Kaupunginhallitus 5.3.2018 Länsimetro, Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaava ja Soukanniemi

Kaupunginhallituksen kokouksessa maanantaina pitkä lista ja isoja asioita, mm. Länsimetron jatkon hankesuunnitelman päivitys (kustannukset nousevat ja aikataulu venyy), sivistystoimen yleiset palveluverkkoperiaatteet (linjataan mm. lähipalveluista) sekä Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavaluonnoksen asettaminen nähtäville.

Soukanniemen asemakaava tulee käsittelyyn, kun puheenjohtaja Markku Markkula (kok) käytti otto-oikeutta kaupunkisuunnittelulautakunnan hylkäyspäätökseen. Lisäksi listalla on Mari Anthonin (vihr) ja Ekim Özdemirin (vihr) valtuustoaloite nuorisovaltuuston aloitteiden tuomisesta valtuustoon sekä Helka Hosian (vihr) valtuustokysymys mikromuoveista.

Alla esityslistan asiat avattuna. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.

– Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnan varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali

Päivi Käri-Zein (Kok) tilalle Anna-Leena Solhagen (Kok).

– Länsimetron jatkeen tarkennetun hankesuunnitelman hyväksyminen (Kv-asia)

Länsimetron jatkeen hankesuunnitelma on hyväksytty valtuustossa 2012 ja se perustui sen hetkisiin Länsimetron ensimmäisen vaiheen suunnitelmaratkaisuihin, aikatauluarvioihin ja kustannusarvioihin.

Nyt ensimmäisen vaiheen valmistuttua on hyödynnetty siitä saatuja kokemuksia ja kantapään kautta opittua hankesuunnitelman päivityksessä. Rakennuttamisorganisaatiota on vahvistettu, kun ensimmäisen vaiheen osalta kävi selväksi, että se on ollut liian pieni. Lisäksi hankkeen laajuutta Kivenlahden kääntöraiteen sekä asemien kattojen verkotuksen osalta hieman kasvatetaan.

Konsernijaosto edellytti 23.10.2017, että toisen vaiheen hankesuunnitelman tarkistusta tehtäessä kiinnitetään erityistä huomiota tavoitteen realistiseen asettamiseen, prosessin johtamisen varmistamiseen sekä huolelliseen hankkeen etenemisen seurantaan ja riskeihin varautumiseen.

Ensimmäisen vaiheen kokemusten perusteella Länsimetron jatkeen aikataulua on päivitetty merkittävästi. Peräkkäisten työvaiheiden limityksistä on luovuttu, käyttöönottoon on varattu ensimmäisen vaiheen kokemuksiin perustuva riittävä aika ja aikatauluun on sisällytetty riskivarauksia. Tarkennetun hankesuunnitelman mukaan Länsimetron jatkeen luovutus operaattorille tapahtuu vuoden 2023 aikana. Kaupungin tiedote aiheesta.

Joitakin kustannusten nousun syitä:

– Suunnitelmaratkaisujen osalta keskeisin muutos on asemien pinta-alojen kasvaminen 9,3 %:lla ja samalla asemien tilavuuden kasvaminen 11,3 %:lla. Asemien tiloja on jouduttu kasvattamaan, jotta ne olisivat turvallisempia sekä paremmin toimivia, rakennettavia ja huollettavia.

– Espoonlahden bussiterminaali oli suunniteltu toteutettavaksi katuterminaalina tai erillisenä kylmänä terminaalina (4 me). Valtuuston hyväksymän Espoonlahden keskuksen asemakaavan muutoksen mukaisesti bussiterminaali on integroitu Lippulaivan kauppakeskukseen lämpimänä tilana (25 me).

– Soukan metroaseman läntisen sisäänkäynnin rakentamisen aikataulu on siirtynyt sen kohdalla olevan liikerakennuksen lunastuksen viiveiden vuoksi (1,5 me).

– Asemien kattojen verkotus (muut paitsi Espoonlahti), jotta metrotunnelin aiheuttamat rajoitukset tulevalle rakentamiselle olisivat mahdollisimman vähäiset, kun kaavoitus maanpäällä vielä kesken (3,9 me).

– Asemien, bussiterminaalien ja liityntäpysäköintien kustannusarvio noussut pinta-alat, yksikköhinnat ja bussiterminaaliratkaisu huomioiden 321 me -> 592 me.

