Kaupunginhallitus 19.6.2017 Bergön ja Pakankylän kaavat sekä alueiden käytön tavoitteet

Huomenna uuden kaupunginhallituksen ensimmäinen kokous. Puheenjohtajan ollessa estynyt, pääsen tuuraamaan nuijan varteen.

Tiiviin puoluekokousviikonlopun takia ehdin avaamaan listaa vasta nyt. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.

– Kiinteistötoimitusten uskottujen miesten vaali (Kv-asia)
– Espoon käräjäoikeuden lautamiesten vaali (Kv-asia)

Näihin jaetaan paikat puolueiden kautta, vaikkeivät sinänsä puolueita edusta.

– Kaupungin edustajien nimeäminen Kauniaisten kaupungin suomenkieliseen opetus- ja varhaiskasvatusvaliokuntaan ja ruotsinkieliseen opetus- ja varhaiskasvatusvaliokuntaan (Kv-asia)

Ei paikkaa vhreillä.

– Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen neuvottelukunnan vaali (Kv-asia)

Vihreiltä Pekka Hätönen varsinaiseksi, Sanna Viitanen varalle.

– Valtuustoaloite aluekehittämisryhmien perustamiseksi jokaiselle alueelle (Kv-asia)

Susanna Rahkosen (vihr.) ja 40 muun aloite, jossa esitetään, että jokaiselle Espoon asukasfoorumin alueelle perustetaan aluekehittämisryhmä, jonka tavoitteena on alueen kaupunkirakenteen, palveluiden, elinvoiman ja yhteisöllisyyden kehittäminen. Ryhmät toimisivat kumppanuusperiaatteella ja hyödyntäen digitaalisia välineitä. Espoon kaupunki toimisi kaikkien ryhmien fasilitaattorina.

Vastauksessa todetaan, että asukasfoorumitoimintaa ja aluekehittämisryhmiä tullaan arvioimaan ja kehittämään osana Osallistuva Espoo kehitysohjelmaa.

Lisäksi vastauksessa kuvataan asukasfoorumien sekä Espoon keskuksen aluekehittämisryhmän toimintaa. Aluekehittämisryhmä syntyi vuonna 2015 Laurean tutkimushankkeessa esiinn nousseiden havaintojen pohjalta. Sen tekemät kokeilut ovat tuoneet aitoa lisäarvoa kehittämistoimintaan ja tukeneet Espoon keskuksen moniarvoista kehittämistä, mutta sen monistamista muille alueille sellaisenaan pidetä järkevänä alueiden erilaisten tarpeiden takia. Lopuksi kuvataan kaupungilla käytössä olevia digitaalisia työkaluja ja niiden hyödyntämistä.

Asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien ja aluedemokratian parantaminen on ollut vahvasti vihreiden agendalla ja jatkamme asian edistämistä jatkossakin. Konkreettiset avatukset on luontevaa tehdä Osallistuva Espoo -ohjelmaryhmässä ja kaupunginhallitus pääsee linjaamaan asiaa hyväksyessään ohjelman hyötytavoitteet.

– Finnoon kehitysalueen pysäköintiyhtiön perustaminen

Finnooseen tulee uusi 17 000 asukkaan uusi asuinalue, jonka kokonaispysäköintipakkkatarve on noin 5000-6000 autopaikkaa, mistä yli 60 % pääkäyttötarkoitus on asukaspysäköinti.

Maankäytöllisistä ja kaupunkikuvallisista syistä alueen autopysäköinti toteutetaan lähes yksinomaan rakenteellisina pysäköintiratkaisuina pääosin pysäköintitaloina ja pihakansien alapuolisilla pysäköintihalleilla.

Koko alueen pysäköintiratkaisun päälinjaus on, että noin puolet autopaikoista toteutetaan suuriin pysäköintiyksiköihin ja puolet asuntoyhtiö- tai pienkorttelikohtaisilla ratkaisuilla. Suuret pysäköintiyksiköt mahdollistavat useiden asunto-osakeyhtiöiden pysäköinnin järjestämisen kustannustehokkaasti ja mahdollistavat pysäköintipaikkojen monikäyttöisyyden.

Suunniteltu pysäköintiä hallinnoiva Espoon kaupungin omistama ”Finnoon pysäköinti” vastaa kaikkien selkeiden suuryksiköiden toteuttamisesta hyödyntäen toistuvaa tuotantomallia ja tuotannon volyymiä. Tällaisia yksiköitä alueelle rakentuu noin 6-8 kappaletta.

