Vuoden viimeinen kaupunginhallituksen kokous on maanantaina. Pitkä lista isoja ja pieniä asioita, mm. muutaman pysäköintitalon takaus sekä lausunto Helsingin seudun maankäyttösuunnitelmasta ja joukkoliikennesuunnitelmasta (HLJ 2015). Alla asiat avattuna, esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.

– Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Kiinteistö Oy Espoon Suviniityn pysäköinnin lainalle (Kv-asi

Esitetään takausta enintään 13,7 miljoonan euron lainalle.

Kiinteistö Oy Espoon Suviniityn Pysäköinti on perustettu 2010 rakennuttamaan, omistamaan ja hallinnoimaan Suviniityn kalliopysäköintilaitosta ja väestönsuojaa.

Suviniityn alue puolestaan on kaupungin maaomistuksessa oleva asuinkerrostaloalue Espoon keskuksessa, radan eteläpuolella. Alue on suurilta osin toteutumaton, mutta nyt siis vihdoin lähtemässä rakentumaan.

Rakennettava pysäköintitalo on osa tulevien asuintalojen ja päiväkodin keskitettyä pysäköintiratkaisua. Se sisältää myös Kirkkojärvenkoulun väestönsuojatilat sekä mahdollisuuden asukkaiden kattoviljelyyn. Väestönsuojatiloja käytetään rauhan aikana harrastustiloina.

Pysäköinnin osuus kustannusarviosta 6,9 miljoonaa euroa ja väestönsuojien osuus 3,7 miljoonaa euroa. Pysäköintilaitoksen rakentamisesta ja ylläpidosta aiheutuvat kustannukset on tarkoitus kattaa omakustannusperiaatteella osakkaiden pääomasijoituksilla ja osakkailta perittävillä vastikkeilla. Pysäköintiyhtiön tavoitteena ei ole tuottaa voittoa eikä jakaa osinkoa.

Hyvä, että Suviniityn rakentaminen pääsee vihdoin vauhtiin. Oivallinen rakennuspaikka radan välittömässä läheisyydessä. Aiemmin suunniteltu kallioparkki osoittautui liian kalliiksi, nyt mennään näillä maanpäällisillä parkkitaloilla. Myös päiväkodin toteutuksella kiire. Kyselen kustannusarvion realistisuudesta sekä siitä, ketkä voivat harrastustiloja käyttää ja millä kustannuksella.

– Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Kiinteistö Oy Jousenpuiston pysäköinnin lainalle (Kv-asia)

Esitetään takausta enintään 31,5 miljoonan euron lainalle.
Kaupunki perusti 2011 yhdessä Länsimetro Oy:n kanssa Kiinteistö Oy Jousenpuiston pysäköinnin rakennuttamaan, omistamaan ja hallinnoimaan Jousenpuiston pysäköintilaitosta.

Jousenpuiston keskitetty, noin 800 autopaikan pysäköintilaitos palvelee alueen liityntäpysäköintiä ja muuta lyhytaikaista pysäköintiä sekä toimii tulevan asuinalueen asukaspysäköinnin mahdollistavana pysäköintilaitoksena. Tällä ratkaisulla saadaan syntymään metroasemaan tukeutuva tiivis kaupunkimainen asuinalue.

Kohteen toteuttamisesta vastaa tarjouskilpailun voittanut YIT rakennus Oy. 200 autopaikkaa on varattu liityntäpysäköintiin. Jousenpuiston alueen asuntojen velvoitepaikkoja laitoksessa tulee olemaan 485 kpl.

Pitkällä tähtäimellä Koy Jousenpuiston pysäköinti tulee olemaan osa koko Tapiolan Urheilupuiston pysäköinnin kokonaisjärjestelyä.

Toiminta perustuu markkinahintaiseen liityntä- ja vuoropysäköintiin, jolla voidaan kattaa Koy Jousenpuistolle aiheutuvat ylläpito-, huolto- ja käyttökustannukset huomioiden operaattorin liiketoiminnan edellyttämä kohtuullinen kate.

