Tässä ensi maanantain kaupunginhallitusasiat avattuna. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.
Isoimpana asiana talousarvio, josta neuvottelut edellen kesken sekä palveluliiketoimen purkaminen ja siitä johtuvat johtosääntöuudistukset.
– Vuoden 2015 lokakuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet (Kv-asia)
Esitetään hyväksyttäväksi joitakin määrärahojen ja tuloarvioiden muutoksia. Lisäksi esitetään, että investointeihin otetaan lisälainaa 50 me. Tästä suuri osa liittyy metroon liittyvään kunnallistekniikan rakentamiseen Tapiolassa ja Keilaniemessä. Tapiolan taseyksikön tulot eivät tässä vaiheessa riitä kattamaan menoja.
Yleisesti todetaan, että kaupungin talous toteutunut suunnitelmien mukaisesti. Vuosikatteen ennustetaan olevan 146,2 milj. euroa ja tilikauden tuloksen 25,3 milj. euroa. Vuosikate ja tulos ovat n. 23 milj. euroa muutettua talousarviota parempia. Arvioitavissa on, että vuosikate ja tilikauden tulos paranevat vielä hieman nykyisestä ennusteesta.
Ja sitten tähdennetään, että tulosta on parantanut edellisvuosien tapaan rahoitustuottojen ennakoitua parempi kertyminen. Varsinainen toimintakate on toteutumassa 4 milj. euroa alkuperäistä talousarviota parempana.
Henkilöstömäärä on kasvanut vuoden 2014 lokakuusta 71 henkilöllä, mikä johtuu etupäässä turvapaikanhakijoiden tilanteesta, pelastuslaitoksen uusista viroista ja toimista sekä päivähoitoa tarvitsevien lasten määrän kasvusta. Alkuvuodesta 2015 henkilöstömäärä oli kuitenkin pienempi kuin 2014, joten henkilötyövuosien määrä jäänee tänä vuonna viimevuotista pienemmäksi.
Arvio kaupungin ulkoisten investointien kokonaismääräksi on noin 375 milj. euroa.
Uusissa maankäytön periaatteissa linjattiin, että kaupunki tekee aktiivista maanhankintaa. Vanha-Nuuksion ja Vanhakartanon alueilla on hankittu raakamaata 6 me:n arvosta. Lisäksi esitetään rakennetun kiinteistön ostoa Kivenlahden teollisuusalueelta. Kaupasta 8,4 milj. euroa on maanarvoa, loppu 1,5 milj. euroa on rakennuksen arvoa. Valtuustolle esitettävä lisämäärärahatarve on näiden osalta yhteensä 14,1 milj. euroa ja maanhankintaan tullaan vuoden aikana käyttämään yhteensä 21,8 milj. euroa.
Tässä vielä muutama poiminta kuukausiraportista:
Vanhuspalveluista näyttää jäävän käyttämättä 3,6 milj. euroa. Tätä selittää Espoon uuden sairaalan päivystysosaston käyttöönoton viivästyminen sekä se, että ympärivuorokautisia pitkäaikaishoitopaikkoja on tarvittu vähemmän ja uusia paikkoja on otettu käyttöön viiveellä. Silti vakuutetaan, että kaikki palveluja tarvinneet ovat päässeet niiden piiriin. Säästyneet rahat ohjataan erikoissairaanhoidon ylityksiin.
Kuitenkin tiedämme, että tavoite hoitaa vanhukset mahdollisimman pitkään kotona, on johtanut siihen, että kotona asuu yhä huonokuntoisempia vanhuksia. Ja että kotihoidon työntekijät joutuvat työskentelemään kiireen ja paineen alla suoriutuakseen tehtävistään. Tämä kehitys siis huolettaa. Ei ole tarkoituksenmukaista, että muissa toimissa säästämällä paikataan erikoissairaanhoidon vajetta.
Lastensuojeluissa on tapahtunut positiivista kehitystä kun painopiste on siirtynyt laitoshoidosta avopalveluihin ja kotiin vietäviin palveluihin. Tämä näkyy säästönä sekä omassa laitoshoidossa että ostettavissa palveluissa. Hoitovuorokausia laitos- ja/tai luvanvaraisessa perhehoidossa on kertynyt 7,1 % vähemmän verrattuna viime vuoden vastaavan ajankohtaan. Lastensuojelun kokonaissäästöksi arvioidaan 1,9 milj. euroa. Vastaavasti kotipalvelujen kysyntä ja asiakasmäärä on lisääntynyt.
