Vuosiraportti 2016: Mitä sain aikaan

tiina_leppavaara-22

Kuntapolitiikassa päätöksentekoprosessit ovat usein pitkiä ja harvoin kukaan voi yksin ottaa kunniaa päätöksistä. Listasin tähän vuosiraporttiin 12+12 asiaa, joihin olen kuluneen vuoden aikana vaikuttanut kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtajana ja tila- ja asuntojaoston puheenjohtajana.

Suuri kiitos vihreistä saavutuksista kuuluu koko valtuustoryhmällemme ja kaikille vihreille luottamushenkilöille, joiden kanssa on ollut ilo tehdä yhteistyötä. Huolellisen paneutumisen ja yhteen hiileen puhaltamisen ansiosta vihreiden työ näkyy useimmiten linjakkaana ja vaikuttavana päätöksentekona aina lautakunnista valtuustoon saakka.

Omassa työssäni korostan avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja hyvää valmistelua. Kuluneena vuonna olen avannut kaupunginhallitus- ja valtuustotyöskentelyä 77 blogikirjoituksessa ennen ja jälkeen kokousten. Kokouksia on vuoden aikana kertynyt laskujeni mukaan 219, muita tilaisuuksia ja tapaamisia 103.

1. Sote- ja maakuntauudistus etenee

Vuoden mittaan olen ollut aktiivisesti työstämässä Espoon lausuntoja sote- ja maakuntauudistuksesta. Teimme vihreiden ryhmässä paljon töitä, jotta saimme mukaan vihreitä kantoja koskien mm. valinnanvapauden ehtoja, tarvetta tuottaa sosiaalipalveluja jatkossakin lähellä asukkaita, demokratian ja päätöksenteon läheisyysperiaatteen toteutumista sekä Helsingin seudun yhteistyön merkitystä ja erillisratkaisujen tarvetta.

Alkuvuodesta Uudellemaalle haettiin erillisratkaisua, koska alue on kooltaan ja merkitykseltään aivan eri mittaluokkaa kuin muut maakunnat. Maan hallitus kuitenkin torppasi sen ja Uudenmaan liitto palkkasi muutosjohtajat uudistusta valmistelemaan. Nyt on löydettävä parhaat mahdolliset ratkaisut, joilla niin espoolaisille kuin kaikille uusmaalaisille saadaan tuotettua laadukkaat palvelut fiksulla tavalla niin, että päätöksenteko on avointa ja läpinäkyvää ja niin, että Uudenmaan taloudellinen tilanne ei heikkene. Valtavan suuren muutoksen äärellä ollaan.

2. Uusi Tilapalvelut-liikelaitos käynnisti toimintansa

Vuoden alusta Tilakeskus ja Kiinteistöpalvelut yhdistettiin yhdeksi liikelaitokseksi, jonka toimitusjohtajana aloitti Maija Lehtinen. Tilaaja-tuottajamalli siirrettiin historiaan ja tilojen hallinta yksiin käsiin. Tilaaja-tuottajamallin purku oli vihreidenkin pitkään ajama tavoite.

Uudistuksen myötä kokonaisvastuu tiloista (rakennuttaminen, ylläpito, korjaus, kunnossapito) on selkeästi yhdessä paikassa. Tämä luo toivottavasti edellytykset sisäilmaongelmien tehokkaaseen poistamiseen ja ennaltaehkäisyyn.

3. Talouden tasapainotus ja tuottavuus – ei hinnalla millä hyvänsä

Keväällä linjattiin, miten kaupungin taloutta tasapainotetaan. Tuolloin asetettu 280 me Investointikatto on osoittautunut ongelmalliseksi kasvavassa kaupungissa, jossa sisäilmaongelmaisia kouluja ja päiväkoteja on pakko korjata ja uusia tarvitaan kasvaville lapsimäärille. Suuret hankkeet, kuten metro ja uusi sairaala, rasittavat investointibudjettia, mutta se ei voi olla tuikitarpeellisista koulu- ja päiväkoti-investoinneista pois. Ja muitakin investointeja on jonossa, mm. Matinkylän Elä ja asu keskus, Espoonlahden kulttuuritilat ja Espoon teatteri. Uusia rahoitusmalleja haetaan aktiivisesti.