Liityntäpysäköintimaksu perustuu kohtuulliseen kertamaksuun, jonka edellytyksenä on voimassa oleva matkakortti. Erillisiä liityntäpysäköintipaikkoja ei ole merkitty vaan kapasiteetti määritetään pysäköintilaitoksessa ohjelmallisesti.

Sopimuksessa myös oikeutetaan ja velvoitetaan tulevat käyttäjät vuokramaan markkinahintaisia, nimeämättömiä vuoropysäköinti
paikkoja asemakaavan vaatimusten mukaisesti Koy Jousenpuiston pysäköintilaitokselta. Asunto-osakeyhtiöistä ei tule Koy Jousenpuiston osakkaita missään vaiheessa.

Espoon kaupunki omistaa tällä hetkellä Kiinteistö Oy Jousenpuiston pysäköinnin osakekannasta 92 % ja Länsimetro Oy 8 %. Pysäköintilaitos jää Espoon kaupungin ja Länsimetro Oy:n yhteisomistukseen.

Jousenpuiston kaava on onnistunut, keskitetty pysäköintiratkaisu mahdollistaa sen, että autot eivät valtaa talojen pihoja. Kaavan perusteella alueesta on tulossa viihtyisä kaupunkimainen kokonaisuus metroaseman välittömään läheisyyteen. Tässä on nyt rakennettu uudenlainen konsepti pysäköinnin järjestämiseen. Toivottavasti onnistuu.

Kysymme, minkä suuruinen on ”operaattorin liiketoiminnan edellyttämä kohtuullinen kate” ja takaako kaupunki, että operaattori saa katteensa tilanteessa kuin tilanteessa.

– Tapiolan Keilahalli Oy:n ja Tapiolan Urheilutalo Oy:n osakkeiden ostaminen (osittain Kv-asia)

Valtuustolta pyydetään määrärahaa Tapiolan Keilahalli Oy:n ja Tapiolan Urheilutalo Oy:n osakkeiden ostamiseksi. Tapiolan Keilahalli Oy:n osakekannan kauppahinta on 1,95 me. Tapiolan Urheilutalo Oy:n osakkeiden kauppahinta on 750 000 euroa. Liikerakennus sijaitsee  osoitteessa Kauppamiehentie 6.

Kaupunki omistaa Tapiolan Urheilutalo Oy:n osakkeista 51 %. Muut omistajat ovat Tapiolan Keilahalli Oy (31 %), Raili Poutasen kuolinpesä (12 %) ja valokuvausstudiohuoneiston omistaja (6 %). Kaupan jälkeen kaupungin omistusosuus on 94 %. Tavoitteena on sopia myös valokuvausstudion osakkeiden ostamisesta osakkeiden omistajan kanssa. Mikäli kauppahinnasta ei päästä sopimukseen, vaihtoehtona on käynnistää osakeyhtiölain mukainen vähemmistöosakkeiden lunastusmenettely.

Urheilutalon kiinteistö on teknisesti ja toiminnallisesti vanhentunut ja huonossa kunnossa ja suunnitelmissa on sen purkaminen. Huoli on, että Tapiolan ydinkeskustan kehittyessä kulttuurikeskuksen ympäristö jää paitsioon. Kiinteistön kehittäminen on helpompaa kun se on kaupungin omistuksessa. Tontti on tarkoitus kaavoittaa uudelleen ja myydä tarjouskilpailun kautta.

Keilahallia pyörittävän Kaatolupa Oy:n kanssa on neuvoteltu määräaikaisesta viiden vuoden vuokrasopimuksesta.

Minusta tämä on järkevä kauppa, joka mahdollistaa alueen kehittämisen. On ikävää, että valokuvastudion omistajien kanssa ei ole päästy neuvottelutulokseen kauppahinnasta. Pienyrittäjät ovat tärkeä voimavara kaupungille ja myös tämän kaltaisia hintatasoltaan pienyrittäjille sopivia kivijalkatiloja tarvitaan jatkossakin. Kiinteistönomistajia on kuitenkin kohdeltava tasapuolisesti.