Samalla on kuitenkin todettava, että vaikka lastensuojelussa sijoitettujen kokonaismäärä on vähentynyt, on kiireellisesti sijoitettujen määrä kasvanut.
Päivähoidon resurssien riittävyyteen olemme kiinnittäneet huomiota ja syytä onkin, koska lapsimäärät kasvavat. Päivähoidossa oli lokakuussa 408 lasta enemmän kuin lokakuussa 2014. Päivähoito järjestetään 209 lapselle ns. poikkeusjärjestelyin.
Joukkoliikenteestäkin on positiivisia uutisia: Joukkoliikenteen matkustajamäärien kehitys on ollut ennakoitua suotuisampaa ja lipputulokertymään ennustetaan noin 2,9 prosentin lisäystä. Tämä vaikuttaa siten, että Espoon kuntaosuutta tarvitaan 7,5 milj. euroa talousarviota vähemmän.
Espoo Cateringista muutama huomio:
Ylijäänyttä ruokaa myydään 14 kohteessa ja ruokahävikki on vähentynyt 3 %. Pieni mutta tärkeä asia ympäristökuormituksen ja tuhlauksen vähentämiseksi.
Espoo Cateringin yhtiöittämisestä sekä kaupungin ruokapalvelut–yksikön organisoinnista sen sijaan todetaan, että se on hyvin haastavaa sekä toiminnallisesti että aikataulullisesti.
Tuosta Cateringin yhtiöittämisen haasteista ja aikataulusta kysyn tarkemmin.
– Vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksyminen (osittain Kv-asia) (pöydälle 2.11.2015)
Talousarvioneuvottelut ovat siis vielä kesken. Maanantaiaamuna jatketaan.
Tässä keskeisiä lukuja kaupunginjohtajan esityksestä:
V. 2016 vuosikatetta arvioidaan kertyvän 121 me ja v.2017 ja 2018 155 me. Tavoitteiden mukaan vuosikatteen pitäisi v. 2017 olla 180 me 2017 mutta näyttää siltä, että siihen ei tulla pääsemään. Valtion päätöksistä odotetaan apua talouden tasapainottamiseen. Nähtäväksi jää, saadaanko.
Kaupungin omien investointien bruttomäärä on noin 376 me, josta voidaan rahoittaa tulorahoituksella noin 41 prosenttia. Loppuosa katetaan rahastojen tuotoilla ja lainarahalla sekä osin valtionosuuksilla. V. 2016-2018 käytetään rahastoja 15 milj. e/v. Nopean velkaantumisen vuoksi korkokustannusten arvioidaan olevan vuonna 2018 yhteensä 20 milj. euroa eli lähes nelinkertaiset vuoden 2015 korkomenoihin verrattuna.
Tilikauden tulos tulee tilinpäätösennusteen mukaan vuonna 2015 olemaan noin 12 me ylijäämäinen. Talousarviovuoden 2016 tulos tulee olemaan arvion mukaan noin 13 me alijäämäinen. Suunnitelmakauden 2016 – 2018 tulos on laskelmien mukaan niukasti ylijäämäinen.
Kaupunki ja sen omistamat kiinteistöyhtiöt toteuttavat palvelutilojen investointeja suunnitelmakaudella yhteensä 643 milj. eurolla, mikä on keskimäärin 128 milj. euroa vuodessa. Toimitilainvestointeja toteutetaan palveluverkon kehittämisen tavoitteiden mukaisesti siten, että kasvavan väestömäärän palvelut voidaan järjestää.
Toimitilarakentamisessa painottuu käytössä olevien toimitilojen peruskorjaus, johon kohdistuu yli puolet rakentamisesta. Tärkeitä kohteita ovat teknisen peruskorjauksen tarpeessa olevat sekä sisäilmaongelmista kärsivät palvelutilat. Korjaus- ja uudisrakentaminen suunnitellaan ja toteutetaan niin, että energiatehokkuusvaatimukset toteutuvat ja olemassa olevat kosteusvauriot korjataan, eikä uusia enää päästetä syntymään.
Haasteita siis piisaa talouden tasapainotuksessa, kun kaupunki kasvaa ja korjausvelkaa kouluissa ja päiväkodeissa on. Investointipaineet ovat kovat ja palvelutkin pitäisi pystyä tuottamaan. Maan taloustilanne ja hallituksen päätökset toki vaikuttavat olennaisesti.
– Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti -selvitys ja yhteistyösopimus (Kv-asia)
Esitetään valtuustolle hyväksyttäväksi kuntien välinen yhteistyösopimus ja tiedoksi merkittäväksi tehty selvitys.
Tämä vapaaehtoinen selvityshän käynnistettiin, kun edellinen hallitus loi painetta kuntaliitoksiin. Kun kuntaliitosten pakko meni pois, viedään selvitys nyt hyvässä yhteistyössä päätökseen ja sovitaan löyhästä yhteistyöstä siellä missä se tuottaa lisäarvoa. Sitähän on tehty tähänkin asti, joten mikään ei dramaattisesti tämän myötä muutu.
Sopimuksessa esitetään, että kuntien luottamushenkilöjohdosta (hallitusten puheenjohtajistot, valtuustojen puheenjohtajat) perustetaan yhteistyöryhmä edistämään yhteistyötä ja yhteistyöhankkeiden valmistelua. Ja että yhteistyön edistymisestä raportoidaan vuosittain kuntien valtuustoja.
Olen ollut mukana selvityksen ohjausryhmässä ja korostanut joka välissä, että Espoon on tärkeää tehdä tiivistä yhteistyötä pääkaupunkiseudun kuntien kesken. Tämä ”länsiyhteistyö” ei millään muotoa voi sitä korvata, vaikka sitä toki kannattaa tehdä silloin kun se on järkevää.
– Valtuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien vaali (Kv-asia)
Valtuuston puheenjohtajaksi valitaan demari, meille siirtyy 1. varapuheenjohtajan pesti ja 2. varapuheenjohtajaksi kokomuksen edustaja. Meillä tapahtuu kapulan vaihto: Jyrki Kasvi on hoitanut ansiokkaasti vihreiden puheenjohtajuusvuoden ja varapuheenjohtajana jatkaa loppukauden taas Sirpa Hertell Jyrkin keskittyessä kansanedustajan tehtäviin.
– Palveluliiketoimen toimialan ja sen liikelaitosten lakkauttaminen ja siitä aiheutuvat tarkistukset johtosääntöihin (Kv-asia)
Tässä muutoksen sisältö pähkinänkuoressa:
Palveluliiketoimen liikelaitokset lukuun ottamatta Länsi-Uudenmaan pelastuslaitosta lakkautetaan ja muutetaan nettobudjetoiduiksi tulosyksiköiksi. Näistä sekä kaupunkitiedon tulosyksiköstä, Espoo Tietotekniikka -tulosyksiköstä ja hallinto- ja kehittämisyksiköstä koostuva kokonaisuus siirtyy konsernihallintoon muodostuvaan konsernipalveluihin. Espoon talouspalvelut -liikelaitoksessa tällä hetkellä olevat hankintapalvelut irrotetaan talouspalveluista ja siirretään uuteen konsernipalveluihin perustettavaan Hankintakeskukseen. Hankintakeskus vastaa myös ateriapalvelujen järjestämisestä.
Konsernipalvelujen johtajaksi esitetään liiketoimintajohtajaa (Mauri Suuperko) ja hänelle tulisi valta määrätä toimintaohjeella konsernipalvelujen tarkemmasta organisaatiorakenteesta, tehtävistä ja ratkaisuvallasta.
Koska liiketoimintajohtajalla ei enää ole omaa toimialaa, siirretään tehtävät ja ratkaisuvalta kaupunginhallituksen johtosäännöstä konsernihallinnon johtosääntöön.
Kaupunginhallituksen johtosääntöön esitettäviä muutoksia:
Tilakeskus-liikelaitoksen nimi muuttuu Tilapalvelut-liikelaitokseksi. Tila- ja asuntojaosto toimii edelleen sen johtokuntana ja tehtäviä täydennetään palveluliiketoimesta siirtyvin toiminnoin (mm. kiinteistöjen ylläpito ja siivous).
Liiketoimintajohtaja esittelisi jatkossa kaupunginhallitukselle konsernipalveluja koskevat asiat ja liiketoimintajohtaja lisättäisiin myös osaksi konsernijohtoa, johon kuuluvat kaupunginhallitus ja sen konsernijaosto, kaupunginjohtaja, toimialajohtajat, liiketoimintajohtaja ja rahoitusjohtaja.