Lisäksi puutuimme siihen, että maan hallituksen esityksiä palvelutason karsimiseksi ja maksujen nostamiseksi ei Espoossa pidä ottaa käyttöön ilman tapauskohtaista harkintaa. Palvelut minimiin ja maksut maksimiin ei ole kestävä tie. Verotason tarkistuksen halusimme pitää mukana keinovalikoimassa, vaikkei se ongelmaton olekaan. Veronkorotusta ei lopulta tehty.

4. Tiukka vääntö lasten yhdenvertaisesta päivähoito-oikeudesta

Puolustimme tiukasti nykyistä yhdenvertaista päivähoito-oikeutta kaikille lapsille. Se tuo turvaa niin lapsille kuin vanhemmillekin nykyisessä pätkä- ja silpputöiden maailmassa. Lisäksi vanhempien kulloisenkin tilanteen arviointi aiheuttaisi turhaa byrokratiaa ja eriarvoistaisi lapsia. Espoossa on hyviä kokemuksia kevyemmän kerhotoiminnan järjestämisestä päivähoidon vaihtoehdoksi niille perheille, joissa toinen vanhempi on syystä tai toisesta kotona. Tätä haluamme lisätä.

Valtuusto päätti helmikuussa säilyttää lasten yhdenvertaisen päivähoito-oikeuden niukasti äänin 38-37. Saimme päivähoito-oikeuden rajoittamisen torjuttua toistamiseen syksyn talousarvioneuvotteluissa.

5. Torjuimme kouluihin ja päivähoitoon kohdistuneet säästöt

Vastustimme linjakkaasti säästöjä päivähoidosta ja opetuksesta. Tämä oli keskeinen neuvottelutavoitteemme syksyn talousarvioneuvotteluissa ja saavutimme sovun, joka oli hyvin vihreiden tavoitteiden näköinen: Ryhmäkokoja ei kasvatettu, päivähoidon asiakasmaksujen korotukset pysyvät maltillisina, koulujen ja lukioiden tuntikehyksestä ei leikattu. Vihreiden neuvottelijana toimi jälleen kerran ansiokkaasti ryhmäpj:mme Inka Hopsu.

6. Sosiaali- ja terveystoimen maksuja ei korotettu, lisää rahaa vanhusten palveluihin

Talousarvioneuvotteluissa saimme torjuttua myös kohtuuttomat jopa 27,5% sosiaali- ja terveystoimen maksukorotukset. Jaamme demareiden huolen vanhustenhoidon resurssien riittävyydestä. Neuvotteluissa vanhusten palveluihin lisättiin 400 000 euroa, joka käytetään pääosin omaishoitajien tukemiseen. Edellytimme, että vanhusten kotihoitoa parannetaan ja että pitkäaikaishoitoon pääsyä seurataan, ettei hoitoon pääsyn kynnys nouse liian korkeaksi.

7. Koulujen sisäilmaongelmia ratkottu tänäkin vuonna

Suuren osan ajastani veivät tänäkin vuonna koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmat. Sisäilmaongelmiin reagoimisen ohjeistus päivitettiin, jotta vastuut saataisiin selkiytettyä, reagointiaikaa nopeutettua ja asiakastyytyväisyyttä parannettua. Toivottavasti uusi systeemi saadaan toimimaan niin, että ongelmiin tartutaan viipymättä ja viestintä myös oppilaiden ja vanhempien suuntaan toimii.

Vihreiden Mari Anthoni teki valtuustoaloitteen oppilaiden oirekartoituksista sisäilmaongelmien havaitsemiseksi. Tein lujasti töitä, jotta vastauksesta saatiin tolkullinen. Sain väännettyä kaupunginhallituksen tahtotilaksi, että Espoossa kehitetään pikaisesti toimiva malli oppilaiden sisäilmaongelmista johtuvien oireiden kartoittamiseksi ja että asian etenemisestä raportoidaan tila- ja asuntojaostolle vuoden 2016 loppuun mennessä. Raportin saamme tammikuun kokoukseen.