– Tapiolan Harjoitusareena Oy:tä koskevan osakassopimuksen hyväksyminen

Kaupunginhallitus päätti 17.1.2011 perustaa yhdessä Tapiolan Monitoimiareena Oy:n kanssa Tapiolan Harjoitusareena Oy:n siten, että Espoon omistusosuus on 45 % ja Tapiolan Monitoimiareena Oy:n 55 % osakepääomasta.

Valtuusto oli 13.12.2010 päättänyt asiasta ja myönsi samalla harjoitushallille takauksen enintään 4 milj. euron suuruiselle lainalle. Edelleen valtuusto päätti 27.2.2012 kasvattaa takausta enintään 7 milj. euron suuruiselle lainalle. Samalla valtuusto edellytti, että:

– kaupungin ja Tapiolan Monitoimiareena Oy:n välille on laadittu Tapiolan Harjoitusareena Oy:tä koskeva osakassopimus ja

– kaupungin ja Espoon Kiekkoilun Tuki ry:n välillä on laadittu sopimus Matinkylän jäähallin siirrosta yhdistyksen hallintaan sekä jäävuorojen jaosta.

Ja hyväksyi seuraavan toivomuksen:

”Tapiolaan toteutettavan harjoitushallin rinnalla ylläpidetään myös muita, vanhempia espoolaisia harjoitushalleja ja niiden kunnon ylläpitämiseksi kohdennetaan resursseja.”

Valtuuston päätöksestä valitettiin korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka, joka osin jätti tutkimatta ja muutoin hylkäsi valituksen.

Tapiolan Harjoitusareena Oy on perustettu ja merkitty kaupparekisteriin 27.4.2011. Yhtiö suunnitteli ja myös kilpailutti jäähallin rakentamisen, mutta tehdyn valituksen johdosta toiminta jouduttiin keskeyttämään valituksen käsittelyn ajaksi. KHO:n päätöksen jälkeen hanketta ryhdyttiin taas viemään eteenpäin ja jäähallin rakennustyöt on nyt aloitettu. Rakennuslupa myönnettiin 20.11.2014 ja solmitun urakkasopimuksen mukaan jäähalli valmistuu 31.8.2015 mennessä.

Rakennustyöt ovat edenneet siten, että edellä mainitun valtuuston päätöksen mukainen kaupungin takaus yhtiön uusille lainoille tulisi saada viimeistään tammikuun 2015 loppuun mennessä.

Osakassopimus on neuvoteltu noudattaen niitä periaatteita, joista harjoitushallia perustettaessa oli sovittu.

Matinkylän jäähallin siirrosta Espoon Kiekkoilun Tuki ry:lle on neuvoteltu ja sopimusluonnos on valmiina, mutta sopimusta ei ole vielä lopullisesti hyväksytty ja allekirjoitettu.

Tässä asiassa huolta on herättänyt Espoon omien hallien kohtalo. Ovat pääosin peruskorjauksen tarpeessa, mutta investointirahat ovat tiukassa. Trendi on, että kaupungin omat hallit ajetaan alas ja uudet rakennetaan seurojen tai, tässä tapauksessa Oy:n toimesta. Kaupunki sitoutuu puolestaan ostamaan jääaikaa. Tämä ei välttämättä tule kokonaistaloudellisesti edullisemmaksi, mutta kaupunki välttää investointikulut.

Kysymme, mikä on tilanne Matinkylän hallin osalta ja miten valtuuston toivomus toteutetaan.

– Päätöksenteon arviointikyselyn tekeminen valtuutetuille sekä kaupunginhallituksen, sen jaostojen ja lauta- ja johtokuntien jäsenille ja varajäsenille

Kysely tehdään joka toinen vuosi sähköisesti. Kyselyn tuloksista raportoidaan ao. toimielimille. Tärkeää, että toimintaa arvioidaan. Ainakin tajassa toivon, että kyselystä saadaan aineksia toiminnan kehittämiseksi.

