Valtuusto teki eilen merkittävän päätöksen hyväksyessään Finnoon keskusta-alueen osayleiskaavan. On tärkeää, että Länsimetron jatkon varrella olevan metroaseman seudun kehittäminen etenee.
Finnoon osayleiskaavaa on valmisteltu reilun kuuden vuoden ajan keväästä 2010 lähtien ja sitä on puitu huolella kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Myös asukkaat otettiin alkuvaiheessa laajasti mukaan Finnoo-vision laatimiseen, mistä on tullut paljon kiitosta.
Olen ollut mukana kaavaprosessissa sen alusta asti. Viime valtuustokaudella jouduin kaupunkisuunnittelulautakunnassa vääntämään tiukasti lintukosteikon säilyttämisen tärkeydestä. Silloin saatiin mm. Suomenlahdentie kovalla työllä siirrettyä pohjoisemmaksi.
Sittemmin kosteikonsuojelu on saatu hyvin mukaan kaupunkisuunnittelulautakunnan ja valtuuston yksimielisiin päätöksiin. Vielä kuitenkin riittää kuitenkin työtä, että lintukosteikko todella säilyy massiivisesta rakentamisesta huolimatta.
Kyse on kaupungille todella tärkeästä alueesta. Finnooseen päästään rakentamaan ns. ”puhtaalta pöydältä” uutta kaupunkia pääosin kaupungin omistamalle maalle. Tämä on harvinaista, kun kaupunki omistaa Espoossa kovin vähän maata.
Finnoon osayleiskaava kattoi alunperin myös ranta- ja satama-alueen. Nyt alue on jaettu kahtia, koska ranta-alueen kehittämisessä on monia ongelmia ja tarvitaan vielä lisäselvityksiä, jotta saadaan alueen herkät luontoarvot turvattua. Asiantuntija-arvioissa on suhtauduttu varsin kriittisesti suunniteltuihin merentäyttöihin.
Kun kaupunginhallitus hyväksyi viime syyskuussa Finnoon osayleiskaavaehdotuksen kokonaisuudessaan nähtäville, kaupunginhallitus edellytti esityksestäni yksimielisesti että:
”Jatkovalmistelussa selvitetään mahdollisuuksia merentäytön vähentämiseksi, tekosaaren poistamiseksi ja lintuluodon säilyttämiseksi, jotta mm. ruoppauksen haitalliset vaikutukset ympäristölle, veden virtauksille ja linnustolle saadaan minimoitua, ja jotta hankkeesta saadaan ympäristöllisesti ja taloudellisesti kestävä.”
Tuo pääöts yhdessä asiantuntijalausuntojen kanssa on tärkeä evästys eteläisen osan jatkovalmistelulle.
Finnoon keskuksen osalta on tärkeä varmistaa, että kaavoituksella tuotetaan hyvää ja viihtyisää kaupunkia. Rakentaminen tulee olemaan tiivistä, mikä on järkevää metroaseman välittömässä läheisyydessä. On kuitenkin pidettävä huoli, että uudesta kaupunginosasta tulee kaikin tavoin kestävän kehityksen mukainen.
Jatkosuunnittelussa onkin varmistettava, että alueelle tulee:
– Energiatehokkaita ratkaisuja (kaavaselostuksessa edellytetään uusiutuvien energialähteiden ja hukkaenergian hyödyntämistä)
– paljon kaupunkivihreää ja puistoja myös kortteleiden sisällä
– turvalliset ja sujuvat kävely- ja pyöräilyreitit (ei pelottavia tunneleita ja turvattomia ramppeja)
– sekoittunut asukasrakenne ja riittävästi kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja
– hyvät ja toimivat lähipalvelut
Tämän lisäksi on varmistettava, että uuden urbaanin kaupunginosan vieressä on tulevaisuudessakin luonnoltaan rikas lintukosteikko. Valmistelu on tältä osin edennyt hyvään suuntaan ja mm. ympäristölautakunta on tehnyt ansiokasta työtä kosteikon ja alueen muiden luontoarvojen suojelemiseksi.
Jotta varmistetaan, että suunnitelmat myös toteutuvat, tein kokouksessa seuraavan toivomusesityksen, joka on linjassa kaupunkisuunnittelulautakunnan ja kaupunginhallituksen päätösten kanssa ja joka hyväksyttiin yksimielisesti:
”Valtuusto edellyttää, että asemakaavoissa ja muissa suunnitelmissa lintukosteikon linnustolliset arvot turvataan toteuttamalla mahdollisten haittojen lieventämistoimenpiteet kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksen mukaisesti. Erityisen tärkeää on ottaa huomioon suojavyöhykkeiden ja suojaavan puuston merkitys.”
Tämän lisäksi äänestettiin kahdesta Kristillisdemokraattien toivomuksisesta, jotka olivat ristiriidassa kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa ja joita vihreiden ryhmä ei kannattanut.
Kerroskorkeusten osalta KD esitti, että talojen korkeus rajattaisiin max 26 kerrokseen. Osayleiskaavalla kerroskorkeuksia ei oikeasti edes päätetä, vaan luku löytyi kaavasuunnitelmasta ainoastaan yhdestä konsulttien tekemästä viitesuunnitelmakuvasta. Ymmärrän KD:n huolen kuvan ohjaavasta vaikutuksesta, mutta pidin ongelmallisena sitä, että tässä kohtaa olisi edes toivomuksella lukkiuduttu tiettyyn kerroskorkeuteen. Esitys hävisi selvin numeroin.
Toinen toivomusesitys koski parkkipaikkoja. KD oli huolissaan siitä, että tiiveimmälle alueelle kaavaillaan parkkinormia, jossa mainitaan 0,5 paikka per asunto ja halusivat asiaa uudelleen arvioitavaksi. Meidän Henna Partanen väänsi rautalangasta, että tuo normi mahdollistaa nimenomaan pienten asuntojen rakentamisen ja kohtuuhintaisuuden. Valitettavasti valtuuston enemmistö oli toivomuksen kannalla. No tästäkään asiasta ei päätetä osayleiskaavalla, vaan siihen palataan asemakaavavaiheessa.
Masentavaa on, että sama parkkipaikkakeskustelu käydään jokaisessa valtuustossa. Espoossa on jo nyt alueita, joissa puolet asukkaista elää kokonaan ilman autoa. Tulevaisuuden kaupunkia kannattaa rakentaa tulevaisuuden keinoin.