– Kivenlahden kääntöraiteiden pidentäminen noin 80 metrillä. Pidennys vähentää mahdollisten junien teknisten vikojen vaikutuksia muuhun liikenteeseen (6 me).

– Länsimetron ensimmäisen vaiheen kokemusten perusteella suunnittelun kustannusarviota on korotettu 7 prosentista 8,7 prosenttiin (45 me -> 81 me).

– Rakennuttamisen kustannuksiin vaikuttaa myös hankkeen aikataulun pidentyminen, jonka johdosta rakennuttamisen kustannusarviota on korotettu 7,5 prosentista 9,5 prosenttiin (48 me -> 88 me).

Länsimetron jatkeen tarkennettu kustannusarvio on 1 159 me (oli 801 me v. 2013).

Tehtyjen suunnitelmaratkaisujen lisäksi on tarkasteltu myös muita säästömahdollisuuksia:

– Finnoon asemaa olisi mahdollista karsia (noin 12 me) jättämällä Finnoonsillan sisäänkäynti rakentamatta.
– Kivenlahden asemasta olisi mahdollista jättää itäinen sisäänkäynti pois (noin 3,6 me).
– Pintamateriaalien halpuuttamisella Länsimetron ensimmäiseen vaiheeseen verrattuna olisi saavutettavissa yhteensä noin 10 me säästö.

Näitä ei kuitenkaan esitetä tehtäväksi.

Tätä on osattu odottaa päätöksentekoon. Konernijaoston ja erityistilintarkastuksen edellyttämiin toimiin on ryhdytty. Nyt on lähdettävä siitä, että tämä kustannusarvio ja aikataulu pitävät. Ja kun valmistumiseen on aikaa viisi vuotta, on saatava suorat bussilinjat palvelemaan läntistä Espoota mahdollisimman pian ja riittävän kattavasti, kuten konsernijaosto ja kaupunginhallitus ovat tiukasti vaatineet.

Olisi myös tärkeää saada valtuustolle laskelmat siitä, paljonko metro on tuonut kaupungille rahallista hyötyä rakennus- ja muiden hankkeiden myötä.

Jatkossa konsernijaostolle on raportoitava säännöllisesti ja riittävän tiheästi hankkeen etenemisestä ja kustannuksista, jotta ongelmiin voidaan tarvittaessa puuttua ajoissa. Ja HSL:n suuntaan on varmistettava, että suorien bussilinjojen valmistelu Espoonlahden alueelta käynnistetään viipymättä.

– Kaupungin omavelkaisen takauksen korottaminen Länsimetro Oy:n lainoille sekä lainojen suojaamisessa käytettäville johdannaisille (Kv-asia)

Esitetään nostettavaksi taattujen lainojen määrä enintään 1 032 miljoonaan euroon. Laina-aika enintään 35 vuotta lainan ensimmäisen erän nostosta.

Valtion osuudeksi kustannuksista päätettiin vuonna 2013 (kustannusarvion ollessa 801 me) 30% rakentamisen kustannuksista tai enintään 240 me. Valtionavustuksen lopulliseksi summaksi on arvioitu noin 260 me.

Onnetonta, että valtionosuus on sidottu vajavaisten tietojen pohjalta arvioituun kustannusarvioon. Osuus jää uusilla kustannusarvioilla 22,4 prosenttiin.

– Hallintosäännön I osan 1. luvun 7 §:n mukainen luettelo vireillä olevista valtuustoaloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä (Kv-asia)

Kaksi aloitetta (vuosilta 2014 ja 2016) jotka todetaan loppuunkäsitellyiksi. Toinen koskee Suomenojan sataman casea, toinen hankintaohjeen valmistelua.