Toimialajohtajille esitetään oikeutta siirtää toimivaltaansa päättää toimialansa irtaimen omaisuuden luovuttamisesta, jos omaisuuden käypä arvo ei ylitä miljoonaa euroa. Tämä siksi että esim. teknisen toimen johtaja voi delegoida Tilapalvelut-liikelaitoksen viranhaltijalle pienehköjä irtaimen omaisuuden luovutuksia (esim. työkoneet tai rakennuksen käytöstä poistetut laitteistot).
Muihin johtosääntöihin tulevia muutoksia:
Tilakeskuksen lisäksi myös tekninen keskuksen nimi muuttuu, siitä tulee kaupunkitekniikan keskus. Näiden tehtäviä täydennetään Espoo-Kiinteistöpalvelut- ja Espoo Kaupunkitekniiikka -liikelaitoksista tullein tehtävin.
Hallintosääntöön lisätään määräys, että liiketoimintajohtaja voi käyttää otto-oikeutta konsernipalvelujen osalta.
Henkilöstösääntöä tarkistetaan siten, että liiketoimintajohtaja päättää konsernipalvelujen osalta samoin, kuin toimialajohtajat omien toimialojensa osalta.
Tässä rakennetaan nyt siis konsernihallinnon sisään uutta kokonaisuutta, jonka johtoon tulisi nykyinen palveluliiketoimen toimialajohtaja. Ja hänet pidettäisiin roolin muutoksesta huolimatta osana konsernijohtoa. Hieman mietityttää, lisääkö tämä johtotason byrokratiaa ja syntyykö konsernihallinon sisään ”minitoimiala”. Mietin myös, että onko liiketoimintajohtaja oikea nimitys konsernipalveluiden johtajalle.
Tässä yhteydessä ollaan tekemässä tarkistuksia myös hankintasääntöön, josta on ollut keskustelua muissa yhteyksissä. Hankintasäännön mukaan:
”kaupunginjohtaja päättää konsernihallinnossa palveluiden ja tavaroiden hankinnasta silloin, kun kyse ei ole 4 §:n mukaisesta pääkaupunkiseudun yhteishankinnasta LISÄYS: lukuun ottamatta konsernipalveluja, joiden hankinnoista päättää liiketoimintajohtaja. Kaupunginjohtaja ja liiketoimintajohtaja voivat siirtää toimivaltaansa toimintaohjeissa.
Toimialajohtaja päättää toimialallaan palveluiden ja tavaroiden hankinnasta silloin, kun kyse ei ole 4 §:n mukaisesta yhteisestä hankinnasta tai pääkaupunkiseudun yhteishankinnasta. Teknisen toimen johtaja päättää lisäksi rakentamisprosessiin liittyvistä hankinnoista ja rakennusurakoista sekä suunnittelu- ja arkkitehtikilpailuista.
Toimialajohtaja voi siirtää toimivaltaansa toimintaohjeissa.”
Ongelma siis on, että kaupunginjohtajan ja toimialajohtajien hankintavaltuuksilla ei ole mitään kattosummaa, jolloin voivat tehdä itsenäisesti todella merkittäviäkin taloudellisia päätöksiä. Joku raja virkajohdon hankintavaltuuksiin on perusteltua asettaa.
Henkilöstösäännössä liiketoimintajohtaja rinnastetaan toimialajohtajiin siten, että valinta tehtäisiin valtuustossa. Muuten ei esitetä muutoksia, eli kaupunginhallitus ottaa virkoihinsa esittelyvastuussa olevat tulosyksiköiden johtajat ja liikelaitosten johtajat. Kaupunginjohtaja puolestaan ottaa konserniesikunnan ja sisäisen tarkastuksen yksikön henkilöstön, mutta voi toimintaohjeellaan siirtää välittömälle alaiselleen henkilöstön ottamisen.
Viime aikoina on myös keskusteltu siitä, onko perusteltua, että kaupunginjohtaja ottaa virkaan rahoitusjohtajan, joka kuuluu konsernijohtoon. Nyt mietin, että mikä erottaa liiketoimintajohtajan uudessa roolissaan rahoitusjohtajan asemasta.
Koska kysymyksiä herää paljon, on minusta perusteltua jättää asia pöydälle perehtymistä varten.
– Kaupunginhallituksen varaedustajan valinta sosiaali-ja terveyslautakunnan yksilöasioiden jaostoon
Demareiden paikka.
