Maanantaina kaupunginhallituksen kokouksessa isoimpana asiana lausunto sote- ja maakuntauudistuksesta. Tänään maan hallitus vihdoin otti kantaa pääkaupunkiseudun erillisratkaisuun – ja torppasi sen.
Tätä on osattu uumoilla, mutta vastauksen viivyttäminen piti asiaa elossa. Kaupungin lausunto on kirjoitettu vahvasti erillisratkaisun näkökulmasta. Nyt kannattaisi suunnata sitä enemmän siihen, mitä edellytämme maakuntaratkaisulta.
Toinen tärkeä asia on esteettömyysohjelma, jonka valtuusto kertaalleen palautti. Toivottavasti ohjelma saadaan nyt maaliin, jotta sitä päästään toteuttamaan.
Alla lista-asiat avattuna. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.
Lisäksi saamme selvityksen liikunta- ja opetustoimen virkamiesten Kanadan matkasta, joka on ajoitettu sopivasti jääkiekkokisojen kanssa samaan aikaan. Ja syytä onkin. Ei todellakaan näytä hyvältä, eikä kaupungin jälkikäteistiedotus parantanut asiaa.
– Espoon käräjäoikeuden lautamiehen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia)
Suvi Aherto jättää paikan poismuuton takia.
– Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:n lainalle myönnetyn omavelkaisen takauksen tarkistaminen (Kv-asia)
Tapiolan Keskuspysäköinti Oy perustettiin vuonna 2008 toteuttamaan keskuspysäköintilaitos, keskitettyjä huoltotiloja ja yhteisväestönsuoja Tapiolan keskukseen. Espoon kaupunki omistaa 26,6 % yhtiön koko osakekannasta.
Hankkeen kustannukset ovat nousseet suunnittelun ja toteutuksen edetessä ja tulevat olemaan yhteensä arviolta 140,6 milj. euroa, josta kaupungin osuus on 37,8 milj. euroa. Aiemmin valtuusto on jo päättänyt 35 milj. euron lainan takaamisesta. Nyt yhtiö anoo takauksen nostamista kahdella miljoonalla eurolla 37 milj. euroon.
Lisätakauksen tarve johtuu pääosin rakennusurakan lisä- ja muutostöistä, mutta myös sähköjärjestelmiin liittyvistä lisätöistä. Suurimmat yksittäiset aiheet ovat betonirungon toteutussuunnitteluvaiheen muutokset, jalankulkusilta Länsituulenkujalta Merituulentien vieressä sijaitseville pysäköintilaitoksen hisseille ja maanpäällisten kuilurakennusten muutokset.
Kaupungin tarkoituksena on luovuttaa pysäköintiyhtiön osakkeet myöhemmin rakennettaville kiinteistöille. Kaavojen yhteydessä laadittaviin maankäyttösopimuksiin sisällytetään velvoite ostaa kaupungilta kaavojen ja rakennuslupien edellyttämät autopaikat keskuspysäköintilaitoksesta.
Ikävää, että kustannukset nousevat näinkin paljon. Kysyn miksi kustannuksia lisääviä lisä- ja muutostöitä tulee vielä tässä vaiheessa miljoonien edestä.
– Kaksi valtuustokysymystä kaupungin omistamien osakeyhtiöiden asiakirjojen julkisuudesta (Kv-asia)
Länsimetron viivästymisen takia akuutti aihe poiki 22.8.2016 kaksi samansisältöistä valtuustokysymystä: Martti Hellströmin (sd) ja 41 muun valtuutetun sekä Seppo Huhdan (ps) ja 12 muun valtuutetun kysymykset Espoon omistamien yhtiöiden avoimuudesta, tiedonsaantia ja asiakirjojen julkisuudesta.
Hellströmin (sd) aloite oli itseasiassa vihreiden ja demareiden yhteinen, kun myös meidän ryhmä oli aloitetta jättämässä.
Vastauksessa todetaan, että Espoon kaupungin uusi konserniohje on valmisteilla. Siinä linjataan tarkemmin, miten avoimuutta ja läpinäkyvyyttä lisätään ja määritellään menettelytavat, joilla omistajaohjaus tapahtuu siten, että omistuksia hoidetaan tarkoituksenmukaisesti, luotettavasti ja tehokkaasti Espoo-konsernin kokonaisetu turvaten. Tulevaan konserniohjeeseen valmistellaan linjausta, jonka mukaan strategisesti merkittävimmät tytäryhteisöt laativat myös julkisen koosteen hallituksen päätöksistä.