– Valtuustoaloite Espoon oman normienpurkuohjelman käynnistämisestä (Kv-asia)

Mikko Laakson (kok) ja 37 muun aloite, jossa esitetään, että Espooseen perustetaan normienpurkuohjelma:

– Espoon kaupungille perustetaan ohjelma valmistelemaan kaupungin omien normien ja sääntöjen muuttamista sekä poistamista Espoo-tarinan mukaisesti.
– Norminpurkuohjelmaan mukaan nimetään edustus jokaisesta valtuustoryhmästä sekä käsiteltäviin asioihin liittyviä kaupungin viranhaltijoita.
– Ohjelman laatimisessa kuullaan laajasti kunnan asukkaita sekä paikallisia sidosryhmiä, kuten yrittäjäkenttää, elinkeinoelämää, tapahtumajärjestäjiä, yliopistoväkeä, kasvuyrittäjiä sekä rakentamisen asiantuntijoita.
– Kaupunki nimeää ohjelmalle vastuuvirkamiehen, joka osallistuu norminpurkuohjelman työstämiseen.
– Norminpurkuohjelma toimenpide-esityksineen tuodaan tiedoksi ja hyväksytään valtuustossa vuoden 2018 loppuun mennessä.
– Kaupunginhallitus sekä valtuusto seuraa toimenpide-esitysten toteutumista erikseen sovittavin väliajoin kuluvan valtuustokauden loppuun saakka.”

Vastauksessa kuvataan, miten normeja on purettu maankäytössä ja rakentamisessa, miten on edistetty pk-yritysten osallistumismahdollisuuksia hankintaprosesseihin, miten poikkihallinnolliset ohjelmat toimivat kokeilujen alustoina ja miten on edistetty kokeilukulttuuria mm. 6Aika-hankkeen kautta.

Lopuksi todetaan, että Espoo -tarinan mukaan vähennetään oleellisesti kuntakohtaisten ohjelmien määrää ja lisätään jäljelle jäävien ohjelmien ohjausvaikutusta.

Ja että erillstä normienpurkuohjelmaa ei ole tarpeellista perustaa, vaan vanhentuneita tai turhia sääntöjä ja ohjeita puretaan tai muutetaan sitä mukaa kun niitä havaitaan. Kaupunginjohtaja ja toimialajohtajat tukevat normienpurkuun liittyvää kehittämistyötä ja ottavat vastaan ideoita kehittämisestä.

Vastaus on puolestani ok.

– Sivistystoimen yleisten palveluverkkoperiaatteiden hyväksyminen vuosille 2020-2030 (Kv-asia)

Sivistystoimen yleisillä palveluverkkoperiaatteilla linjataan sivistystoimen palvelujen järjestämistä ja palveluverkon kehittämistä. Periaatteet tukevat ja ohjaavat myös kaavoitusta sekä investointiohjelman suunnittelua.

Sivistystoimen lautakunnat ovat hyväksyneet osaltaan palveluverkkoperiaatteet ja nyt ne viedään kaupunginhallituksen kautta valtuustoon. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa vihreät tekivät tärkeitä muutosesityksiä, jotka hyväksyttiin yksimielisesti. Pohjaesitys ei kuitenkaan pidä sisällään niitä kaikkia.

Nämä lisäykset olisi ainakin tärkeää saada mukaan:

– Varhaiskasvatuspalvelujen ostopalveluista luovuttaessa selvitetään mahdollisuutta jatkaa lapsiryhmien toimintaa kaupungin omana toimintana tai yksityisenä palveluna lapsen etu ja mahdollisimman yhtenäinen koulupolku huomioiden. Erityistä huomiota kiinnitetään erityispedagogiikkaan painottuneisiin päiväkoteihin.

– Väistötilojen saavutettavuutta arvioitaessa kiinnitetään erityistä huomiota kulkureittien turvallisuuteen.

– Jokaisella suuralueella pyritään tarjoamaan lukiopalvelua suhteessa väkimäärään ja opiskelijoiden mahdollisuuteen saavuttaa lukio julkisella liikenteellä.

– Pienistä, ensisijaisesti vuokratiloissa toimivista, epätarkoituksenmukaisista päiväkodeista ja suurimmasta osasta ryhmäperhepäiväkoteja on tarkoitus luopua vuoteen 2030 mennessä, mutta se on tärkeää tehdä vähitellen, kun alueella on riittävästi korvaavia varhaiskasvatuspaikkoja eivätkä lasten matkat varhaiskasvatukseen olennaisesti pitene. Muutoksissa huomioidaan lapsen etu ja mahdollisimman yhtenäinen koulupolku ja kuullaan perheiden toiveita.

Lisäksi väistötilojen toteutusta koskevaa kohtaa pitää vielä pohtia, jottei sulje pois siirtokelpoisten tilojen käyttöä.

