittämään radan pohjoispuolta, kun kaupungintalokaava lähestyy maalia. Suomenojan sataman sotkuista saadaan taas vähän enemmän selkoa. Ja kokouksen jälkeen paneudutaan iltakoulussa liikelaitosmallin kehittämisvaihtoehtoihin.

– Vuoden 2015 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksyminen (osittain Kv-asia)

Ensin vähän lukuja:

Vuoden 2015 vuosikatteen arvioidaan jäävän 101 milj. euron tasolle. Vuonna 2016 vuosikatteen arvioidaan olevan 114 milj. euroa. Tavoitteeksi asetettu 180 milj. euron taso on vielä kaukana. Siihen pääseminen edellyttää, että valtion rakennepoliittisessa ohjelmassa luvatut palvelukevennykset toteutetaan, kaupungin omissa tuottavuustavoitteissa onnistutaan ja että yleinen talouskehitys paranee.

Emokaupungin investointien bruttomäärä on talousarviovuonna noin 325 milj. euroa, josta voidaan rahoittaa tulorahoituksella noin 40 prosenttia. Loppuosa katetaan peruspalvelujen kehittämisrahastoa purkamalla ja lainarahalla sekä osin valtionosuuksilla.

Tilikauden tulos tulee tilinpäätösennusteen mukaan vuonna 2014 olemaan noin 28 milj. euroa alijäämäinen. 2015 alijäämä tulee olemaan arvion mukaan noin 18,5 milj. euroa.

Konsernin investointiohjelma 2015 – 2019 on edellisvuosien tapaan mittava. Konserni investoi kauden aikana yhteensä noin 2,9 mrd. eurolla. Vuonna 2015 investointitaso kasvaa noin 100 milj. euroa edellisvuodesta ja on kaikkiaan yli 700 milj. euroa. Tilahankkeiden osuus konsernin kokonaisinvestoinneista on noin kolmannes.

Toimitilarakentamisessa painottuu käytössä olevien toimitilojen peruskorjaus, johon kohdistuu yli puolet rakentamisesta. Tärkeitä kohteita ovat teknisen peruskorjauksen tarpeessa olevat sekä sisäilmaongelmista kärsivät palvelutilat. Korjaus- ja uudisrakentaminen suunnitellaan ja toteutetaan niin, että energiatehokkuusvaatimukset toteutuvat ja olemassa olevat kosteusvauriot korjataan, eikä uusia enää päästetä syntymään.

Valtionosuusuudistus näytti Espoon kannalta kriteereiltään oikeudenmukaiselta ja myös tuloksen kannalta neutraalilta. Luvut kuitenkin osoittavat, että Espoon osuus on kutistumassa 5,5 miljoonaan.  Osittain tilanne johtuu siitä, että kiinteistövero-prosenttien alarajojen nostosta Espoolle kertyvä verotulo (20 me) aiotaan ottaa kokonaan valtiolle pienentämällä vastaavasti valtionosuutta. Tätä on kritisoitu suureen ääneen.

Espoon nopea väestönkasvu lisää palvelutarvetta. Myös ikääntyvän väestön määrä kasvaa tulevaisuudessa huomattavan nopeasti, mikä lisää vanhuspalvelujen tarvetta. Samanaikaisesti syntyvyys näyttää jatkuvan vahvana ja muuttoliike tuo nuoria ikäluokkia ja lapsiperheitä kaupunkiin. Palvelutarve kasvaa väestönkasvua nopeammin.

Syyskuussa 2014 kaupungin palveluksessa oli 14 104 työntekijää. Tavoitteeksi on asetettu, ettei kaupungin henkilöstömäärä kasva vuonna 2015. Koska palvelupuolella työvoiman tarve kasvaa, on muissa toiminnoissa henkilöstömäärän pienennyttävä, jotta tavoite saavutetaan.
Talousarvio on valmisteltu syyskuussa hyväksytyn kehyksen mukaisesti. Vaikka päätöstä veroprosentista tuolloin lykättiin, on valmistelu lähtenyt siitä, ettei tuloveroprosenttia koroteta.