Edelleen todetaan, että kaupungin luottamushenkilöillä on oikeus saada kuntalaissa säädetyllä tavalla tietoa kaupungin virkamiehiltä ja tiedonsaantioikeus koskee myös kaupungin hallussa olevia tytäryhteisöiltä saatuja tietoja ja asiakirjoja, ellei salassapitosäännöksistä muuta johdu. Tytäryhteisöjen on annettava omistajalle sellainen yhtiön toimintaa koskeva tieto, josta ei ole yhtiölle tai niiden sidosryhmille olennaista haittaa. Talousarviotavoitteiden toteutuminen ja tilinpäätöstiedot raportoidaan konsernijaostolle.
Ja lopuksi todetaan vielä että Espoon kaupunki toimii aktiivisesti myös osakkuusyhtiöiden osalta siten, että avoimuus ja tiedonsaanti toteutuisivat niissä mahdollisuuksien mukaan samoin kuin tytäryhteisöjenkin kohdalla. Osakassopimuksiin pyritään neuvottelemaan asiaa koskevat säännökset.
Tuo konserniohje on konsernijaostossa valmisteltavana ja se on oikea kohta linjata tästä asiasta. Olemme jo valmistelussa korostaneet avoimuuden merkitystä. Nyt on varmistettava, että siihen saadaan selkeät kirjaukset konserniyhteisöjen avoimuudesta.
– Eräisiin sote- ja maakuntauudistuksen tilaisuuksiin osallistuminen (osittain pöydälle 26.9.2016)
Tämä jäi yhden tilaisuuden osalta pöydälle:
– Ministeri Rehulan sote – maakuntakierros Uudellamaalla 4.10.2016
– Osallistujien nimeäminen Uudenmaan Maakuntaparlamenttiin 24. -25.11.2016
Uudenmaan maakuntaparlamentti pidetään 24.-25.11.2016 ja se käynnistyy Clarion Hotel Helsingissä Jätkäsaaressa ja jatkuu risteilyllä M/S Baltic Queenilla. Ohjelmassa mm. liikennepolitiikkaa, maakuntauudistusta ja sotea.
Maakuntaparlamentin hinta on 220 – 275 euroa hyttivaihtoehdoista riippuen. Mikäli osallistuu ainoastaan satamassa pidettävään osuuteen, hinta on 70 euroa.
Viime vuonna jätin tämän väliin. Nyt sen verran ajankohtaiset ja tärkeät aiheet, että osallistun mielelläni jos vaan saan kalenteriasiat järjestymään.
– Esteetön Espoo 2020, Espoon kaupungin esteettömyysohjelman hyväksyminen (Kv-asia)
Esteettömyysohjelmaa on valmisteltu vuodesta 2012, jolloin edellinen ohjelmakausi päättyi. Tämä on nyt kolmas yritys saada ohjelma valtuuston hyväksymäksi. Valtuusto palautti ohjelman kesäkuussa. Ohjelmassa haluttiin huomioida tuolloin voimaanastunut YK:n vammaissopimus. Lisäksi ohjelmasta haluttiin järjestää vielä lausuntopyyntökierros.
Ohjelmassa on huomioitu teknisen lautakunnan evästykset, kaikkien aiempien ohjelmavalmistelujen aineistot sekä uudet kevään ja kesän 2016 aikana kootut eri tahojen näkemykset ja aineistot. Lausunnoissa on korostunut tarve toimeenpanna ohjelma, varmistaa toimenpiteiden vaikuttavuus ja mitattavuus sekä loppukäyttäjien rooli.
Esteettömyysohjelmalla tähdätään Espoon kehittämiseen, palveluiden tuottamiseen, rakentamiseen ja korjaamiseen kaikille asukkaille esteettömäksi. Esteettömän ympäristön ja palveluiden edistämiseen pyritään eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä ja vuorovaikutteisella suunnittelulla, jossa käyttäjäkeskeisyys on otettu huomioon.