– Sosiaali- ja terveystoimen asiakasmaksujen tarkistaminen vammaispalveluissa perittävien ateriamaksujen osalta 1.3.2018 lukien, liitteen korjaus

Esitetään, että kaupunginhallitus vahvistaa sosiaali- ja terveystoimen vammaispalveluissa perittävät ateriamaksut 4,10 euroa 1.3.2018 alkaen. Asia hyväksyttiin jo aiemmin ja tässä kohtaa korjataan vain liitteeseen jäänyt väärä hinta (4,00 e).

– Lausunto hallinto-oikeudelle yksityisen hoidon tuen sisaruslisää koskevassa asiassa

Hallinto-oikeus on pyytänyt lausuntoa yksityisen hoidon tuen sisaruslisästä tehdyn valituksen johdosta. Kaupunginhallitukselle esitetään, että se antaa hallinto-oikeudelle lausunnon, jossa todetaan, että opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalle ja Svenska rum -lautakunnalle tullaan esittämään sisaruslisän maksamisen laajentamista valituksen mukaisesti ja tämän johdosta valitus käy aiheettomaksi.

Lautakunnille tullaan esittämään sisaruslisän maksamisen laajentamista siten, että sitä maksetaan myös perheille, joilla on osa lapsista kunnallisessa ja osa yksityisessä varhaiskasvatuksessa (yksityisen hoidon tuen päiväkodissa, ryhmäperhepäiväkodissa tai hoitajan kotona tapahtuvassa perhepäivähoidossa). Aiemman päätöksen mukainen rajaus johtaa siihen, että perhe voi jäädä ilman varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain mukaista sisarusalennusta kunnallisessa varhaiskasvatuksessa sekä ilman sisaruslisää yksityisessä varhaiskasvatuksessa.

Muutos toteutettaisiin 1.1.2018 alkaen takautuvasti. Esityksellä ei ole kustannusvaikutuksia, sillä tällä menettelyllä vähennetään lasten siirtymää yksityisestä varhaiskasvatuksesta kunnan järjestämään varhaiskasvatukseen.

– Valtuustoaloite kielikahvilatoiminnan laajentamisesta osaksi palvelukeskuksien toimintaa tai ikäihmisille suunnattua päiväkeskustoimintaa (Kv-asia)

Aulikki Pentikäisen (sd) ja 22 muun allekirjoittama aloite, että Espoon vanhuspalvelut yhteistyössä Espoon kulttuuritoimen ja järjestöjen kesken ryhtyy selvittämään kielikahvilatoiminnan laajentamista kokeiluna osaksi Espoon palvelukeskuksien toimintaa tai Espoon kaupungin ikäihmisille suunnattua päiväkeskustoimintaa.

Kulttuurilautakunta toteaa lausunnossaan, että mikäli kielikahvilatoimintaa päädytään käynnistämään esimerkiksi palvelukeskuksissa, kirjasto antaa mielellään perehdytystä sen järjestämiseen. Kirjasto voi myös nykyisten resurssiensa puitteissa lisätä tiedotusta kielikahvilatoiminnasta esimerkiksi esittelemällä sitä kirjaston toimipisteiden läheisyydessä sijaitsevilla palvelutaloilla.

Kulttuurilautakunta on kehottanut kirjastoa neuvottelemaan palvelukeskusten kanssa kielikahvilatoimintaa koskevan yhteistyön tiivistämisestä.

Sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa lausunnossaan, että vanhusten palvelut on esittänyt, että selvitetään, voidaanko kielikahvilatoimintaa kokeilla kirjaston kanssa yhteistyössä Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskuksen palvelukeskuksessa siten, että kirjasto vastaa toiminnasta ja vanhusten palvelut luovuttaa tilaa käyttöön palvelukeskuksesta ilta- tai viikonloppuaikaan. Alueen ikääntyneitä asukkaita ja eläkeläisyhdistyksiä voidaan kutsua kielikahvilaan ja vapaaehtoiset voivat noutaa ja ohjata kielikahvilaan seniorikeskuksen asuinkerroksista etukäteen tiedossa olevia halukkaita asukkaita.

Vaihtoehtoisesti voidaan selvittää alueellisten eläkeläisjärjestöjen kiinnostusta osallistua kielikahvilatoimintaan kirjaston kanssa yhteistyössä esimerkiksi Karatalossa tai Viherlaakson kirjastossa tai rohkaista yksityisiä palvelutaloja yhteistyöhön kirjaston kanssa.