Yllä olevista luvuista näkee, että investointipaineet ovat todella valtavat, eikä raha meinaa riittää tärkeisiin peruspalveluihin. Se, että investoinnit eivät olisi pois käyttötaloudesta, ei kyllä pidä paikkaansa. Ihan samasta kassasta ne lainanlyhennykset maksetaan.
Säästöt osuvat kipeästi kouluihin ja päivähoitoon. Avustajista tai iltapäiväkerhoista ei ole varaa säästää ja päiväkodit pullistelevat lapsista jo nyt.
Minusta maltillinen veronkorotus on tässä tilanteessa perusteltu. Olen Kokoomuksen kanssa eri mieltä siitä, että korotus torppaisi kaikki tuottavuustoimenpiteet. Päin vastoin, sillä saataisiin tärkeät peruspalvelut turvattua ja aikaa rakenteellisten uudistusten toteuttamiseen. On aika myöntää, että ihan samassa veneessä ollaan kuin Suomen muutkin kunnat.

– Tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2015 (Kv-asia)

Esitetään tuloveroprosentiksi nykyistä 18,00% ja kiinteistöveroprosenteiksi seuraavat:

–        Yleinen kiinteistövero 0,80,
–        Vakituinen asuinrakennus 0,37
–        Muu kuin vakituinen asuinrakennus 0,80
–        Rakentamaton rakennuspaikka 3,00
–        Yleishyödyllinen yhteisö 0,00
–        Voimalaitosrakennus 2,00

Helsinki päätti pitää nykyisen veroprosenttinsa voimassa, se on 18,5%. Tuohon olisi siis nähdäksemme korotusvaraa. Kokoomus tietysti aivan toista mieltä. Tämä lienee neuvottelujen keskeisiä kiistakysymyksiä.

– Vuoden 2014 syyskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet

Merkitään kuukausiraportti tiedoksi ja hyväksytään joukko ICT-hankkeita

– Valtuustokysymys vanhustenhoidon hoitajamitoituksesta ja kotona asumista turvaavista toimintaprosesseista (Kv-asia)

Arja Juvosen (ps) kysymys, jossa viitataan STM:n laatusuosituksen henkilöstömitoituksiin ja Espoon seurantaraportti 1/2014 selvityksen arvioon vanhusten palvelujen vuoden 2014 toimintamenojen noin 2,6 miljoonan euron käyttämättä jäämisestä. Arvioidusta summasta on henkilöstömenojen osuus noin 1,5 miljoonaan euroa, joka on mahdollista vanhusten palveluissa tapahtuneiden merkittävien kehitysprosessien takia.

– Valtuustoaloite perhepäivähoidon kehittämisestä (Kv-asia)

Meidän Kirsin aloite, jossa esitetään selvitettäväksi keinoja, joilla Espoossa voitaisiin lisätä perhepäivähoitoa ja näin vähentää päivähoitopaikkojen puutetta. Aloitteen mukaan moni perhe haluaa perhepäivähoitoa, mutta jää ilman paikkaa. Valtuustoaloitteessa esitetään muun muassa, että perhepäivähoitajan työn houkuttelevuutta lisättäisiin maksamalla perhepäivähoitajalle korvaus myös omien lasten hoidosta ryhmässä.

Vastauksessa kuvataan perusteellisesti perhepäivähoidon nykytilaa:

Vuoden 2013 lopussa oli Espoon suomen- ja ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa yhteensä 14 503 lasta. Perhepäivähoidossa tai vastaavassa lapsista oli 1 437.

Espoon suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa on 65 tällä hetkellä työssä olevaa perhepäivähoitajaa. Ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa perhepäivähoitajia on 8.

Perhepäivähoitajien keski-ikä on huomattavasti varhaiskasvatuksen muuta henkilöstöä korkeampi, eikä eläköityvien tilalle saada palkattua uusia.