Ohjelmassa todetaan, että sen toteuttamista edesauttaa päättäjien ja kaupungin johdon sitoutuminen esteettömyyden ja saavutettavuuden edistämiseen. Toivottavaa olisi, että eri toimialojen taloussuunnitelmiin osoitettaisiin erillinen rahoitus esteettömyydelle ja saavutettavuudelle. Lisäksi kaupungin eri toimialojen ja niiden tulos- ja toimintayksiköiden poikkihallinnollista yhteistyötä on syytä kehittää edelleen siten, että esteettömyyttä ja saavutettavuutta tarkastellaan kokonaisvaltaisesti. Rakennetun ympäristön esteettömyyden ohella huomioidaan toiminnallinen esteettömyys eri väestöryhmien näkökulmasta.
Tärkeä ohjelma, jonka valmistelu on ollut valitettavan takkuista. Vammaisneuvostolla on ollut pettynyt prosessiin ja edelleen on erilaisia näkemyksiä lakitekstien oikeellisuudesta ja ajantasaisuudesta. Ne on kuitenkin valmistelijan mukaan tarkistettu lakimiehillä useaan kertaan. Kysyn vielä tarkemmin, mistä tämä ristiriita johtuu.
Esteettömyysasiantuntija Sirkku Wallinin mukaan Espoon esteettömyysohjelma tulee huomioimaan esteettömyyden järjestämisvastuun laajimmin koko Suomessa. Tästä on nähdäkseni hyvä ponnistaa eteenpäin.
Olen pyytänyt Sirkku Wallinin vihreiden valtuustoryhmään 10.10. asiaa esittelemään. Toivon todella, että tämä saadaan nyt hyväksyttyä, jotta päästään toteutukseen.
– Lillmossaskogen, asemakaavan sekä maankäyttösopimusten hyväksyminen, alue 713300, 82. kaupunginosa Perusmäki (osittain Kv-asia)
Valtuusto palautti kaavan 13.6.2016 uudelleen valmisteltavaksi, koska valtuuston neuvottelukunnan tietoon oli tuotu epäily kaava-alueen luontoselvitysten vanhentuneisuudesta ja liito-oravan esiintymisestä alueella. Asemakaava-alueelta teetettiin kesällä 2016 arvio luonnonoloista ja tarpeesta laatia tarkempi luontoselvitys. Arvion on laatinut Ympäristösuunnittelu Envirosta biologi, FM Esa Lammi.
Johtopäätöksinä ja suosituksena todetaan, että maastokäynnillä ei ilmennyt seikkoja, joiden perusteella tarkempi luontoselvitys olisi aiheellinen.
Palautus tehtiin vihreiden Risto Nevanlinnan esityksestä koska selvitykset olivat todellakin vanhentuneet kaavan oltua pitkään seisahduksissa. Nyt kun on varmuus, ettei luontoarvoja olla kaavalla tuhoamassa, voi puolestamme mennä eteenpäin.
– Valtuustokysymys kivenmurskaamotoiminnan sijoitusperiaatteista (Kv-asia)
Kurt Bymanin (sit.) kysymys johon ei vielä ole vastausta.
– Valtuustokysymys omatoimiseen rakentamiseen luovutettavista omakotitonteista (Kv-asia)
Kai Lintusen (kok.) ja 45 valtuutetun valtuustokysymys omatoimiseen rakentamiseen tarkoitettujen omakotitonttien luovutustavoitteista.
Vastauksessa todetaan, että pääkaupunkiseudulla asuntojen kysyntä on suuntautunut entistä enemmän pieniin asuntoihin ja palveluiden läheisyyteen. Myös Espoossa kaupungin omakotitonttien hakijamäärät ovat viime vuosina olleet vähenemään päin. Esimerkiksi vuonna 2015 järjestämässä Kalliomäen tonttihaussa, jossa osa omakotitonteista myytiin tai vuokrattiin vasta uuden kokeilun mukaisessa ns. jatkuvassa haussa. Sama ilmiö on havaittavissa pientalojen suunnittelutarveratkaisuja koskevien hakemusten määrissä.
Lisäksi todetaan, että rakentamiskelpoisten tonttien aikaansaamisen edellytyksenä on, että kaupunki omistaa tarkoitukseen sopivaa maata, kyseiselle alueelle saadaan laadittua ja vahvistettua omakotitontteja sisältävä asemakaava sekä rakennettua kunnallistekniikka. Ja kunnallistekniikan määrärahoista kilpailee kasvavassa kaupungissa monta kohdetta ja valtuuston asettama investointikatto tekee priorisoinnista entistä tärkeämpää. Pientalotontteja sisältävät ensimmäiset asemakaavat vaativat yleensä suuria kynnysinvestointeja. Maankäyttösopimustulot näillä alueilla eivät myöskään usein riitä kuin osaan kunnallistekniikan toteuttamista.