Toukokuussa jätettiin kaikkien valtuustoryhmien nimissä valtuustokysymys koulujen tilapulasta ja sisäilmaongelmista. Olin tiiviisti kysymyksen valmistelussa mukana. Vastaus antoi eväitä talousarvioneuvotteluihin, joissa saimme 10 me lisää rahaa koulukorjauksiin.

Edelleen ongelmana kuitenkin on, että rahaa on korjaustarpeisiin nähden liian vähän. Tänäkin vuonna kolme koulua joutui hätäväistöön. Nämä kohteet ovat työllistäneet vuoden ikana kovasti:

– Niipperin koulu väistöön ja tilalle tyyppikoulu

Niipperin koulussa ilmeni alkuvuodesta vakavia ongelmia. Tilapalveluiden toimitusjohtaja päätti tilojen sulkemisesta ja lapset ja henkilökunta pääsivät hiihtoloman jälkeen turvallisiin tiloihin Lintuvaaran ja Lintumetsän kouluihin. Vanhemmille järjestettiin infotilaisuus, jossa olin itsekin paikalla. Myöhemmin tehtiin päätös vanhan koulun purkamisesta ja siirtokelpoisen tyyppikoulun hankinnasta. Koulu pääsee palaamaan Niipperiin syksyllä 2017.

– Karhusuolle tyyppikouluratkaisu vaiheittain

Karhusuon koulun hankesuunnitelma hyväksyttiin keväällä, mutta suunnitelmat menivät vielä kerran uusiksi kustannuspaineiden takia. Koulu toteutetaan vuokrahankkeena vaiheittain ja suunnittelua on tehty yhdessä Niipperin koulun kanssa. Prosessi oli sotkuinen ja asukkaat pelkäsivät valmistumisen viivästyvän jälleen kerran. Olen vahtinut hankkeen etenemistä. Talousarvioon vaadimme kirjauksen, että ensimmäinen vaihe valmistuu syksyllä 2017, toinen vaihe 2018 ja kolmas vaihe viimeistään 2020.

– Jousenkaaren koulu väistöön – kova työ peruskorjauksen aikaistamiseksi ei tuottanut tulosta

Myös Jousenkaaren koulussa oireiltiin ja alkuvuodesta siellä tehtiin korjauksia. Korjaukset pahensivat oireita ja kevät sairaissa tiloissa ja epätietoisuudessa oli raskas niin oppilaille, henkilökunnalle kuin vanhemmillekin. Olin paikalla vanhemmille järjestetyssä infotilaisuudessa. Kevään päätteeksi koulu suljettiin ja siirrettiin syyslukukauden alusta hätäväistöön Espoonlahteen Rehtorintielle.

Päätöksentekoprosessi koulun jatkosta oli raskas ja sekava. Lopulta kaupunginhallitus päätti vastoin tila- ja asuntojaoston ja opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan päätöksiä, että nykyiset tilat korjataan ja sinne palataan 1.1.2018.

Yli puolen vuoden sitkeä työ ei valitettavasti johtanut toivottuun lopputulokseen. Oma esitykseni oli pysyvien väistötilojen hankinta Tapiolasta, koulun peruskorjauksen aikaistaminen ja purkuvaihtoehdon selvittäminen. Paremman ratkaisun puolesta tekivät lisäkseni ansiokasta työtä Mari Anthoni ja Inka Hopsu.

– Aarnivalkean koulu hätäväistössä – paluu Tapiolaan mahdollisimman pian

Aarnivalkean koulussa oireilu lisääntyi syksyn aikana, kun koulua jouduttiin käymään rakennustöiden keskellä. Tilanne muistutti hälyttävästi Jousenkaaren tilannetta. Tällä kertaa Tilapalveluissa toimittiin nopeammin ja koulu pääsi väistöön Järvenperän koulun pihalla oleviin parakkeihin. Olin paikalla vanhemmille järjestetyssä infossa, jossa virkamiehet saivat myös kiitosta nopeasta toiminnasta. Kuntotutkimuksiin ja haitta-aineraportteihin perustuvat korjaussuunnitelmat valmistuvat tammikuussa. Sen jälkeen selviää kuinka pitkäksi väistöaika venyy. Olen edellyttänyt, että väistötilat Tapiolasta on löydettävä mahdollisimman pian.