Sosiaali- ja terveyslautakunta on kehottanut palvelukeskustoiminnan edustajia neuvottelemaan kirjaston kanssa kielikahvilatoiminnan laajentamiseen liittyvästä kokeilusta.

Sivistystoimen johtaja toteaa, että sosiaali- ja terveystoimi ja sivistystoimi tulevat selvittämään yhdessä, voidaanko kielikahvilatoimintaa laajentaa osaksi palvelukeskusten toimintaa.

Tässä esimerkki aloitteesta, johon on suhtauduttu positiivisesti ja ryhdytty toimeen. Hyvä niin.

– Valtuustoaloite nuorisovaltuustoaloitteiden tuomisesta valtuuston käsittelyyn (Kv-asia)

Mari Anthonin (vihr), Ekim Özdemirin (vihr) ja 30 muun allekirjoittama aloite nuorisovaltuuston aloitteiden tuomisesta valtuuston käsittelyyn. Valtuustoaloitteessa tuodaan esille mm. että aloitteiden käsittely valtuustossa varmistaisi sen, että nuorten ääni tulee kuulluksi ja olisi selkeä osoitus kaupungin halusta toimia kuntalain tarkoittamalla tavalla.

Vastauksessa kerrotaan, miten kaupunki huolehtii nuorisovaltuuston toimintaedellytyksistä ja todetaan, että kaupunki huolehtii nuorisovaltuuston vaikutusmahdollisuuksista, osallisuudesta sekä nuorisovaltuuston ja kaupungin vuoropuhelusta useilla eri tavoilla. Kaikkiin nuorisovaltuuston aloitteisiin annetaan vastaus, ja aloitteet ja vastaukset toimitetaan tiedoksi kaupunginhallitukselle puolivuosittain. Nuorisovaltuuston nimeämällä edustajalla on oikeus olla valtuuston kokouksessa läsnä, ja edustajalla on puheenjohtajan harkinnan mukaan oikeus ottaa osaa keskusteluun. Tämän lisäksi nuorisovaltuuston edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus kaikkien kaupungin lautakuntien kokouksissa sekä poikkihallinnollisten kehitysohjelmien ohjausryhmissä. Nuorisovaltuusto vaikuttaa lisäksi mm. antamalla lausuntoja, tekemällä kannanottoja ja järjestämällä tapahtumia.

Espoon kaupungissa on lisäksi vuonna 2016 osana Osallistuva Espoo kehitysohjelmaa laadittu ohje koskien nuorisovaltuuston osallistumisen periaatteita ja aloitteisiin vastaamisen käytäntöjä. Ohjeessa painotetaan, että nuorisovaltuusto on otettava oikea-aikaisesti mukaan kehityshankkeiden ja asioiden valmisteluun, ja ohjeessa esitellään erilaisia mahdollisia osallistumistapoja kuten lausuntopyynnöt nuorisovaltuustolle, hankkeiden esittely nuorisovaltuuston kokouksissa ja vuorovaikutuksellisten keskustelutilaisuuksien järjestäminen.

Nuorisovaltuusto on käsitellyt yleiskokouksessaan 8.2.2018 valtuustoaloitetta. Käsittelyssä nuorisovaltuuston jäsenet ovat nimenneet nuorisovaltuuston aloitteiden käsittelemisen positiivisina vaikutuksina seuraavat asiat:

– Nuorten ääni kuuluu liian vähän ja aloitteiden käsitteleminen valtuustossa antaisi lisää uskottavuutta toiminnalle ja saisi tehokkaammin asioita esille.
– Aloite ei kulkisi vain yhden virkamiehen kautta ja jäisi vain yhden henkilön pöydälle vaan saisi laajemman näkyvyyden.
– Nuorten asiat ovat kaikkien asioita ja nuoret ovat tulevaisuus. Jos nuorilla on hyvä olla, koko Espoolla on hyvä olla.
– Aloitteiden tekeminen on iso osa nuorisovaltuuston toimintaa ja nuorisovaltuutettujen kiinnostus voi tipahtaa, jos nuorisovaltuusto ei saa vaikuttaa.
– Nuorisovaltuuston jäsenet ovat nuorten valitsemia, ja nuoria kuullaan enemmän, jos saadaan aloitteet käsittelyyn kaupunginvaltuustoon
– Kaupungin tasolla aidon demokratian toteutuminen. Demokratiaa pitäisi vahvistaa nuorten keskuudessa. Kyse on isosta ääniryhmästä, jolla ei ole äänioikeutta eikä suoraa tapaa vaikuttaa päätöksentekoon tällä hetkellä.