– Uudet virat ja toimet sekä virkoja ja toimia koskevat muutokset ja lakkautukset vuonna 2015

Päätettäväksi tuodaan ensi vuoden talousarvioon sisältyvät uusien virkojen ja toimien perustamiset sekä virkoja ja toimia koskevien muutosten ja lakkautusten hyväksymiset. Muutoksina esitetään yhteensä 72 uuden viran ja toimen perustamista. Näistä kaksi lukiopsykologia on talousarvion neuvottelutuloksen mukaisia lisäyksiä.

Uudet virat ja toimet tulevat erityisesti varhaiskasvatukseen ja kouluihin. Noin puolet on sivistystoimen määräaikaisten työntekijöiden vakinaistamisia sekä tuntityönä tuotetun työpanoksen siirtämistä kokoaikaisesti hoidettavaksi. Sosiaali- ja terveystoimen esityksistä suurin osa on vaihtoehtoja ostopalveluille.

Virkoja ja toimia koskevia muutoksia esitetään yhteensä 41. Avoimia virkoja ja toimia esitetään lakkautettavaksi 235. Esitysten kustannusvaikutukset vuodelle 2015 ovat yhteensä 2,1 miljoonaa euroa ja vuositasolla 2,4 miljoonaa euroa.

Palveluliiketoimeen ei esitetä uusia virkoja tai toimia. Sen sijaan toimialalla esitetään lakkautettavaksi 152 avointa virkaa ja toimea. Tämä herättää ihmetystä. Onko näissä ollut määräaikaisia työntekijöitä, vai ovatko aidosti avoimia. Mikä on näiden virkojen lakkautuksen vaikutus kaupungin toimintaan?

Sinänsä on linjassa sen kanssa mitä olemme päättäneet. Kun tavoite on, että kaupungin henkilökunnan määrä ei kasva, on jostain virkoja lopetettava kun toisaalle palkataan uusia.

– IT-määrärahojen kohdentaminen

Tietohallinnon johtoryhmä on kokouksessaan 17.11.2014 esittänyt 200 000 euron kohdentamista IT-palvelunhallintajärjestelmän käyttöönottoon sekä 15 000 euroa varhaiskasvatuksen sähköisten palveluiden kehittämiseen.

IT-palvelunhallintajärjestelmän avulla ohjataan ja seurataan IT-palvelutuotantoa, mahdollistetaan laite- ja lisenssirekisterin luotettava ylläpito sekä nykyaikaistetaan IT-laitteiden tilaaminen ja tilausten seuranta.

Varhaiskasvatuksessa otetaan käyttöön sähköinen esiopetus- ja varhaiskasvatussuunnitelma sekä sähköinen työkalu sivistystoimen yksiköiden ja huoltajien väliseen asiointiin.

Nämä kohdennukset sinänsä varmaan ok, mutta olemme edelleen sitä mieltä, että Espoossakin pitäisi IT-asioille saada vahvempi luottamushenkilöohjaus Helsingin tapaan. Sen verran isot rahat on kysessä. Helsingissä ICT-asioita varten on oma kaupunginhallituksen jaosto. Tämä tulee linjattavaksi luottamushenkilöorganisaation uudistamisen yhteydessä.

– Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle valtuuston päätöksistä tehtyjen valitusten johdosta, jotka koskevat metron jatkon rakennustöiden osoittamista Länsimetro Oy:lle, takauksen myöntämistä ja investointirahaston varojen käyttöä

Tehty neljä valitusta, joissa vedotaan muun muassa siihen, ettei valtuutetuille ole annettu riittävästi tietoa, esitetyt taloudelliset laskelmat ovat puutteellisia ja virheellisiä, valtion rahoituspäätös ei ole sitova, Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja on ollut esteellinen valmistelemaan asiaa ynnä muihin vastaaviin seikkoihin.