Liityntäpysäköintiin varataan keskustan yksiköstä yhteensä 150 (200) autopysäköintipaikkaa.

Espoon kaupunki omistaa 100 % yhtiöstä. Pysäköintiyhtiö toteuttaa alueen selkeät suuret pysäköintiyksiköt alueen kehittymisen vaatimassa aikataulussa aikavälillä 2019 – 2030. Rakentamisen osalta hankkeet tuodaan erikseen päätettäviksi.

Tämä on siis yhtiön perustamispäätös, joka on hyväksytty konsernijaostossa yksimielisesti. Hyvä, että Finnoon alueen pysäköintiin on mietitty keskitettyjä ratkaisuja. Tämä vapauttaa kalliista kiinteistökohtaisista ratkaisuista ja mahdollistaa autopaikan hinnan erottamisen asunnon hinnasta.

– Matinkylän Tynnyripuiston pysäköintiyhtiön perustaminen ja osakkeiden merkitseminen

Esitetään, että kaupunki merkitsee Kiinteistö Oy Tynnyripuiston Pysäköinti – nimisestä yhtiöstä 115/231 osaketta, jolloin kaupungin omistusosuus yhtiössä on 49,8 %. Jokainen osake vastaa yhtä nimeämätöntä autopaikkaa yhtiön omistamassa pysäköintilaitoksessa. Pysäköintipaikoista yhteensä 10 autopaikkaa toteutetaan liikuntaesteisiä varten.

Näistä 48 paikkaa on Matinkylän uimahallin velvoiteautopaikkoja. Yhtiö tulee myymään omakustannushintaan loput 67 autopaikkaa Matinkylän keskustan tulevia rakennushankkeita varten, joissa kaupunki on tontinluovuttajana.

Kustannusarvion mukaan pysäköintipaikan hinta on noin 64 000 euroa / autopaikka (alv 0 %) ilman rakennuttajan kuluja ja rahoituskuluja. Kiinteistö Oy Matinkylän Uimahallin omistamiin osakkeisiin kohdistuva osa pysäköintiyhtiön rahoituksesta esitetään hoidettavaksi kaupungin takaamalla lainalla, joka tuodaan valtuuston päätettäväksi.

Pysäköintilaitos valmistuu aikataulun mukaan kesällä 2020.

Kaupunginhallitus hyväksyi tätä koskevan yhteistoimintasopimuksen 5.6. ja konsernijaosto hyväksyi tämän kokouksessaan 12.6. Yhden autopaikan hinta on kova, mutta niiden rakentaminen on kallista maan alle ahtaalla tontilla välittömästi metroaseman vieressä. Paikkamäärä on hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä pidetty maltillisena.

– Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Koy Matinkylän Uimahallin otettavalle lainalle (Kv-asia)

Tässä on kyse edellä mainitun pysäköintilaitoksen rakentamisesta, joka tehdään kaupungin osalta KOY Matinkylän Uimahallin nimissä. Kokonaiskustannukset tulevat olemaan vajaa 15 me, josta kaupungin osuus on noin 7,5 me. KOY Matinkylän Uimahallin omistamiin osakkeisiin kohdistuva osa pysäköintiyhtiön rahoituksesta esitetään hoidettavaksi kaupungin takaamalla lainalla. Lainaa tullaan lyhentämään osakkailta saaduilla rahoitusvastikkeilla.

KOY Matinkylän Uimahalli on Espoon kaupungin 100 % omistama tytäryhtiö, minkä perusteella vastavakuutta ei vaadita.

– Valtuuston neuvottelutoimikunnan asettaminen toimikaudelle 1.6.2017 – 31.5.2019

Kaupunginhallitus nimeää valtuuston neuvottelutoimikunnan, jonka jäseniä ovat valtuustoryhmien puheenjohtajat sekä valtuuston pj. ja kaupunginhallituksen pj. Valtuuston ja kaupunginhallituksen varapuheenjohtajilla on läsnäolo-oikeus.

Ryhmät ovat jakaneet puheenjohtajan pestin vuosiksi tässä järjestyksessä: kok, vihr, sd, ps. Neuvottelutoimikunta kokoontuu aina viikkoa ennen valtuustoa ennen ryhmäkokouksia ja valtuustopäivinä ennen valtuuston kokousta sekä käy budjettineuvottelut.

Neuvottelutoimikunta nimetään aina kaupunginhallituksen toimintakauden ajaksi, siksi päätös tehdään nyt kahdeksi vuodeksi.