Perhepäivähoitajien siirtymisestä työaikalain piiriin on aiheutunut haasteita työn organisoinnissa. Hoitajan lainmukainen säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa eli keskimäärin 8 tuntia päivässä. Perhepäivähoitoryhmään on vaikea löytää lapsia, joiden hoitoaika pysyisi näissä rajoissa. Tästä johtuen hoitajan työpäivä on useimmiten yli 8 tuntia, mikä kompensoidaan hoitajalle tasoitusvapaana, jolloin lapset ovat varahoidossa. Varahoitojärjestelmä lisää perhepäivähoidon kustannuksia ja vähentää hoitomuodon houkuttelevuutta, niin hoitajan kuin perheenkin näkökulmasta.

Vuonna 2013 kunnallisen hoitajan kotona tapahtuvan perhepäivähoidon kustannukset lasta kohden olivat 10 265 euroa/vuosi (netto) ja ryhmäperhepäivähoidossa 12 542 euroa/vuosi (netto). Päiväkotihoidossa kustannukset laskennallista lasta kohden olivat 9 301 euroa/vuosi (netto). Yksityisen perhepäivähoidon kustannukset lasta kohden olivat keskimäärin 6 100 euroa/vuosi (yksityisen hoidon tuki, netto).

Johtopäätöksinä todetaan:

Perhepäivähoitopaikkojen tarjonta vastaa pääosin Espoossa hyvin paikkojen kysyntää. Ainoastaan suomenkielisen varhaiskasvatuksen osalta Tapiolan alueella kysyntä on tarjontaa suurempaa. Paikoin vapaita perhepäivähoitopaikkoja on jopa enemmän kuin päivähoitohakemuksessa perhepäivähoidon ensisijalle asettaneita hakijoita.

Hoitajan kotona tehtävän perhepäivähoidon vähentymistä on kompensoitu Espoossa laajalla ryhmäperhepäiväkotiverkolla. Espoossa on ryhmäperhepäiväkoteja eniten Suomessa, 66 suomenkielistä ja neljä ruotsinkielistä yksikköä (Espoon keskus 25, Leppävaara 23, Tapiola 8, Espoonlahti 6, Matinkylä-Olari 4). Luku on kaksi kertaa suurempi kuin esimerkiksi Helsingissä.

Kuntien ratkaisut maksaa perhepäivähoitajan omista lapsista palvelu- tms. rahaa eivät toistaiseksi ole ko. kunnissa lisänneet oleellisesti perhepäivähoitajien määrää. Tätä asiaa kannattaa kuitenkin seurata.

Opetus- ja varhaiskasvatus- sekä Svenska rum -lautakuntien esitykset Espoo-lisien korotuksesta on suunnattu erityisesti yksityisen perhepäivähoidon kuntalisiin. Tällä tavalla parannetaan yksityisten perhepäivähoitajien toimintaedellytyksiä ja lisätään yksityisen perhepäivähoidon houkuttelevuutta. Jatkossa yksityistä perhepäivähoitoa pitääkin entistä tiiviimmin kehittää kunnallisen perhepäivähoidon rinnalla ohjattuna, ei vain valvottuna toimintana. Täten turvataan perhepäivähoidon säilyminen varhaiskasvatuksen palveluvalikossa.

– Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian ja kaupungin välisten suomenkielisen työväenopiston ja aikuislukion toimintojen järjestämisestä tehtyjen sopimusten hyväksyminen

Valtuusto hyväksyi 18.11.2013 Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian perussopimuksen muutokset, joilla kuntayhtymän tehtäväksi tulee 1.1.2015 alkaen Espoon kaupungin osalta järjestää aikuislukiokoulutusta, vapaana sivistystyönä järjestettävää koulutusta sekä 18 vuotta täyttäneille maahanmuuttajille järjestettävää tutkintotavoitteista perusopetukseen valmistavaa opetusta sekä perusopetusta. Päätöksen täytäntöönpanon edellytyksenä oli, että opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt kuntayhtymälle tehtävien edellyttämät luvat. Näin on tapahtunut.

– Virastokeskus, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 610501, 40. kaupunginosa Espoon keskus (Kv-asia)

Kaavaa on tehty kaupunkisuunnittelulautakunnassa huolella ja kaupungintaloa lukuun ottamatta on löytynyt yhteisymmärrys.