Olemme valmiit seisomaan valtuustossa tehtyjen päätösten takana. Valtuuston päätöksen yhteydessä edellytimme riskianalyysin tekemistä hankkeen taloudellisten vaikutusten selvittämiseksi ja seuraamiseksi.

– Eräiden terveydenhuollon palveluista perittävien asiakasmaksujen tarkistaminen

Maan hallitus on tasapainottanut julkista taloutta, alentamalla kunnan peruspalvelujen valtionosuusmäärärahaa 40 miljoonalla eurolla vuodesta 2015 lukien ja korottamalla vastaavasti sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja.

Nyt esitetään näitä korotuksia Espoon taksoihin. Muutokset koskevat erityisesti avoterveydenhuollon palveluiden asiakasmaksuja. Esim. terveyskeskusmaksu nousee 14,7 e -> 16,10 e.

Suun terveydenhuollon asiakasmaksuista korotus koskee ainoastaan maksuja hammaslääkärin todistuksesta ja lausunnosta sekä käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä palvelusta perittävää ns. sakkomaksua.

Nämä on hyväksytty sote-lautakunnassa yksimielisesti. Lisäksi lautakunta edellytti yksimielisesti, että sille tuodaan hyvissä ajoin ennen seuraavia budjettineuvotteluja selvitys terveyskeskuslääkärin vastaanottomaksun poiston vaikutuksista Helsingissä.

Päätöksenteon pohjaksi kaipaamme selvityksiä siitä, millaisia vaikutuksia maksukorotuksilla palveluiden käyttäjille, erityisesti kaikkein pienituloisimmille. Jatkossa näistä pitäisi tehdä IVA-selvitykset (IVA = ihmisvaikutusten arviointi).

– Vammaispalvelujen lyhytaikaisen laitoshoidon asiakasmaksun tarkistaminen

Kaupunginhallitus tarkistaa vammaispalvelujen lyhytaikaisen laitoshoidon asiakasmaksuksi 38,10 euroa hoitopäivältä (nyt 34,80 e) ja maksukaton täyttymisen jälkeen 17,60 euroa hoitopäivältä (nyt 16,10 e) 1.1.2015 lukien. Alle 18-vuotiaalta maksu peritään enintään seitsemältä (7) hoitopäivältä kalenterivuodessa.

Tässä sama juttu, maan hallitus on nostanut enimmäistaksoja ja Espoo tarkistaa omansa siihen summaan. Sote-lautakunta hyväksynyt nämäkin yksimielisesti.

– Lausunnon antaminen Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman, asuntostrategian ja liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) luonnoksista

Tämä on sen verran tärkeä asia, että kopioin tähän lausuntotekstiä laajemmin:

1.) Helsingin seudun maankäyttösuunnitelmasta (MASU) ehdotetaan lausuttavaksi seuraavaa

– MASU-kartan valkoiset alueet (vyöhykkeisen ulkopuoliset alueet)

Ensisijaisesti kehitettävän alueen lisäksi pitää sallia myös ns. valkoisten alueiden hallittu kaavoitus ja turvata siten myös monipuolinen asuin- ja elinympäristö.

Keskeisimmät viheralueet on esitetty kartalla kuitenkin valkoisella värillä, mikä on merkintänä ristiriidassa muiden valkoisten alueiden kanssa nk. vyöhykkeiden ulkopuolinen alue, jota voidaan kehittää paikallisena. Kartassa tulisi tehdä ero näiden eri vyöhykkeiden välillä. Tämä on tärkeä huomio!

– Mahdolliset laajentumisalueet vuoden 2040 jälkeen (ESA-rata)

Todetaan, että kasvuennuste on MASU:ssa Espoon osalta varsin maltillinen ja että Espoossa tulisi voida pitää auki mahdollisuuksia myös uusien kasvusuuntien käyttöönotolle jos tarvetta ilmaantuu.