– Kaupunginhallituksen neuvottelutoimikunnan asettaminen toimikaudeksi 1.6.2017 – 31.5.2019

Kaupunginhallituksen neuvottelutoimikuntaan nimetään edustaja ja varaedustaja jokaisesta kaupunginhallituksessa olevasta ryhmästä. Meiltä Tiina Elo varsinaiseksi ja Tiina Pursula varaksi. Neuvottelutoimikunta kokoontuu käymään läpi kokousasiat kh:n kokouspäivinä klo 8-9.

– Paikkajakotoimikunnan asettaminen toimikaudeksi 1.6.2017 – 31.5.2019

Tässä meiltä ollut jäsenenä valtuustoryhmän pj. ja varalla Esvin pj. Eli Inka Hopsu ja varalla Kaarina Saramäki.

– Kaupunginhallituksen edustajien valitseminen lautakuntiin ja johtokuntaan

Lautakuntiin valitaan kaupunginhallituksen edustajat ja varaedustajat. Periaate on ollut, että valvoja ei ole samasta puolueesta kuin puheenjohtaja. Vihreillä on tällä kaudella ollut seuraavat valvonnat: kaupunkisuunnittelulautakunta, tekninen lautakunta, varhaiskasvatusjaosto ja vammaisneuvosto.
Nämä neuvotellaan kaupunginhallitus-ryhmien kesken.

– Kaupungin ja kaupunkikonsernin lainanoton ja johdannaisten käytön periaatteet

Juuri hyväksytyn hallintosäännön mukaan kaupunginhallitus päättää kaupungin ja kaupunkikonsernin lainanoton ja johdannaisten käytön periaatteista.

Dokumentti löytyy täältä. Tämä täytyy katsoa vielä läpi.

– Oikaisuvaatimus kaupunginhallituksen päätöksestä 29.5.2017 § 178 Uudet virat ja toimet sekä virkoja ja toimia koskevat muutokset ja lakkautukset vuonna 2017

Oikaisuvaatimuksentekijä kaupunginhallituksen päätöksestä, jolla teknisen ja ympäristötoimen toimia ja virkoja on muutettu ja lakkautettu. Koska kyseessä ei ole oikaisuvaatimuksen tekijän oma virka eikä hän ole espoolainen, esitetään että oikaisuvaatimus jätetään tutkimatta.

– Kaupungin tytäryhtiöiden hallituksen jäsenten palkkioiden määräytymisperiaatteiden hyväksyminen

Kaupungilla on oli viime vuoden lopussa 23 tytäryhtiötä. Niistä valtaosa on pieniä kiinteistöosakeyhtiöitä, joiden toiminta keskittyy rakentamiseen ja sen rahoitusratkaisuihin, mutta myös Espoolle strategisesti merkittäviä yhtiöitä joiden hallitustyöskentely vaatii erityisosaamista ja pitkäjänteistä sitoutumista (Länsimetro, Espoon asunnot).

Esitys on, että yhtiöt jaetaan eri ryhmiin toiminnan laajuuden perusteella. Jokaiselle ryhmälle linjataan hallituksille maksettavat palkkiot. Ryhmiä on esityksen mukaan 3. Lisäksi palkkiot tulee sitoa luottamushenkilöiden palkkioihin, jolloin ne tulevat tarkistettua säännöllisesti.

Palkkioiden määräytymisperiaatteet löytyy täältä. Tämä on hyväksytty kojassa yksimielisesti.

– Vanhusneuvoston asettaminen toimikaudelle 2017- 2019

Vihreiltä jäseneksi Riitta Lahikainen ja varalle Juhani Kytö.

– Lausunnon antaminen hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle laiksi talous- ja velkaneuvonnasta

Esityksessä ehdotetaan, että talous- ja velkaneuvonnan järjestäminen siirretään aluehallintovirastoilta ja kunnilta oikeusapu- ja edunvalvontapiirien tehtäväksi. Palvelua tuottaisivat oikeusapu- ja edunvalvontapiireissä oikeusaputoimistot. Oikeusapu- ja edunvalvontapiirit voivat myös hankkia talous- ja velkaneuvonnan palveluja ostopalveluina. Palvelun yleinen ohjaus ja valvonta siirrettäisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastolta oikeusministeriölle. Talous- ja velkaneuvonnan tehtävään ja sisältöön ei esitysluonnoksessa esitetä muutoksia. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019.

Lausunnon lähtökohta on, että lakiluonnos on hyväksyttävissä tietyin muutoksin. Kritiikkiä esitetään mm. siihen, että uudistuksen myötä henkilömäärää on tarkoitus vähentää. Lisäksi edellytetään, että kunnista henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksella valtion palvelukseen.

