Ryhmäpuheenjohtajamme Inka Hopsun ollessa ulkomailla, sain kunnian pitää vihreiden ryhmäpuheen talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman linjauksista. Vihreät kantavat huolta kaupungin hurjasta velkaantumistahdista, mutta nyt on löydettävä keinot, jotka mahdollisimman vähän vaikeuttavat asukkaiden arkea.

Ohessa puhe kokonaisuudessaan. Valmistelu jatkuu ja varsinaiset ryhmien väliset neuvottelut käydään kesäkuussa talousarvion kehyksen yhteydessä. Tämän iltainen valtuuston keskustelu toimii osaltaan evästyksenä jatkovalmistelulle.

*   *   *

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Espoon talousahdingossa on paljolti kyse koko maan talouden tilasta sekä asukasmäärän kasvusta. Kasvu tulee kaupungille kalliiksi, kun asuntojen lisäksi on investoitava asukkaiden tarvitsemiin palveluihin. Espoo velkaantuu kovaa vauhtia ja on nousemassa Suomen suurten kaupunkien velkaisimmaksi kaupunkikonserniksi.

Vuosina 2014-15 kaupungin tuottavuus on parantunut tavoitteiden suuntaisesti, mutta rahoitustasapaino ei. Tatu2-valmistelussa on lähdetty hakemaan ratkaisuja kovan velkaantumistahdin taittamiseen.

Vihreiden ryhmä pitää tärkeänä, että kaupungin taloutta reivataan kestävämpään suuntaan.

Jotta pystytään tekemään kokonaistaloudellisesti järkeviä priorisointeja talouden tasapainottamiseksi, on tilannekuvan lisäksi oltava riittävä käsitys eri vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista. On löydettävä ratkaisut, jotka mahdollisimman vähän vaikeuttavat asukkaiden arkea.

*   *   *

Pääkaupunkiseudun kasvu on koko Suomen talouden veturi, mutta nykyinen rahoitusjärjestelmä ei mahdollista kasvusta aiheutuvien investointien rahoitusta ilman kestämätöntä velkaantumista.

Espoo maksaa verotulontasausta muun Suomen hyväksi tänä vuonna noin 163 me ja samaan aikaan valtio odottaa pääkaupunkiseudun vastaavan yhä suuremmasta asukasmäärän kasvusta.

Vihreille ratkaisu ei ole kasvun torppaaminen. Työpaikat syntyvät paljolti kasvukeskuksiin ja sitä kehitystä meidän pitää osaltamme ruokkia. Huolestuttavaa kuitenkin on, jos joudumme asukasmäärän kasvaessa leikkaamaan rajusti palveluista.

*   *   *

Tavoitteeksi on asetettu, että kaupungin investoinnit voidaan vuodesta 2020 lähtien rahoittaa kokonaan tulorahoituksella ja sekä kaupungin että koko Espoo-konsernin lainamäärä käännetään laskuun.

Tavoite on kova ja se on asetettu rahoitustasapainon näkökulmasta. Investointikatto olisi 280 me vuodessa ja siitä keskimäärin vajaa 100 me on jyvitetty tilainvestointeihin. Toimialojen esityksiin nähden investointikatossa on vajausta 80 me vuodessa.

Ei saa käydä niin, että yllättäviä pakollisia koulukorjauksia tai hätäväistöjä viivytetään investointikaton takia. Pitää myös varmistaa, että hätäväistöihin liittyvät väistötilakustannukset eivät aiheuta muiden koulu- tai päiväkotihankkeiden viivästymistä tai leikkaamista opetuksen resursseista. Sen sijaan hankekohtaisia kustannuksia on saatava alas.

*   *   *

Investoinneista puhuttaessa keskustelu kohdistuu yleensä tilahankkeisiin. Niiden osuus investointikatosta on kuitenkin vain reilu kolmannes. Samaan aikaan kun säästämme kouluista, Espoo maksaa omasta pussistaan valtion tiehankkeita ja suunnittelee kalliita tunnelointiratkaisuja.

Meidän pitää päästä paremmin kiinni myös infrakustannuksiin. Mistä tie- tai katuhankkeista voidaan luopua, miten toteutuskustannuksia voidaan karsia.

*   *   *

Vuosikatetavoitetta on nostettu 270 miljoonaan ja maankäyttötuottoihin kohdistuu suuret odotukset. Maankäyttötulot tulevat kuitenkin viiveellä suhteessa infrainvestointeihin, jolloin väliaika on rahoitettava lainalla.

Rakennamme kaupunkia tavallisille ihmisille. Tarvitaan kohtuuhintaisia asuntoja hyvien joukkoliikenneyhteyksien ääreen ja laadukkaita palveluita, jotta asukkaiden arki sujuu.
Vaikka taloustilanne on tiukka,  maan hallituksen esityksiä palvelutason karsimiseksi ja maksujen nostamiseksi ei Vihreiden mielestä pidä viedä käytäntöön ilman tapauskohtaista harkintaa. Sen sijaan kannattaa etsiä uusia tapoja tuottaa asukkaille tärkeitä palveluita tehokkaammin ja vaikuttavammin. Tässä poikkihallinnolliset ohjelmaryhmät tekevät hyvää työtä.

*   *   *

Perussuomalaiset esittävät ratkaisuksi kouluihin vuorolukua. Vihreiden ryhmä ei sitä kannata. Pidämme huolestuttavana, jos ykköskeino parantaa talouden tasapainoa on lasten ja perheiden arjen hankaloittaminen. Emme myöskään pidä hyvänä sitä, että juuri tehtyjä päätöksiä subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta tai terveyskeskusmaksuista lähdettäisiin avaamaan.
Tarvitsemme kokonaisvaltaista palveluverkkotarkastelua palvelutason arvioinnin pohjaksi.

*   *   *

On tärkeää, että kaikki tulopuolen vahvistamiskeinot ovat mukana kesäkuun kehysneuvotteluissa. Espoolla on peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahastossa reilu 500 me. Tässä taloustilanteessa olisi syytä arvioida rahaston aktiivisempaa käyttöä osana investointien rahoitusta.

40 me karsinta käyttömenoista on tiukka tavoite. Verotason nosto puolikkaalla prosenttiyksiköllä Helsingin tasoon toisi noin 30 me lisätulon vuodessa. Verotason tarkistus on syytä pitää mukana keinovalikoimassa, vaikkei sekään ole ongelmaton.

Myös työllisyyden parantaminen kaikin mahdollisin keinoin on tärkeää. Pitkäaikaistyöttömyys tulee kaupungille kalliiksi.

Hyvät valtuutetut,

olemme hyväksymässä linjauksia ohjeellisina ja varsinaiset neuvottelut käydään kesäkuussa. Silloin on oltava tarkemmin tiedossa, mitä luvut ja investointiohjelma pitävät sisällään.
Koska kaupungin taloustilanteeseen vaikutetaan myös meistä riippumattomin päätöksin, teen toivomusesityksen, joka on jaettu teille numerolla 14:

”Espoo maksaa verotuloihin perustuvaa valtionosuuden tasausta tänä vuonna 162,8 me. Valtuusto toivoo, että MAL-sopimusneuvotteluissa otetaan nykyistä paremmin huomioon kaupungin kasvun aiheuttama palvelutarpeen ja investointien kasvutarve, joka jää kaupungin kustannettavaksi. Nykyinen verotulontasaus johtaa kasvavien kaupunkien kestämättömään velkaantumiseen.”