Nuorisovaltuusto on myös pohtinut aloitteen toteutumisen mahdollisia negatiivisia vaikutuksia, joita voisivat nuorisovaltuuston mukaan olla se, että muutoksen toteutuminen saattaisi viedä enemmän aikaa kaupunginvaltuutetuilta sekä se, että valtuuston käsiteltäväksi saatettaisiin antaa liian hätäisesti valmisteltuja aloitteita.

Nuorisovaltuuston yleiskokouksessa on käsitelty lisäksi aloiteprosessin uudistamista laajemmin. Tällä hetkellä nuorisovaltuusto toimittaa aloitteet kirjaamoon ja tämän jälkeen aloitteen käsittelee ja siihen vastaa asian tunteva virkamies. Nuorisovaltuuston keskusteleman suunnitelman mukaan aloitteet pyrittäisiin tulevaisuudessa käsittelemään niin, että aloitteesta keskusteltaisiin ensin asianomaisen henkilön kanssa, esim. virkamiehen tai poliitikon, ja katsottaisiin, saadaanko asiaan selvyyttä tai ratkaisua jo avoimen vuoropuhelun kautta.

Lopuksi sivistystoimen johtaja toteaa, että kaupunki toimii tällä hetkellä kuntalain mukaisesti ja huolehtii nuorisovaltuuston toimintaedellytyksistä sekä vaikutusmahdollisuuksista lain tarkoittamalla tavalla. Laki ei edellytä, että nuorisovaltuuston aloitteet tuotaisiin valtuuston käsittelyyn. Espoon kaupunki tukee kuitenkin erilaisia nuorisovaltuuston osallistumis- ja kuulemistapoja ja ottaa vastaan ehdotuksia, joilla yhteistyötä voitaisiin edelleen kehittää, kuten nuorisovaltuuston ajatus aloiteprosessin kehittämisestä avoimempaan vuoropuhelua lisäävämpään suuntaan.

Tämä palautettiin kertaalleen uudelleen valmisteluun. Sivistystoimen johtajan johtopäätös on kuitenkin edelleen kielteinen. Tulemme esittämään, että aloitteeseen vastattaisiin positiivisesti ja nuvan aloitteet tuotaisiin jatkossa valtuuston käsittelyyn. Toivottavasti tälle löytyy enemmistön tuki.

– Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaluonnoksen hyväksyminen nähtäville (MRA 30 §), alue 722300

Esitetään, että kaupunginhallitus

1) hyväksyy kaavaluonnoksen nähtäville
2) hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunnan 31.1.2018 päätöksen mukaisesti lisättäväksi kaavakartalle oikeusvaikutteisiksi liitekartan 2 ekologisia yhteyksiä koskevat informatiiviset merkinnät sekä liitekartan 2 oikeusvaikutteiset merkinnät.

Kaavaluonnos hyväksyttiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa yksimielisesti asetettavaksi nähtäville tuolla kakkoskohdan lisäyksellä, mutta sillä edellytyksellä, että ennen seuraavaa lautakuntakäsittelyä laaditaan seuraavat selvitykset/tarkastelut, jotka tuodaan lautakunnan tietoon:

1. yksityiskohtainen tarkastelu, jossa vertaillaan vaihtoehtoja, joissa on joko sekä Mynttilän että Forsbackan asema tai vain toinen niistä. Lisäksi tarkastelussa esitetään mihin sijoitetun aseman ympäristön henkilöauto- ja joukkoliikenneyhteydet toimisivat parhaiten, voisiko asema sijoittua lähemmäs Kehä 3:sta ja miten Dämmanin eteläpuoliset ekologiset yhteydet turvataan.

2. selvitys siitä, miten Kalajärven ja Viiskorven sekä Niipperi-Juvanmalmi -alueen joukkoliikenneyhteydet Kehäradalle toteutetaan sujuvasti sekä miten Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaava kytkeytyy Vantaan yleiskaavasuunnitelmiin.

3. selvitys viheryhteyksien jatkuvuudesta koko Espoon alueella.