Lausunto kokonaisuudessaan löytyy täältä.

– Oikaisuvaatimus vahingonkorvausasiassa

Sivistystoimelta oli vaadittu korvausta alakoulun oppilaiden kivien heittelystä aiheutuneesta vahingosta. Vaatimuksen tekijän auto oli koulupäivän aikana ollut taloyhtiön autokatoksessa ja siihen oli osunut kiviä, jotka olivat aiheuttaneet vaurioita. Korvausvaatimus oli koskenut sekä auton korjauskulujen korvaamista (2 489,03 euroa) että vaatimuksen asian hoitamiseen menneestä ajasta (12,5 tuntia x 32 e / tunti = 400 e) ja ilman autoa olemisesta (5 pvä x 50 e / pvä = 250 e).

Sivistystoimen johtajan päätöksellä 30.5.2017 § 23 oli päätetty korvata auton välittömät korjauskustannukset 2 489,03 euroa, mutta hylätty vaatimus muiden kulujen osalta.

– Pakankylän kartano, asemakaavan sekä maankäyttösopimuksen hyväksyminen, alue 710100, 84. kaupunginosa Röylä (osittain Kv-asia)

Tavoitteena on Pakankylän kartanomiljöötä kunnioittavalla tavalla mahdollistaa Kaisa Kallion kansalaislahjasäätiön ylläpitämän kuntoutus-, hoiva-, virkistys- ja lomakeskus Kaisankodin ja Espoon automuseon kehittyminen ja toiminta myös tulevaisuudessa.

Asemakaava sisältää noin 19 000 k-m² rakennusoikeutta, josta noin 11 000 k-m² on uutta kerrosalaa. Asemakaavasta on rajattu pois alueen länsiosaan suunniteltu siirtolapuutarha-alue. Siirtolapuutarha-alue käsitellään myöhemmin omana asiana.

Kaupunkisuunnittelulautakunnassa vihreät ja muutkin olivat kriittisiä siirtolapuutarha-aluetta kohtaan ja lautakunta kehotti kaupunginhallitusta arvioimaan, onko tarpeen jakaa kaava kahteen osaan niin, että siirtolapuutarha rajataan pois. Nyt virkamiehet ovat jo tehneet sen, mikä on hyvä.

– Valtuustoaloite rakennusvalvonnan tehokkuuden ja asiakaskokemusten parantamisesta digitalisaation avulla (Kv-asia)

Ville Lehtolan (kok) ja 29 muun valtuutetun aloite, jossa pyydetään kaupunginhallitusta raportoimaan valtuustolle rakennusvalvonnan digitalisuuden nykytilanteesta ja selvittämään mitä askeleita voitaisiin ottaa sen edistämiseksi. Edelleen pyydetään arvioita syvemmän digitalisaation tuomista potentiaalisista säästöistä ja siitä, missä määrin säästyneitä resursseja voidaan kohdentaa asiakaspalveluun asiakaskokemuksen parantamiseksi ja ei-digitaalisten pienlupien käsittelyn sujuvoittamiseksi.

Vastauksessa todetaan, että Espoon kaupungin rakennusvalvonnan lupaprosessia kehitetään parhaillaan siten, että se olisi mahdollista hoitaa alusta loppuun sähköisesti. Muutosprosessia paperisesta sähköiseen ovat hidastaneet mm. pääpiirustusten sähköisen leimauksen, sähköisen allekirjoituksen ja sähköisen arkistointimahdollisuuden puuttuminen.

Lopuksi todetaan, että digitalisaatio tuo työhön lisää säästöjä siinä vaiheessa, kun mm. sähköinen arkisto saadaan käyttöön. Siihen asti asiakirjat pitää toimittaa sähköisestä luvanhausta huolimatta myös paperisina. Kahden eri lupaprosessin yhtäaikainen käyttö ei vähennä työmäärää. Siinä vaiheessa kun sähköinen asiointi on kokonaisuudessaan mahdollista ja käytössä, siitä säästyvät resurssit voidaan käyttää lupakäsittelyn edelleen sujuvoittamiseen ja nopeuttamiseen. Digitaalisuudesta riippumatta rakennusvalvonnan työtä kehitetään siten, että asiakaspalvelun asiakaskokemukset paranevat.

Ei ole tätä päivää, että rakennuslupaprosessi perustuu Espoossa edelleen papereihin, joita pitää fyysisesti kiikuttaa paikasta toiseen. Monissa muissa kaupungeissa on jo siirrytty sähköisiin prosesseihin. Kysymme, millä aikataululla sähköinen arkisto saadaan käyttöön. Kysymme myös, miksi Espoo ei käytä lupa.fi -järjestelmään.

