Säilytetään kaupungintalo ja valtuustotalo

Kuva: Tony Hagerlund www.hagerlund.net

Kaupunginhallitus päättää huomenna Espoon keskuksen virastokeskuksen kehittämisestä ja kaupungintalon tilaratkaisusta. Samalla ratkeaa, säilytetäänkö vai puretaanko nykyinen kaupungintalo ja valtuustotalo.

Olen vuodesta 2008 lähtien ollut päättämässä asiasta eri rooleissa ja pitänyt tärkeänä, että valtuustolle valmistellaan myös sellainen vaihtoehto, jossa kaupungintalo säilyy. Prosessi on kestänyt aivan liian pitkään, mutta nyt kaupunginhallituksella ja valtuustolla on nähdäkseni riittävät eväät päätöksen tekemiseksi. Tärkeintä on, että vihdoin tehdään päätös, jotta päästään Espoon keskuksen asemanseudun kehittämisessä eteenpäin.

Kannatan edelleen kaupungintalon ja valtuustotalon säilyttävää vaihtoehtoa (ilman suojelua) ja perustelen tässä kirjoituksessa miksi.

Virkavalmistelu on tuottanut kaksi vaihtoehtoa:

”Espoo-talo” vaihtoehto, jossa sisäilmaongelmaisen virastotalo 2:n (se jonka alakerrassa on K-kauppa) rakennetaan uusi Espoo-talo, johon keskitettäisiin kaupungin palveluja ja toimintoja, myös valtuustosali tarvittavine kokoustiloineen. Rakennukseen tulisi myös kaupallisia tiloja. Lisäksi virastotalo 3 peruskorjattaisiin kaupungin käyttöön. Purettavien kaupungintalon ja valtuustotalon tilalle tulisi asuntoja.

”Kaupungintalo” vaihtoehto, jossa nykyinen kaupungintalo kunnostettaisiin ja yhdistettäisiin valtuustotaloon. Virastotalo 2:n paikalle tulisi uusi ”Espoo-talo” vaihtoehdon tapaan rakennus, johon tulisi kaupallisten tilojen lisäksi työtiloja kaupungin työntekijöille. Uutta asumista saataisiin purettavan virastotalo 3:n paikalle.

Molempien vaihtoehtojen lähtökohtana on, että Espoon keskus pysyy Espoon hallinnollisena keskuksena ja kaupungin tilankäyttöä tehostetaan keskittämällä nyt hajallaan olevia tiloja yhteen. Molemmissa vaihtoehdoissa Espoon keskuksessa radan molemmin puolin sijaitsevien hallinnollisten tilojen määrä putoaa puoleen. Samalla lisätään asuntorakentamista radan pohjoispuolelle, jolloin saadaan sinnekin lisää elämää.

Vaihtoehtojen kustannusvaikutukset ovat samaa suuruusluokkaa:

”Kaupungintalo” vaihtoehto
– tuo yli 76 me säästöt hallinnollisten tilojen juokseviin kuluihin
– edellyttää 46 me lisäinvestoinnit
– mahdollistaa maanmyyntitulojen kaksinkertaistamisen
– tarkastelukauden (26 v) säästöt 34,1 me

”Espoo-talo” vaihtoehto
– tuo lähes 65 me säästöt hallinnollisten tilojen juokseviin kuluihin
– edellyttää 43,5 me lisäinvestoinnit
– mahdollistaa maanmyyntikulujen yli kaksinkertaistamisen
– tarkastelukauden (26 v) säästöt 36,7 me

Teknisen toimen johtaja esittää ”Espoo-talo” vaihtoehtoa. Perusteluna mm. se, että vaihtoehto mahdollistaa enemmän tilojen muunneltavuutta ja tuo asukkaat, päättäjät ja virkamiehet yhteisiin tiloihin, jolloin keskinäinen vuorovaikutus tiiviimpää ja helpompaa.

”Kaupungintalo” vaihtoehto puolestaan säilyttäisi paikallishistoriallisia arvoja ja alueellista rakenteellista kerroksellisuutta. Tämä on valmistelussa kuitenkin nähty toissijaiseksi.

Itse näen, että myös ”Kaupungintalo” vaihtoehdossa vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä on mahdollista lisätä tiloja avaamalla. Kyse on myös asenteesta, ei pelkästään seinistä.

Alustavat suunnitelmat osoittavat, että kaupungintalo on tarkoitus avata myös asukkaille. Alimmassa kerroksessa olisi kaupunkilaisille avoimia tiloja (kahvila, näyttelytila, auditorio) ja se avattaisiin rakennuksen edustalle tulevalle Vaakunatorille. Rakennuksen toisen kerroksen taso avattaisiin valtuustotalon kahvilaan, jonka tiloja laajennettaisiin kaupungintalon puolelle. Rakennuksen ylimmät kerrokset olisivat monitilatoimistoja.