8. Luottamushenkilöorganisaation uudistaminen työn alla

Valtuustosopimukseen kirjattiin päätöksenteon avoimuuden lisääminen ja luottamushenkilöiden roolin vahvistaminen.  Olemme sitkeästi vaatineet laajempaa luottamushenkilöiden aseman ja johtosääntöjen tarkastelua, jotta vallankäyttö saataisiin läpinäkyvämmäksi ja valmistelu avoimemmaksi. Olen asiaa valmistelevan johtoryhmän jäsenenä tehnyt valtavasti töitä muutoksen aikaansaamiseksi ja pitänyt huolen, että työn kuluessa on aktiivisesti osallistettu valtuustoryhmiä.

Vihreät ovat vuosia ajaneet Espooseen pormestarimallia. Valitettavasti riittävää tukea ei vieläkään löydy. Johtosääntötarkastelussa olemme painottaneet erityisesti virkamiesten hankintavaltuuksien, rekrytointivaltuuksien ja päätösvaltuuksien arviointia. Nämä tulevat valtuuston linjattavaksi keväällä vielä ennen vaaleja.

9. Espoolle kunnianhimoinen ilmasto-ohjelma

Tämä on yksi vuoden tärkeitä vihreitä saavutuksia: Valtuusto hyväksyi Espoolle kunnianhimoisen ilmasto-ohjelman. Suuri kiitos kuuluu Kestävä kehitys -ohjelmaryhmän pj. Sirpa Hertellille, joka on tehnyt valtavan työn ohjelmatyön johtamisessa, sekä ympäristölautakunnan pj. Henna Partaselle, joka on ollut työssä aktiivisesti mukana.

Ilmasto-ohjelmassa asetetaan Espoolle kaksi konkreettista tavoitetta: Hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä ja 60% asukaskohtaisten päästöjen vähentäminen vuoteen 2030 mennessä. Olen erityisen ilahtunut siitä, että pitkään ajamani pyöräilyn edistäminen on kirjattu yhdeksi keskeiseksi toimenpiteeksi.

10. Länsimetro saatava liikkeelle ja syyt viivästymiseen selvitettävä

Länsimetron viivästymisen paljastuminen kaksi kuukautta ennen ilmoitettua liikkeellelähtöä oli vakava paikka. Sen jälkeen on puitu niin viivästyksen syitä kuin kustannusarvioiden ylittymistä. Konsernijaostossa vihreiden Saara Hyrkkö on ollut vaatimassa asian perinpohjaista selvittämistä. Tärkeintä oli, että HSL sai nopeasti korvaan bussiliikenteen toimimaan. Tässä asiassa HSL:n hallituksen vihreä varapj. Sirpa Hertell on ollut aktiivinen. Länsimetron sotkujen myötä olemme vaatineet kaupungin omistamien osakeyhtiöiden toimintaa avoimeksi.

11. Raide-Jokerin toteutus aikaistui

Raide-Jokerin eteneminen vauhdittui, kun maan hallitus päätti tukea hanketta 30%:lla (84 me) vuosina 2017-2019. Espoossa päätös merkitsi uuden reitin mahdollistavien kaavamuutosten pikaista valmistelua. Se ei ole sujunut kaikilta osin kivuttomasti.

Laajalahden kohdalla linjaus on herättänyt asukkaissa paljon huolta. Linjauksen lähellä asuvat vastustavat raiteen vetämistä nykyisen puiston läpi. Tällä ratkaisulla pysäkki saadaan kuitenkin lähemmäs laajalahtelaisia ja näin palvelemaan paremmin asukkaita.

Haasteita aiheuttavat myös Laajalahden ja Ruukinrannan liikenneyhteydet kun Kehä I:n tasoliittymät poistuvat. Suunnitelmissa pyritään säilyttämään Elfvikin vanha metsä mahdollisimman laajana kokonaisuutena. Tämän kokonaisuuden ratkominen jatkuu ensi vuonna.