Espoossa on perinteisesti ollut vahva yksityinen maanomistus, ja kaupungin maanhankinta on perustunut vain vapaaehtoisiin kauppoihin. Tämä tarkoittaa, ettei kaupungilla ole liiaksi sopivaa maata tonttien luovutukseen. Kaupunki laittaa pääsääntöisesti kerran vuodessa järjestettävässä tonttihaussa tarjolle kaikki rakentamiskelpoiset omatoimiseen rakentamiseen soveltuvat pientalotontit.
Osa asemakaavoista on sellaisia, että niiden valmistelua voidaan jatkaa vasta Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavatyön edetessä. Moneen vireillä olevaan asemakaavaan liittyvät maankäyttösopimusneuvottelut ja joissakin asemakaavoissa taas haasteellinen kaavatalous voi estää tai hidastaa asemakaavoitusta.
Lopuksi todetaan, että Espoossa on merkittävä pientalotonttivaran Voidaankin arvioida, että yksityinen varanto riittäisi selvästi yli tuhannen omakotitalon toteuttamiseen Espoossa.
Suhteutettuna kaupungin investointikaton asettamiin rajoituksiin ja kaupungin voimakkaan kasvun tuomiin asuntotuotantotarpeisiin, on nykyinen omakotitonttien vuosittainen luovutusmäärä kohtalaisella tasolla.
Minusta sangen perusteellinen ja hyvä vastaus ja kaupungin prioriteetit ovat tässä kohdallaan.
– Lautakuntien ja jaostojen sekä viranhaltijoiden päätökset
Valvottavana on kaksi palveluliiketoimen johtajan Espoon Tietotekniikkaan liittyvää päätöstä, jotka pyysin nähtäväksi.
Kysyn mikä on uusien ICT-päälliköiden vakanssien tuoma lisäkustannus kaupungille. Toimiohjeen muutoksen osalta ei ole vertailua vanhaan. Varmistan onko kyse kokonaan uudesta linjauksesta.
Luottamushenkilönä on todella vaikeaa seurata ja valvoa ICT-puolen kuluja ja toimintaa. Siksi olemme useaan kertaan esittäneet ICT-jaoston perustamista kaupunginhallituksen alaisuuteen Helsingin tapaan. Toistaiseksi esitykselle ei ole löytynyt kannatusta.
– Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset
– Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt Espoon kaupungin lausuntoa ministeriön valmistelemasta hallituksen esitysluonnoksesta laiksi yleisistä kirjastoista sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta.
Virakmieslausunto, joka vaikutti hyvältä. Sen dead line oli 23.9. eli on jo lähtenyt eteenpäin.
– Espoon lausunto hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle maakuntauudistukseksi, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja tuottamisuudistukseksi sekä niihin liittyviksi laeiksi (Kv-asia)
Valtavan iso asia, joka tulee muuttamaan kuntien asemaa ja tehtäviä merkittävästi. Lausuntoluonnoksessa todetaan painokkaasti, että uudistus olisi kasvukaupungille ja erityisesti pääkaupunkiseudulla taloudellinen katastrofi, eikä toisi toivottuja säästöjä. Hallituksen esitys tarkoittaisi 150 me tulonsiirtoa Uudeltamaalta muuhun Suomeen. Tämä on täysin kestämätöntä, kun pääkaupunkiseudun suurissa kaupungeissa painitaan kasvupaineiden lisäksi mm. maahanmuuttoon ja segregaatioon liittyvien haasteiden kanssa.
Kun pääkaupunkiseudun erillisratkaisulta putosi pohja, on lähdettävä kiireen vilkkaan työstämään sitä miten Uudenmaan tilanne ratkaistaan mahdollisimman fiksulla tavalla niin että asukkaille pystytään tuottamaan heidän tarvitsemansa sote-palvelut mahdollisimman kustannusvaikuttavasti.
Tosiasia on, että Uudenmaan maakunta 1,6 miljoonalla asukkaalla painii aivan eri sarjassa kuin parinsadan tuhannen asukkaan maakunnat, joiden kannalta uudistus on varmasti hyvin perusteltu ja tuikitarpeellinen, jotta rahat saadaan riittämään. Lausuntoluonnos löytyy täältä.