– Valtuustoaloite ja kuntalaisaloite nimipäätöksestä Suomen satavuotisen itsenäisyyden juhlavuoden juhlistamiseksi (Kv-asia)

Simon Elon (ps) ja 24 muun allekirjoittama aloite, jossa esitetään, että Espoon kaupunki aloittaa prosessin espoolaisen alueen, paikan, rakennuksen, kadun tai puiston nimeämiseksi juhlavuoden kunniaksi.

Samaan aikaan on tehty kuntalaisaloite, jossa esitetään, että Espoon Laurinlahteen perustetaan Itsenäisyyden puisto Laurinlahdessa vaikuttaneen senaattori Alexander Frayn muistoksi.

Valtuusto- ja kuntalaisaloitteen johdosta ehdotetaan, että Espoon Laurinlahdessa sijaitsevalle puistolle annetaan nimeksi Alexander Freyn puisto – Alexander Freys park. Kun senaatin jäsenet 4.12.1917 jättivät ehdotuksen Suomen uudeksi hallitusmuodoksi, yksi allekirjoittajista oli pankkiiri, kansanedustaja, senaattori Alexander Frey.

– Bergö, osayleiskaavaehdotuksen ja osayleiskaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 19 §), alue 450300, 32. kaupunginosa Suvisaaristo

Osayleiskaavalla mahdollistetaan Bergön alueen lisärakentaminen pääosin ympärivuotista asumista varten. Suunnittelualue käsittää Suvisaariston eteläosassa sijaitsevan Bergön alueen ja sen lähisaaret.

Alueen mitoittamisen lähtökohtana on sovellettu Skataholmen-Svartholmen-Braskarna-osayleiskaavassa noudatettuja, vahvistetun Suvisaariston osayleiskaavaa soveltavia mitoitusperiaatteita sekä niitä periaatteita, joita on noudatettu poikkeamislupien myöntämisessä Soukanniemi-Suvisaariston alueella.

Rakentamista on soviteltu alueen herkkään luonnonympäristöön ja varmistettu avoin pääsy rantaan asukkaiden antamaa palautetta kuullen. Lautakunta on viilannut tätä kaavaa parempaan suuntaan ja erityisesti meidän Risto Nevanlinna on tehnyt ison työn. Tämä on hyväksytty yksimielisesti lautakunnassa ja voidaan päästää nähtäville.

– Jupperi I, asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimuksen hyväksyminen, alue 140814, 60. kaupunginosa Laaksolahti

Tavoitteena on yleisten rakennusten korttelialueen muuttaminen erillispientalojen korttelialueeksi. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan asuinrakentaminen nykyiselle yleisten rakennusten korttelialueelle. Kaavamuutoksella tiivistetään yhdyskuntarakennetta ja vastataan kysyntään pienemmistä erillispientaloista ja paritaloista. Kaavamuutoksella alue liitetään luontevaksi osaksi muuta ympäristöä.

Kiinteistön omistaa Jupperin Yhteistupayhdistys ry. Alueella sijaitsee vuonna 1954 valmistunut, kerrosalaltaan noin 250 m2 kokoinen yhteistuparakennus. Rakennusta on käytetty erilaisten yhteistilaisuuksien pitopaikkana. Viime vuosina rakennuksen käyttö on ollut vähäistä. Rakennuksessa on homeongelmia eivätkä tilat vastaa toiminnallisesti tai teknisesti tämän päivän tarpeita.

Tämä on hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa yksimielisesti.

– Lausunto ympäristöministeriölle valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistamisesta

Tärkeä asia, jota en ehtinyt vielä lukea.

– Oikaisuvaatimus Tilapalvelut-liikelaitoksen nimikkeiden muutoksista

Tämä on pitkällinen ja surullinen henkilöstöasia Tilapalveluissa. Alkoi kiusaamistapauksena, jota koskeva valitus menestyi oikeudessa, Nyt uusi oikaisuvaatimus liittyen Tilapalveluiden organisaatiouudistuksen yhteydessä tehtyyn toimenkuvan muutokseen.

– Oikaisuvaatimus ansionmenetyksen korvaamisesta

Esitetään oikaisuvaatimuksen hylkäämistä. Perustelut sisältävä liite on merkittys salassapidettäväksi.

– Vuoden 2017 toukokuun kuukausiraportti

Kuukausiraportissa käydään läpi tilanne katsaus kaupungint taloustilanteeseen. Raportti löytyy täältä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Laskutehtävä *