Olemme edellyttäneet, että Raide-Jokerin kustannukset pysyvät kurissa ja päätöksenteko avoimena. Hanke toteutetaan mukautettuna allianssi-mallina siten, että suunnittelijat ja rakentajat kilpailutetaan erikseen. Tällä pyritään eliminoimaan kustannusten karkaaminen. Raide-Jokerin valmistelua ja päätöksentekoa on tarkoitus tehdä avoimesti ja kaupunginhallitukselle raportoidaan säännöllisesti.

12. Finnoon uusi kaupunkikeskus ja lintukosteikon suojelu

Finnoon osayleiskaavan käsittelyn yhteydessä olemme sinnikkäästi puolustaneet lintukosteikon suojelua, mutta samalla kannattaneet tiiviin uuden kaupunkikeskuksen rakentamista tulevan metroaseman yhteyteen. Erityisesti kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen Risto Nevanlinna on tehnyt ansiokasta työtä kosteikon puolesta. Kaupunginhallitus teki esityksestäni yksimielisesti päätöksen Finnoon lintukosteikon suojeluarvojen vaalimisesta jatkosuunnittelussa. Valtuusto hyväksyi osayleiskaavan 17.10. jossa yhteydessä summasin kaavan käsittelyvaiheita.

Muita asioita, joissa olen ollut aktiivinen:

– Esteettömyysohjelma hyväksyttiin vihdoin

Esteettömyysohjelmaa on valmisteltu vuodesta 2012 ja valtuustokäsittely onnistui vasta kolmannella yrityksellä. Edellytimme valtuustotason päätöstä, jotta ohjelman toteuttamiseen sitoudutaan laajasti. Nyt on vahdittava, että valtuuston hyväksymää ohjelmaa todella ryhdytään eri toimialoilla toteuttamaan.

– Träskändan kartano avoimeksi  kuntalaisille

Vihreät ovat vuosikausia ajaneet Träskändan kartanon kunnostamista. Olikin suuri pettymys, että talousarvioon jo varatut kunnostusrahat karsittiin pois. Saimme kuitenkin talousarviopäätökseen kirjauksen, että kartanon käyttövaihtoehdoista laaditaan selvitys, joka tuodaan tila- ja asuntojaoston käsiteltäväksi viimeistään toukokuussa 2017. Kartanolle on löydettävä sen arvoa ja Aurora Karamzinin perintöä kunnioittava käyttötarkoitus. Käynnissä on myös nimien käräys kuntalaisaloitteeseen kartanon säilyttämiseksi kuntalaisille avoimessa käytössä.

– Matinkylään uimahalli ja sinne kuntosalitilat

Matinkylään saadaan vihdoin kauan kaivattu uimahalli. Allastilasta jouduttiin rakennuspaikan  ahtauden ja kustannusten karsimisen takia tinkimään. Tila- ja asuntojaostossa emme kuitenkaan hyväksyneet kuntosalitilojen poistamista, joten erityisesti ikäihmisiä palvelevat kuntosalitilat toteutetaan hallin yhteyteen.

– Espoonlahteen kirjasto- ja kulttuuritilat

Espoonlahden kirjastosta ja kulttuuritilasta ei vieläkään ole tehty päätöksiä, vaikka Cityconin hanke Lippulaivan laajentamiseksi etenee. Espoonlahden on vihdoin saatava kirjasto- ja kulttuuritilansa siinä missä muutkin kaupunkikeskukset. Selvitys tuodaan kulttuurilautakuntaan ensi vuoden alkupuolella. Olemme korostaneet, että myös Soukan ja Kivenlahden lähikirjastopalvelut on turvattava.