Kuva: Luonnokset kaupungintalon vaihtoehdoista (A, B, C), 14.12.2015 ARK-house arkkitehdit Oy

Kaupunkikuvassa rakennuksen julkisivut sopeutettaisiin uudistuneeseen kaupunkirakenteeseen ja voitaisiin käyttää myös nykyisestä poikkeavia materiaaleja. Kun on kyse vanhasta rakennuksesta, tilojen muuttaminen avarammiksi olisi olisi vaativaa, mutta kuitenkin mahdollista. Tony Hagerlundin blogista löytyy kuvia myös kaupungitalon sisäpuolelta.

Vaihtoehdoilla ei ole suurta eroa kaupunkirakenteen kannalta. Molemmilla saadaan lisää asumista ja kaupungin työtiloja suunnilleen saman verran radan pohjoispuolelle. Espoo-talovaihtoehdon ansioksi on tosin sanottava, että nykyisen kaupungintalon paikalla asunnot tulisivat puiston viereen.

Kannatan kaupungintalon säilyttämistä, koska näin saadaan säilytettyä historiallista kerroksellisuutta Espoon keskuksessa. Kaupungintalo on se rakennus, joka virastokeskuksessa kannattaa arvojensa ja historiansa puolesta säilyttää. Rakennuksen arvoista voi lukea lisää vuonna 2013 tehdystä arvotusselvityksestä.

Säilyttämistä puoltaa myös se, että rakennus on todettu rakennustekniseltä kunnoltaan hyväksi. Rakennus on aikanaan rakennettu laadukkaasti ja tasokkaista materiaaleista eikä rakennuksesta ole tutkimuksissa todettu vaurioita niistä riskirakenteista, joista yleensä saman ikäisistä rakennuksista todetaan. Toki rakennus vaatii mittavan peruskorjauksen jo ikänsä puolesta.

Sisäilmaongelmia kaupungintalossa aiheuttivat huoneilman teolliset mineraalikuidut (mineraalivillakuidut). Lisäksi tutkimuksissa todettiin irrallista asbestieristettä, joka voi aiheuttaa ongelmia. Asbesti liittyy 1990-luvun alussa suoritettuun asbestipurkutyöhön, joka ei ole täysin onnistunut ja rakenteisiin on jäänyt asbestieristejäämiä. Näiden ohella merkittävin tekijä rakennuksessa koettuihin sisäilmasto-ongelmiin on ilmanvaihtojärjestelmä yhdistettynä rakennuksessa suoritettuihin huonetilamuutoksiin. Sen sijaan rakennuksen mikrobiologinen kunto on todettu tutkimuksissa hyväksi ja mikrobivauriot lukumäärältään vähäisiksi.

Talon kunto ei siis nähdäkseni ole peruste rakennuksen purkamiselle. Peruskorjauksen hinnaksi (ilman suojelua) on arvioitu noin 26 me. Uudisrakennus nykyisen kaupungintalon paikalle maksaisi arviolta 27 me (sis. vanhan kaupungintalon purkukustannukset).

Koska oikeus on todennut, että kaupungintaloa ei tarvitse suojella eikä uudisrakentaminen toisi merkittävää etua kustannusmielessä, pidän perusteltua että peruskorjaus ilman suojelua on valittu ”Kaupungintalo” vaihtoehdon lähtökohdaksi. Se mahdollistaa paikallishistoriallisten arvojen riittävän säilymisen.

* * *

Espoon virastokeskuksen kehittämisessä on kyse myös siitä, miten kaupunki näkee historiansa. Helsingin kaupungintalona toimii 1800-luvun rakennus Helsingin empire-keskustassa. Vantaa kunnosti oman osin suojellun vuonna 1957 rakennetun kaupungintalonsa aivan Tikkurilan aseman vieressä.

Espoon kaupungitalo rakennettiin 1971 samoihin aikoihin kun Espoon kauppalasta tuli kaupunki. Tämä luo sille erityistä paikallishistoriallista merkittävyyttä, jota valtuustotalon rakentaminen sen yhteyteen (1979) korostaa. Vaikka oikeus on todennut, ettei kaupungintaloa tarvitse kaavalla suojella, ovat historialliset arvot niin merkittäviä, että se kannattaa säilyttää.

Espoo-talo -vaihtoehto olisi varmasti ihan toimiva ratkaisu, mutta minun Espoossani peruskorjattu ja modernisoitu 46-vuotias kaupungintalo herätetään eloon osoituksena siitä, että Espoo on kaupunki joka arvostaa myös historiaansa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Laskutehtävä *