Lisäksi halutaan väljennystä tulevaisuuden laajentumisalueiden kaavoitukseen jo aiemmin. Tämä koskee mm. Histan aluetta, joka on ajoitettu 2040 jälkeen. Ja tässä yhteydessä esitetään, että myös kumipyöräliikenne tulisi nostaa osaksi toimivaa joukkoliikennejärjestelmää hankkeiden toteuttamiskelpoisuutta arvioitaessa. Tämä on ongelmallinen muotoilu, juurikin Histan osalta. Toisaalta lienemme valmiita kiirehtimään Lohjan radan rakentamista jo 2040 mennessä. Se taas edellyttäisi riittävää maankäyttöä vaikutusalueella.

– MASU:n suhde maakuntakaavaan ja kuntien valmistelussa oleviin yleiskaavoihin

Yleisesti ottaen MASU-kartta luo riittävän pohjan kuntien yhteiselle metropolikaavalle, kunhan siinä pitäydytään riittävän strategisella tasolla jatkossakin ja luodaan mahdollisuuksia myös muiden, kuin seudun tiiveimpien alueiden maankäytön monipuoliselle kehittämiselle (ns. valkoiset alueet). Maankäytön suunnitelma on nivottu yhteen Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman kanssa (HLJ 2015). Lisäksi asuntostrategia tukeutuu jo käynnissä oleviin kuntien asemakaavakohteisiin ja on siten realistisella pohjalla. Näiden kolmen osa-alueen yhteensovittaminen tulee turvata jatkossakin ja työstää edelleen yksi yhtenäinen kartta, jossa myös liikennejärjestelmäsuunnitelma on helposti hahmotettavissa osana maankäytön suunnittelun kokonaiskuvaa.

2.) Asuntostrategialuonnoksesta esitetään lausuttavaksi seuraavaa:

Helsingin seudun asuntostrategia 2025 vastaa Espoon valtuuston 9.6.2014 hyväksymässä asunto-ohjelmassa tehtyjä linjauksia.

3.) Helsingin Seudun liikennejärjestelmäluonnoksesta (HLJ 2015) esitetään lausuttavaksi seuraavaa:

Vuosien 2016-2025  investointiohjelmassa tulee muuttaa seuraavien hankkeiden ajoitusta:

Espoon kaupunkirata tulee siirtää sijalta 13 sijalle 6. Espoo on tehostamassa voimakkaasti maankäyttöä mm. Keran aseman ympärillä ja Espoon keskuksessa. Nykyisen kaupunkiradan jatkaminen ei edellytä lisäinvestointeja Pasilassa eikä Helsingin ratapihalla. Kaupunkiradan nostaa valmistuttuaan Pisara-radan hyöty-kustannussuhdetta.

Raide-Jokeri tulee siirtää sijalta 14 sijalle 7. Nykyisen poikittaisen runkobussilinja 550:n välityskyky on jo nyt ajoittain ylittynyt. Raide-Jokeri tuo tarvittavan lisäkapasiteetin Helsingin seudun poikittaiseen joukkoliikenteeseen. Lisäksi Aalto-yliopiston toiminnan laajentuessa ja uuden kampusrakennuksen valmistuessa Otaniemen saavutettavuus paranee Raide-Jokerin ansiosta.

Mikäli jokin hanke ei etene, niin se ei saa olla esteenä järjestyksessä seuraavien hankkeiden toteutuksen ajoitukselle.

Kehä II:n jatke ei ole mukana investointiohjelmassa edes vuoteen 2040 mennessä. Tämän vuoksi Espoo alkaa suunnitella Turuntie – Vihdintie -yhteyden toteuttamista osana kaupungin pää- ja kokoojakatuverkkoa. Tällöin kadun läheisyyteen voidaan suunnitella maankäyttöä tehokkaammin kuin maantien varrella. Kehä II:n jatkeen hallinnollisen luokan muuttamisesta kaduksi tulee sopia kaupunkien ja valtion kesken tässä HLJ:ssa.