Lautakunnassa äänestettiin kaupungintalon ja valtuustotalon seuraavanlaisesta suojelumerkinnästä, joka hävisi äänin 7-5:

”Asemakaavaehdotukseen merkitään Espoon kaupungintalo suojeltavaksi suojelumerkinnällä ja määräyksellä SR-1. Kaupungintalo on historiallisesti, rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti erittäin arvokas rakennus. Rakennusta ei saa purkaa eikä tehdä sellaisia korjaus tai muutostöitä jotka oleellisesti muuttavasta kaupungintalon ulkoista muotoa tai arkkitehtuurin ominaispiirteitä. Sisätilojen osalta suojelu koskee avointa keskushallia ja sitä kehystäviä avoimia kerrostasoja. Rakennukseen kohdistuvista muutos ja korjaustoimenpiteistä on pyydettävä museoviranomaisten lausunto. Lisäksi valtuustotaloa koskien asemakaavaehdotukseen lisätään suojelumerkintä määräyksellä SR-2. jolla on myös suojeltu Lagstadin koulun vanhin osa.”

Pitkin prosessia on puhuttu, että kaupungintalon suojelu tai säilyttäminen ilman suojelua ratkaistaan kaavan yhteydessä. On erikoista, että asia tuodaan nyt kh:seen pelkkänä kaava-asiana. Tällöin talon säilyttämiselle on käytännössä ainoastaan suojeluvaihtoehto.

Jotta säilyttämisvaihtoehto ilman suojelumerkintää olisi mahdollinen, pitäisi säilyttämisestä päättää samassa kokouksessa kun kaava hyväksytään. Näin koko kaupungintaloa koskeva keskustelu ja päätöksenteko saadaan vihdoin maaliin ja yhdellä kertaa.

Päätöksenteon pohjaksi tarvitaan laskelmat kaikkien kolmen vaihtoehdon kustannuksista:
– talo suojellaan ja peruskorjataan
– talo säilytetään ja peruskorjataan
– talo puretaan ja rakennetaan tilalle uusi

Ely-keskus, kaupunginmuseo ja museovirasto ovat kaikki lausunnoissaan yksiselitteisesti edellyttäneet kaupungintalolle suojelumerkintää.

Lautakunnassa vihreät kannattivat suojelumerkintää ja itse olen samoilla linjoilla. Kun kaupungintalon paikalle on päätetty sijoittaa virastoja, on luontevaa kunnostaa kaupungintalo. Kustannukset korjauksen ja uuden rakentamisen osalta ovat arvioiden mukaan samaa luokkaa. Suojelumerkinnällä varmistetaan talon säilyminen ja estetään valituskierros.

– Valtuustoaloite Viherlaaksossa sijaitsevan Wikbergin korjaamon säilyttämiseksi (Kv-asia)

Teemu Lahtisen (ps) aloite. Viherlaaksolaiset ry on tehnyt ELY -keskukselle 9.12.2013 esityksen rakennuksen suojelusta ja kaupunginhallitus päätti 12.5.2014 äänin 7-7 puheenjohtajan ratkaistessa olla puoltamatta kyseistä suojeluesitystä.

ELY-keskus on tuon jälkeen todennut, ettei määrää rakennusta suojeltavaksi, koska rakennusperinnön suojelusta annetun lain mukaiset edellytykset suojelulle eivät täyty.

Tilakeskus on teettänyt kesän 2014 aikana rakennuksesta kuntoarvion, jonka mukaan rakennuksessa on riskirakenteita, jotka aiheuttavat romahdus- ja ympäristöriskin. Rakennuksessa on myös rakenteisiin imeytyneitä haitta-aineita, jota ei kaikilta osin pystyttäisi korjauksissakaan poistamaan. Myös rakennuksen talotekniikka on riittämätön, vanhentunut ja suurelta osin toimimaton. Rakennus on elinkaarensa päässä. Kuntoarvion laatija suosittaa rakennuksen purkamista.

Rakennus on huonon kuntonsa johdosta korjaamiskelvoton ja purkukuntoinen rakennus. Lisäksi rakennus sijaitsee lähes kokonaan kaavanmukaisella katualueella. Alue tarvitaan tulevia liikennejärjestelyitä varten, joten rakennusta ei voida säilyttää nykyisellä paikallaan.