– Espoon teatterin tilakysymys ratkaistava

Elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti kesäkuussa, että teatteri sijoitetaan Tapiolan kulttuurikeskuksen yhteyteen maan alle. Päätös on herättänyt myös kritiikkiä. Näen tässä kulttuurikeskusvaihtoehdossa paljon hyvää synergiaa, resurssitehokkuutta, uutta luovia ratkaisuja ja ennen kaikkea taloudellisesti ja toiminnallisesti realistisen tavan saada teatterille tilat Tapiolaan. Nyt on pikaisesti tehtävä tarkemmat selvitykset ja laskelmat. Olennaista on, että pystymme tiukasta taloustilanteesta huolimatta turvaamaan Espoon teatterin toiminnan jatkuvuuden Tapiolassa.

– Rakennetaan lisää opiskelija-asuntoja

Olemme vaatineet Espooseen lisää opiskelija-asuntoja ja vihdoin hankkeet alkavat edetä. HOASin hankkeen Tuuliniityssä (108 asuntoa) sekä HOASin ja AYY:n hankkeiden Otaniemen Miestentiellä (89 + 89 asuntoa) pitäisi lähteä käyntiin ensi vuonna. Kaavamuutos on käynnissä HOASin hankkeelle Maarinniityssä sekä AYY:n hankkeelle Otakaarella ja lisäksi vireillä on muutamia hankkeita kaupungin mailla Olarissa ja Matinkylässä. Tila- ja asuntojaosto päätti esityksestäni erillisen ohjausryhmän perustamisesta opiskelija-asuntojen tuotanto-ohjelman valmistelua ja seurantaa varten ja että ohjausryhmään kutsutaan myös opiskelija-asuntoja tuottavien toimijoiden edustajat. Nyt pitää pitää huoli, että hankkeet lähtevät myös rakentumaan.

– Järkevää pysäköintipolitiikkaa

Parkkipaikoista on väännetty Espoossa niin lautakunnissa kuin valtuustossa. Joulukuussa elinkeino- ja kilpailukykyjaosto sai vihdoin päätettyä pysäköinnin periaatteista, jotka tulevat vielä kaupunginhallituksen käsittelyyn. Olemme korostaneet järkevää pysäköintipolitiikkaa ja mahdollisuutta rakentaa vähemmän parkkipaikkoja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen yhtenä keinona kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon. Kovan työn takana oli autopaikaton talo opiskelija-asunnoille aivan Tapiolan metroaseman kupeessa. Haluamme autopaikkanormin olevan sellainen, että se mahdollistaa myös pienten asuntojen rakentamisen. Kaupunkisuunnittelulautakunnan varapj. Kirsi Louhelainen on ollut ryhmien välisissä neuvotteluissa skarppina ja otimme hänen kanssaan asiaan kantaa myös Helsingin sanomissa.

– Kaupungin metsien hoito luonnonmukaisemmaksi

Olemme ympäristöjärjestöjen ohella vaatineet luonnonmukaisempia hoitomenetelmiä kaupungin omistamiin metsiin. Asia ratkaistaan kaupunkitekniikan keskuksessa valmisteilla olevassa luonnonhoidon toimintamallissa. Olen osallistunut valmistelutyöpajoihin ja olemme edellyttäneet toimintamallin tuomista luottamushenkilöpäätöksentekoon. Iso kiitos aktiivisesta vaikuttamistyöstä kuuluu ympäristölautakunnan pj. Henna Partaselle.

– Ei kivenmurskaamoa Kiviruukkiin

Asukkaat nousivat painokkaasti vastustamaan Rudus Oy:n ympäristölupahakemusta ylijäämälouheen murskaukselle Kiviruukin teollisuusalueella. Kaupunkisuunnittelulautakunta määräsi alueen 14.9.2016 kokouksessaan rakennuskieltoon viideksi vuodeksi, mikä estää murskaamon tulon. Luvan saanut kiviainesten varastointi kuitenkin jatkuu. Ympäristölautakunnan pj. Henna Partanen on hoitanut asiaa tarmokkaasti ja edellyttänyt, että Espoossa tehdään laajempi massataloustarkastelu Helsingin mallin mukaisesti. Talousarvioneuvotteluissa hyväksyttiin esityksestämme pöytäkirjamerkintä, että massojen sijoitussuunnitelma tuodaan luottamushenkilökäsittelyyn kevään 2017 aikana.