Vahvistetussa maakuntakaavassa on oikoratavaraus Vihdin ja Lohjan kautta Saloon. Tätä valtakunnallista oikorataa (ns. Tunnin juna -hanke) ei näy listoilla, vaikka sille valtiokin on näyttänyt vihreää valoa. Suomen hallitus on esittänyt Turun ja Helsingin välille suunnitellun raidehankkeen ottamista mukaan EU:n investointipakettiin. Tämä ratahanke tulee lisätä vuoden 2026 jälkeen aloitettaviin investointeihin. Osana sitä on esitettävä kaupunkirata Espoo-Lohja. Se mahdollistaa merkittävän maankäytön.

Espoo toivoo valtion suunnittelevan ja toteuttavan hankkeita liikenteen kokonaisuuden eikä yksittäisen liikennemuodon näkökulmasta. Pääväyliin (tiet ja radat) liittyvät pyörätiet tulee suunnitella ja toteuttaa yhtäaikaisesti.

Liikennejärjestelmän tulee tukea maankäytön tehostamista raideliikenteen vaikutusalueen lisäksi myös alueilla, joissa on tehokas ja kattava bussireitistö sekä 2020-luvun jälkeen kehittyvä pikaraitiotieverkosto.

Suunnitelmassa tulee avoimesti näyttää arvioidut kustannukset jaoteltuna valtion, kuntien ja mahdollisesti kolmannen sektorin osuuksiksi. Lisäksi hankelistalle on otettu kokonaan kuntien rahoittamia hankkeita. Niiden esittäminen hankelistalla on kyseenalaista. Espookin rahoittaa vuosittain valtion pääväyliä useilla kymmenillä miljoonilla, eikä näitä näy hankkeiden kustannuksissa.

Espoo osallistuu liikenteen hinnoitteluvaihtoehtojen selvittelyyn. Hinnoittelulla aikaan saatavat tuotot tulee ohjata seudun liikennehankkeisiin, eikä se saa vähentää valtion nykyisin seudulle ohjattua liikennerahoitusta. Liikenteen hinnoitteluvaihtoehtoja tulee selvittää tiiviissä yhteistyössä kuntien kanssa.

Seudullisesti merkittävillä liityntäpysäköintialueilla A1 ja A2 valtion osuuden tulisi olla suurempi kuin 30-50%. Kustannusten jaosta tulee sopia valtion, HSL:n ja kuntien kesken.

Lausunnot ovat mielestäni pääosin oikein hyviä. Kaupunkiradan ja Raide-Jokerin aikaistaminen ovat Espoon joukkoliikenteen parantamisen ja kestävän kaupunkirakenteen kannalta aivan olennaista. Keraa kaavoitetaan hyvää vauhtia ja kaupunkirataa tarvitaan, jotta uudet asukkaat mahtuvat juniin. Raide-Jokeri taas tarvitaan paitsi bussien pullistellessa, myös siksi, että vihdoin saadaan pikaratikkaverkoston rakentamisessa pää auki.

Histan suunnan kehittyminen on kiinni ns. Länsiradasta (joka on nyt nimetty tunnin junaksi). Voimakas rakentaminen kumipyörien varaan ei ole kestävää. On myös tärkeää, että lausunnossa otetaan myönteinen kanta liikenteen hinnoitteluvaihtoehtoihin (= tienkäyttömaksut). Niitä tarvitaan joukkoliikenneinvestointien rahoittamiseen.

– Valtuustoaloite neuvottelujen aloittamisesta HSL-kuntien kesken metron infrakustannusten uusista maksuperusteista (Kv-asia)

Vihreiden Sirpa Hertellin valtuustoaloite. Olemme huolissamme siitä, että nykyisillä sopimuksilla kalliit infrahankkeet (Länsimetro ja kehärata) johtavat suuriin lipunhintojen korotuksiin. Lipunhintojen korotuspainetta nostaa erityisesti se, että HSL:n valtuustokauden 2013-2016 tavoitteeksi on asetettu, että lipputuottojen kasvun on oltava vähintään kokonaiskustannusten kasvua vastaava ja kuntaosuuksilla katetaan kokonaiskustannuksia enintään nykyisen suuruinen osuus (50 %).