Kaupunginhallituksessa olimme keväällä säilyttämisen selvittämisen kannalla. Hyvä, että se on nyt tehty. Tämän vastauksen perusteella olen valmis tyytymään siihen, ettei rakennusta kannata korjata, kun meillä riittää arvokkaampia korjattavia. Sääli, että se on päässyt noin huonoon kuntoon.

– Valtuustoaloite täydennysrakentamisen edellytysten parantamiseksi (Kv-asia)

Mikko Peltokorven (kok) aloite.

– Valtuustoaloite vanhojen lähiöiden taloyhtiöiden vapauttamisesta maankäyttömaksusta (Kv-asia)

Kari Uotilan (vas) aloite.

Molempiin todetaan vastauksessa maankäyttömaksujen osalta seuraavaa:

Osana TATU-hanketta on teknisessä- ja ympäristötoimessa työn alla maankäytön linjausten 2014 laatiminen ja siinä yhteydessä on hyvä päättää kokonaisuutena Espoon kaupungin maankäytön linjauksista eri tilanteissa, myös täydennysrakentamisen osalta.

Näitä linjauksia on odotettu pitkään ja hartaasti. Tulevat kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston kautta valtuustoon asti.

Olen menossa puhumaan aiheesta 12.11. Karakallio-seuran asukastilaisuuteen.

– Valtuustoaloite valtion kanssa tehdyn Keilaniemen aiesopimuksen avaamisesta ja Espoolle sovitun velvoitteen keventämisestä (Kv-asia)

Martti Tieahon (sd) aloite, jossa esitetään, että valtion kanssa tehty aiesopimus avataan ja että Espoolle sovittua velvoitetta kevennetään oleellisesti. Valtion tulee sitoutua maksamaan vähintään 30 % hankkeen kuluista.

Espoo on sitoutunut valtion kanssa tekemässään aiesopimuksessa maksamaan Keilaniemen osalta valtion maantien, Kehä I:n parantamisen ja sen päälle rakennettavan kannen investointikulut ja huolehtimaan kymmenien vuosien ajan maantien hoitokuluista, vaikka kyseessä on valtion maantie.

Valtuusto on puolestaan edellyttänyt, että em. kustannukset eivät kaadu espoolaisille veronmaksajille, vaan rahat saadaan takaisin tontinmyyntituloista. Summaksi on vuoden 2014 budjetissa arvioitu 130 miljoonaa.

Vastauksessa todetaan, että tiesuunnitelma valmistuu vuoden 2014 lopussa. Suunnitelma kehittynyt työn kuluessa merkittävästi ja sen kustannusarvio tulee olemaan noin 90 miljoonaa euroa.

Valtion kanssa on keskusteltu mahdollisuuksista saada valtio osallistumaan Kehä I:n parantamisen kustannuksiin Keilaniemen kohdalla. Valtion Kehä I:n parantamishankkeissa sitä ei kuitenkaan ole priorisoitu kovin korkealle ja valtion osallistuminen on näillä näkymin (ja HLJ 2015 luonnoksen mukaan) mahdollista vasta 2030-luvulla.

Aiesopimuksen perusteluna ollut ajatus siitä, että Keilaniemen kehittyvällä maankäytöllä ja tontinmyyntituloilla saadaan rahoitettua Kehä I:een kohdistuvat toimenpiteet, on edelleen realistinen eikä aiesopimusta ole syytä avata.

Tiesuunnitelman valmistumisen jälkeen valmistellaan Kehä I:n rakentamisen edellyttämä toteuttamissopimus Uudenmaan ELY -keskuksen ja Liikenneviraston kanssa. Samassa yhteydessä valmistellaan hankkeen rahoitussuunnitelma ja rakennuspäätös, jotka tuodaan valtuuston hyväksyttäväksi.

Olemme kritisoineet tätä hanketta aiemmissa valtuustokäsittelyissä. Rahoitussuunnitelma osoittaa aikanaan, kuinka realistista toteutuminen on.