– Hannusmetsä ja Bondaksenmäen metsä

Kaitaa – Iivisniemi osayleiskaavaehdotus hyväksyttiin nähtäville 28.11. Kaava on monella tapaa huolella laadittu, mutta Hannusmetsään ja Bondaksenmäelle osoitettu rakentaminen uhkaa viedä liian suuren osan tärkeää viheraluetta. Esitimme, että metsää säästettäisiin rakentamiselta enemmän. Esitys valitettavasti hävisi niin kaupunkisuunnittelulautakunnassa kuin kaupunginhallituksessakin. Nyt odotetaan asukkaiden palautetta.

– 4. vaihemaakuntakaava ja viheryhteydet

Kun Espoo antoi lausuntonsa 4. vaihemaakuntakaavasta, kannoimme huolta maakunnallisesti merkittävästä Ämmässuon eteälpuolisesta viheryhteystarpeesta, joka yhdistää Espoon alueet Kirkkonummen maakunnallisiin virkistysalueisiin ja -verkostoon. Viheryhteys on merkittävä Ämmässuon-Kulmakorven toimintojen laajenemispaineiden takia ja koska sille ei ole vaihtoehtoista sijaintia jo toteutuneen kaupunkirakenteen sekä Espoonlahden takia. Lisäksi puolustimme saariston (Varsasaari, Tvijälp ja Småholm, Kytö) viheraluemerkintöjä. Olemme vastustaneet saarten rakentamista.

– Julkiset hankinnat

Espoon kaupunki hankkii vuositasolla noin yhden miljardin euron edestä tavaroita, palveluita ja urakointia. Vastuullisten hankintojen tekeminen edellyttää riittävää osaamista. Valtuusto hyväksyi huhtikuussa yksimielisesti toivomukseni, että Espoolle laaditaan kattava hankintastrategia, joka tuodaan valtuuston hyväksyttäväksi.

*   *   *

Kulunut vuosi ja tehty työ lukuina

Alkuvuodesta jouduin jättämään muutaman kokouksen väliin ja karsimaan ei-pakollisia menoja viheliäisen selkävaivan takia. Osallistuin kuitenkin silloinkin aktiivisesti asioiden valmisteluun.

Kokoukset:
14 valtuusto
23 valtuuston neuvottelutoimikunta
13  neuvottelut ja iltakoulut
11 vihreä valtuustoryhmä
23 kaupunginhallitus
23 kaupunginhallituksen aamuneuvottelut
16 Vihreä kaupunginhallitusryhmä
2 kaupunginhallituksen puheenjohtajisto
12 luottamushenkilöorganisaation kehittämisen johtoryhmä
10 tila- ja asuntojaosto
12 konsernijaosto
12 elinkeino- ja kilpailukykyjaosto
16 kaupunkisuunnittelulautakunta
19 muut kokoukset
13 pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmä ja Helsingin seudun yhteistyökokoukset

Muut tilaisuudet ja tapaamiset:
22 virkamiespalaverit
16 seminaarit ja muut tilaisuudet
19 edustustilaisuudet
6 Reilun kaupan kaupungin kannatustyöryhmä
39 Asukastilaisuudet, asukkaiden tapaaminen ja muut sidosryhmät
31 Vihreiden tilaisuudet (ei vaaleihin liittyvät)

Vierailut ja matkat:
Kuutoskaupunkitapaaminen Helsingissä  15.-16.3.
Asuntomessut kaupunkisuunnittelulautakunnan kanssa Seinäjoella 4.8.
Kaupungihallitus Brysselissä 14.-16.9.
Kuutoskaupunkitapaaminen Espoossa 4.-5.10.

Mielipidekirjoitukset:
Helsingin Sanomat 9.4.2016: Espoo ei vastusta kaupunkibulevardeja
Länsiväylä 11.5.2016: Koulut ja päiväkodit saatava pian kuntoon
Länsiväylä 27.6.2016: Betoniasema ei sovi asutuksen viereen
Helsingin Sanomat 16.10.2016: On harkittava tarkkaaan kuinka paljon pysäköintiin käytetään yhteisiä rahoja

Comments are closed.