– Green Net Finland ry:stä eroaminen
Green Net Finland ry on ympäristöliiketoiminnan kehittämisorganisaatio, joka suunnittelee ja toteuttaa ympäristö- ja energia-alojen julkisten ja yksityisten toimijoiden välistä verkostoyhteistyötä ja edistää alan osaamista sekä jäsentensä projekti- ja vientitoimintaa. Green Net Finland ry on voittoa tavoittelematon yhdistys, joka toimii mm. Uudenmaan ympäristöteknologian osaamiskeskuksena. Yhdistyksen perustajajäseniä ovat mm. Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit sekä YTV (HSY ja HSL). Yhdistyksen rahoittajina toimivat EU sekä pohjoismaiset ja kansalliset rahoittajat (mm. Tekes, Sitra, Uudenmaan Liitto, HSL ja HSY).
Yhdistyksen jäsenistöön kuuluu yhdistyksiä, yliopistoja, korkeakouluja ja muita koulutus- ja tutkimuslaitoksia sekä kaupunkeja ja alueellisia organisaatioita. Verkostossa oli vuoden 2014 lopussa 55 suoraa jäsentä ja noin 200 muuta jäsentä maakunnallisten verkostojen kautta.
Espoon kaupungin osallistuminen Green Net Finland ry:n toimintaan on ollut viime vuosina vähäistä. Syynä eroamiseen on se, että kaupunki panostaa tulevina vuosina kaupungin kestävän kehityksen- ja ilmastotavoitteiden toteutumiseen ensisijaisesti kaupungin omien toimenpiteiden muodossa.
Tämä on periaatteessa tärkeää ja kaupun gin strategian mukaista toimintaa. Selvitän, ovatko Helsinki ja Vantaa myös irtautumassa tästä.
– Matinkylän Liikekiinteistö Oy:n osakkeiden myynti
Kyse on 294 m² suuruisesta liikehuoneistosta osoitteessa Matinkylässä, os. Matinkatu 22. Vanha Matinkylän korttelitila on viimeksi ollut vanhuspalveluiden kotihoidon yksikön käytössä 31.7.2010 saakka.
Rakennus on tullut käyttöikänsä päähän eikä rakennuksen peruskorjaaminen ole taloudellisesti järkevää. Kaupungilla ei ole tulevaisuudessa käyttöä liikehuoneistolle. Vireillä on kaavamuutos, jolla tavoitellaan tontille asuntorakentamista.
Tämä hyväksytiin kojassa yksimielisesti.
– Lautakuntien ja jaostojen sekä viranhaltijoiden päätökset
Nämä pyysin nähtäväksi, toivottavasti saadaan nämä pian julkisesti esityslistojen yhteyteen (uusi kuntalaki edellyttää sitä):
– Kaupunginjohtajan päätöspöytäkirja (Yleiset asiat) 11.11.2015 / 71 §
Edustajan nimeäminen ja toimiohjeen antaminen Helsingin seudun asioimistulkkikeskus Oy:n ylimääräiseen yhtiökokoukseen 16.11.2015 (4568/2015-2)
– Rahoitusjohtajan päätöspöytäkirja (Yleiset asiat) 18.11.2015 / 13 §
Yhteistyö liittyen Rytmisen voimistelun World Cup -kilpailuun 26.-28.2.2016 (4968/2015-1)
– Perusturvajohtajan päätöspöytäkirja (Hankinta-asiat) 9.11.2015 / 30 §
Taidehankinta Espoon uuteen sairaalaan / Hanna Vihriälä (4351/2015-2)
– Perusturvajohtajan päätöspöytäkirja (Hankinta-asiat) 9.11.2015 / 31 §
Taidehankinta Espoon uuteen sairaalaan / Kirsi Kivivirta (4351/2015-3)
– Perusturvajohtajan päätöspöytäkirja (Hankinta-asiat) 9.11.2015 / 32 §
Taidehankinta Espoon uuteen sairaalaan / Johan Olin (4351/2015-5)
– Teknisen toimen johtajan päätöspöytäkirja (Hankinta-asiat) 19.11.2015
/ 8 §
Espoon kaupunginteatterin sijoittaminen kulttuurikeskuksen yhteyteen, ratkaisumahdollisuuksien selvittäminen, jatkoselvitykset (1147/2014-7)
– Teknisen toimen johtajan päätöspöytäkirja (Hankinta-asiat) 19.11.2015 / 9 §
Heikintorin kehittämismahdollisuuksien selvittäminen (4298/2015-2)
– Liiketoimintajohtajan päätöspöytäkirja (Yleiset asiat) 16.11.2015 / 11 §
Espoo Tietotekniikan toimintaohjemuutos (5212/2014-2)