– Valtuustoaloite autoilun vähäpäästöisyyden edistämisestä Espoossa (Kv-asia)

Meidän Inka Hopsun aloite, jossa esitetään että Espoossa tuetaan erittäin vähäpäästöistä autoilua laatimalla ja toteuttamalla tästä suunnitelma.

Vastauksessa todetaan seuraavaa:

1.     Kaupunginhallitus on päättänyt 22.3.2010 kaupungin ajoneuvojen vähäpäästöisyyden kriteerit, joita noudatetaan hankittaessa ajoneuvoja Espoon kaupungille tai sen yksiköiden käyttöön. Lisäksi hankinnoissa otetaan huomioon kaupungin ympäristöstrategia. Hankinnoissa määritellään CO2 päästörajat ja vaaditaan autojen valmistajalta ympäristöasioiden hallintajärjestelmää sekä autoliikkeiltä hyväksyttyä ympäristöohjelmaa.

Hankittaessa uusia ajoneuvoja vanhojen tilalle, uusien samaan käyttötarkoitukseen tulevien autojen päästöjen on oltava pienemmät, kuin edellisten ajoneuvojen. Lisäksi henkilöautokannassa on muun muassa sähköautojen osuutta lisättävä.

Espoo on asettanut kaupungin henkilöautojen ja pakettiautojen CO2 päästöille keskiarvorajat. Henkilöautoille rajat ovat alle 130 g/km (2015) ja alle 95 g/km (2020). Pakettiautoille keskiarvorajat ovat alle 190 g/km (2015) ja alle 170 g/km (2020). Uusien kuorma-autojen on täytettävä EURO 5, työkoneiden EU Stage IIIA sekä pyöräkuormaajien EU Stage IIIB päästönormit.

Vuoden 2015 raja henkilöautoille (alle 130 g/km) on jo saavutettu. Vuoden 2020 raja 95 g/km edellyttää rajuja muutoksia hankintaan ja määrärahojen korotuksia.

2.     Espoon tärkeimmät bussikaistat sijaitsevat Länsiväylällä ja Kehä I:llä. Niiden käytöstä päättää Uudenmaan ELY -keskus. Esimerkiksi Oslossa bussikaistojen avaamisesta sähköautoille on tullut ongelmia, koska bussikaistojen liikenteestä valtaosa on nykyisin sähkökäyttöisiä henkilöautoja ja tämä aiheuttaa viivytyksiä joukkoliikenteelle. Lisäksi olisi vaarana, että bussikaistoille siirtyisi myös muita henkilöautoja, koska kaistan käyttöä on vaikea valvoa.

3.     Pysäköinti Espoon kaupungin hallinnoimilla pysäköintipaikoilla on nykyisin maksutonta kaikille päästöjen määrästä riippumatta. Pysäköintialueiden suunnittelussa otetaan huomioon sähköautojen latauspisteiden tarpeet, jotta ei luoda esteitä niiden toteutukselle.

4.     Myös muut vähäpäästöiset ajoneuvot kuin sähköautot huomioidaan vähäpäästöisen autoilun edistämisessä. Joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn edistämistä painotetaan kuitenkin enemmän, kuin mitään vähäpäästöistä autoilua, koska vähäpäästöisetkin autot vievät tilaa (mm. pysäköinti) ja aiheuttavat liikenneonnettomuuksia joukkoliikennettä enemmän.

– Erillisselvitys liikunta- ja nuorisopalvelujen merellinen ulkoilu -yksikön toiminnasta

Asia lisättiin listalle tänään. Erillisselvityksen saamme nähdäksemme maanantaina, koska siinä on salassa pidettäviä asioita. Lisäksi kuulemme vastaukset etukäteen esitettyihin kysymyksiin.

Erillisselvityksen salausperusteet on saatava kokouksessa kirjallisesti. Lähden siitä, että selvitys on julkistettava muilta osin.

Kokoukseen on mahdotonta valmistautua asianmukaisesti, kun ei ole mahdollisuutta tutustua materiaaleihin etukäteen. Tällaisesta toimintatavasta on päästävä eroon.