tiina-elo1

Espoon väestö kasvaa tuhansilla vuosittain ja kasvavan kaupungin asukkaat tarvitsevat laadukkaita päiväkoteja ja kouluja, toimivaa joukkoliikennettä ja muita palveluita. Näistä vihreät eivät ole valmiita leikkaamaan.

Siksi esitimme maltillista 0,5 prosenttiyksikön korotusta ja tuimme demareiden esitystä hieman suuremmasta rahastojen purkutahdista seuraavan kolmen vuoden aikana, jotta saadaan lisää rahaa koulu- ja päiväkotikorjauksiin. Inka Hopsun ryhmäpuheenvuorosta löytyvät tarkemmat perustelut.

Nämä esitykset kaatuivat valitettavasti kokoomuksen, perussuomalaisten, rkp:n ja keskustan äänin.
Ohessa oma puheenvuoroni koskien koulu- ja päiväkoti-investointeja.

*   *   *

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

meillä on vaikea yhtälö ratkottavana, kun kasvavan kaupungin palvelutarpeita yritetään sovittaa kaupunginjohtajan kehysesitykseen. Esitetyssä muodossa yhtälö ei valitettavasti toimi.

Keskityn tässä puheenvuorossa koulu- ja päiväkoti-investointeihin.

Kaupunginjohtajan esitys tarkoittaa korjausvelan kasvua. Tämä siitä huolimatta, että meillä on valtuuston vahva tahtotila, että korjausvelkaa ei pidä kasvattaa. Miten tässä näin pääsi käymään?

Kesäkuussa saimme vastauksen kaikkien valtuustoryhmien yhteiseen valtuustokysymykseen koulujen sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi sekä tarvittavan lisätilan rakentamiseksi kasvavan oppilasmäärän tarpeisiin.

Vastauksessa todettiin suorin sanoin, että peruskorjauksia joudutaan lykkäämään ja korjausvelka kasvaa, kun on pakko rakentaa uusia kouluja kasvavan kaupungin tarpeisiin.

Kesäkuun kehysneuvotteluissa oltiin yhdestä asiasta yhtä mieltä, vaikkei muuten päästy sopuun: koulukorjauksiin lisättiin 10 miljoonan harkinnanvarainen lisäraha vuosille 2017-2019.

Mutta tämäkin päätös vesittyi virkavalmistelussa: Lisäraha onkin löydettävä ensisijaisesti muiden hankkeiden kustannuksia karsimalla.

Tietenkin on tärkeää, että hankkeita pystytään toteuttamaan edullisemmin ja Tilapalveluissa tehdään hyvää työtä sen eteen. Mutta hetkessä muutokset eivät tapahdu ja uudelleensuunnittelukin maksaa.

Nyt pitää olla kristallinkirkasta kaikille, että  varattu 10 miljoonaa euroa voidaan käyttää tarpeen  tullen ja mieluiten jo ennakoiden  sisäilmaongelmien korjaamiseen ja ennaltaehkäisyyn. Ilman että annetaan ukaaseja olla ylittämättä investointikattoa.

*  *  *

Seurantaraportin liitteistä löytyy sivistystoimen virkavastuulla valmistelema vastaus arviointikertomuksen huomioihin. Siinäkin väännetään rautalangasta korjausrahojen riittämättömyys sanomalla suoraan:

”Korjauksiin ja investointeihin varatut resurssit eivät ole riittävät turvallisen ja tarkoituksenmukaisen työympäristön luomiseen tulevan viiden vuoden aikana. Riittämätön rahoitus myös viivästyttää käynnissä olevia projekteja, mikä vuorostaan johtaa kalliisiin erityisjärjestelyihin.”

Otan esimerkiksi kahden koulun tilanteen:

– Karhusuon koulu saa uudella tyyppikouluratkaisulla vihdoin tilat syyslukukauden 2017 alkuun ja oppilaat pääsevät pois väistöstä Lagstadin koulusta. Mutta tilaa on vain alakoululle. Yläkoulupaikkoja tarvitaan viimeistään 2020, mutta toisen vaiheen valmistuminen on lykätty vuoteen 2023. Jos näin toimitaan, joudutaan turvautumaan erityisjärjestelyihin. Silläkin on hintalappu.

– Jousenkaaren koulu jouduttiin siirtämään hätäväistöön Espoonlahteen ja syyskuun aikana tehdään päätökset, miten lapset pääsevät mahdollisimman pian takaisin Tapiolaan. Väliaikaisratkaisua tarvitaan pitkään, koska koulun peruskorjaus ja laajennus on ajoitettu valmistumaan 2024. Tässä ei ole juurikaan järkeä.

*  *  *

Maaliskuussa, kun päätettiin TATU2-tavoitteiden yhteydessä 280 me investointikatosta, vaadimme tarkempaa tietoa siitä, mitä 10 vuoden investointiohjelma pitää sisällään. Nyt tiedämme, että vaje sivistystoimen tarpeiden ja investointiohjelman välillä on 132 me.

Tämä vaje on otettava vakavasti investointikattopäätöksestä riippumatta. Tila- ja asuntojaosto edellytti viime kokouksessaan, että Tilapalvelut valmistelee lokakuun loppuun mennessä selvityksen siitä, millä keinoin toimialan esittämiin tilatarpeisiin pystytään vastaamaan.

On kestämätöntä, että välttämättömiä kouluinvestointeja lykätään investointikattoon vedoten. Samaan aikaan Kehä I:n tunnelin jatkopätkälle löytyy 28 me Tapiolan taseyksikön sisältä. Ja Teatteri kerrotaan voitavan rahoittaa Vesiputoustalon tontista saatavilla maanmyyntituotoilla.

Ei voi olla niin, että jotkut hankkeet voivat edetä poikkeusratkaisuin, mutta lasten, nuorten ja opettajien terveyttä uhkaavia sisäilmakorjauksia joudutaan lykkäämään.

Kaupunkia ei pidä johtaa kylmästi eurot edellä. Terveellisistä ja turvallisista koulutiloista ei pidä säästää. Ja tulevienkin pienten espoolaisten pitää mahtua sisäilmaltaan terveisiin päiväkoteihin ja kouluihin lähellä kotejaan.