Subvention osuus joukkoliikenteen menoista on viime vuosina pysytellyt Espoossa 45 – 48 %:n tasolla. Infrahankkeiden vaikutuksista tulevien vuosien joukkoliikenteen kuntaosuuksiin on HSL :ssä tekeillä selvitys. Vuonna 2017, kun sekä Kehärata että Matinkylään päättyvä metro ovat täysimääräisesti käytössä, Espoon joukkoliikenteen subventioaste on HSL:n arvion mukaan 56,9 %. Samalla lipunhintojen korotuspaine on yli 10%.

Vastauksessa todetaan, että joukkoliikenteen infrakorvausperusteiden muuttaminen edellyttäisi näiden HSL -kuntien yhteisesti hyväksymien sopimusten muuttamista. Tämä on juuri se ongelma, jonka takia aloitteessa esitetään neuvottelujen käynnistämistä. Esitämme, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi,  jotta saadaan vastaukset kysymyksiin ja laskelmat subventiosta ja lippujen hinnoista.

– Valtuustokysymys espoolaisten veneiden talvitelakointipaikkojen riittävyyden turvaamisesta (Kv-asia)

Rkp:n Fred Granbergin aloite.

Tätä asiaa on käsitelty ja linjattu elinkeino- ja kilpailukykyjaostossa, joka päätti kehottaa kaupunkisuunnittelukeskusta kaavoittamaan Ämmäsmetsän alueelle veneiden talvitelakointiin soveltuvan varastointialueen ja päätti, että veneiden säilyttämiseen liittyvät toiminnot perustuvat pääosin yritystoimintaan.

Selvitysten ja tutkimusten pohjalta on parhaaksi jatkokehitysvaihtoehdoksi muodostunut talvitelakoinnin kehittäminen Ämmäsmetsän entisen maankaatopaikan alueelle. Tätä vaihtoehtoa tukevat myös seuraavat asiat: Espoon n. 5 500 veneestä suuri osa on trailerikuljetettavia ja etäisyys Kulmakorpi – Ämmässuo alueelle satamista pääosin vain 15 – 30 km. Alueen teollisuusaluekehitys mahdollistaa myös veneilyalan yritystoiminnan kehittämistä ja kaupallisia, kenttäsäilytystä laadukkaimpia, säilytysratkaisuja (hallisäilytys/korkeavarastointi).

Tämä asia on herättänyt paljon keskustelua myös Vihreiden sisällä. Erityisesti pienten veneiden osalta haluttaisiin säilyttää mahdollisuus talvisäilytykseen lähellä rantoja ja satamia. Vaikea kysymys, johon lienee tarpeen etsiä vielä erilaisia vaihtoehtoja. Espoosta puuttuu myös vierasvenesatama.

– Valtuustoaloite veneiden talvisäilytyksen säilyttämisestä Suomenojalla (Kv-asia)

Bymanin samansisältöinen aloite.

– Juvanmalmi II, asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimuksen hyväksyminen

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä alueen rakennusoikeutta ja laajentaa korttelialuetta pohjoisessa sijaitsevalle 706 m2 kokoiselle lähivirkistysalueelle. Alueen käyttötarkoitus muutetaan teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi, jonka toiminta ei saa aiheuttaa ympäristöhäiriöitä. Rakennusoikeuden määrä kasvaa kaavamuutoksella 3 037 k-m2.
Tämä on hyväksytty kaupsussa yksimielisesti.

– Oikaisuvaatimus kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston päätöksestä, joka koskee Kilossa sijaitsevan korttelin 54117 tontin 6 myyntiä Toyota Tsusho Nordic Oy:lle ja Bilia Oy Ab:lle

Maskun kalustetalo on valittanut siitä, että sille aiemmin myönnetty suunnitteluvaraus siirrettiin Toyota Tsusho Nordic Oy:lle ja Bilia Oy Ab:lle, joille tontti lopulta myytiin. Syynä varauksen siirtämiseen oli syynä Maskun hakeutuminen yrityssaneeraukseen.