4. selvitys mahdollisuuksista luonnonsuojelualueverkoston täydentämiseen alueellisesti ja laadullisesti, kuten Espoo-tarina edellyttää (esimerkiksi Histan Kotasuon alue sekä Tremannskärrin Natura-alueen suojavyöhyke).

5. entisistä (kuivatetuista tai umpeen kasvaneista) järvistä suoritetaan tarkastelu, jossa otetaan kantaa siihen, olisiko niitä hyödyllistä ja mahdollista palauttaa järviksi.

6. selvitys kaavan ja maisematyöluvan edellyttämisen vaikutuksista maa- ja metsätalouden elinkeinon toimintaedellytyksiin, sekä avoimen maisematilan merkinnän vaikutuksesta ja velvoitteista asukkaille ja maanomistajille.

7. selvitys kaavan vaikutuksista elinkeinojen kilpailukyvyn edellytyksiin.

8. selvitys suunniteltuun väestöpohjaan perustuvan julkisten ja kaupallisten palvelujen todennäköisestä sijoittumisesta tilanteessa, jossa yleiskaavan osoittama asuntorakentaminen on tapahtunut.

9. selvitys siitä, miten liitekarttaa 1 voidaan täydentää pyöräilyn laatureittiverkoston osalta koko kaava-alueella.

10. selvitys Lahnuksentien kevyenliikenteen rakentamismahdollisuudesta yhdessä Nurmijärven ja Ely-keskuksen kanssa.

11. selvitetään paremmin olemassa olevat asutetut kyläalueet ja tutkitaan mahdollisuutta merkitä ne karttaan kyläaluemerkinnällä. Lisäksi lautakunnalle tuodaan selvitys siitä mitä mahdollisuuksia asukkailla on lisärakentaa tonteilleen haja-asutusalueilla.

12. perustelut siitä, miksi Kaisakodin eteläpuolelle on merkitty asuntoalue.

13. esitellään kaavaehdotuksen erot Brobackan asukkaiden laatimaan Brobacka 2050 – visiotyöhön perusteluineen.

14. esitellään kartalla suunnitelma siitä, miten yleiskaavalla mahdollistetaan massojenhallinnan esiselvitysraportin mukainen, riittävän suurien maamassojen esikäsittely- ja välivarastointialueiden verkosto ja lumenkaatopaikkojen sijainti muuallakin kuin Ämmässuo-Kulmakorpi -alueella.

15. selvitys eri vaihtoehdoista ampumaradan sijainniksi.

16. yhteenveto siitä, miten yleiskaavaluonnos poikkeaa maakuntakaavasta tai voimassa olevista asemakaavoista.

17. selvitys yleiskaavassa osoitetun uuden asuntorakentamisen jakaumasta AK-, A- ja AO-alueisiin ja tätä vastaaviin asukasmääriin, arvio asumisväljyyden kehityksestä sekä asutuksen demografisesta rakenteesta.

18. selvitys kaupungille syntyvistä lunastus- ja korvausvelvoitteista, jotka ovat mahdollisia kaavan oikeusvaikutusten vuoksi.

19. selvitys siitä, miten Bodomjärven ja Kehä III:n väliin jäävä itä-länsisuuntainen metsäinen viheryhteys turvataan.

Lisäksi lautakunta edellytti, että Espoon päivitetty raideliikennevisio ja linjojen toteuttamisen vaiheistus tuodaan lautakunnan käsiteltäväksi viimeistään vuoden 2019 aikana, jotta Kalajärven pikaraitiotielinjan liittyminen raideverkon kokonaisvisioon voidaan varmistaa.

Tätä kaavaluonnosta on lautakunnassa käsitelty perusteellisesti. Lautakunnan varapuheenjohtaja Henna Partanen (vihr) teki valtavan työn, jotta sai lautakunnan yksimielisesti päätöksen ja selvitettävien asioiden listan taakse. Toivottavasti tämä päätös pysyy kaupunginhallituksessa. Erityisen tärkeä on tuo ekologisten yhteyksien lisääminen kaavakartalle.

Sen jälkeen kun on saatu asukaspalaute ja vastaukset selvityksiin, on aika muodostaa lopulliset kannat kaavan sisältöön. Suurimmat huolet kohdistuvat rakentamisen tuomiin uhkiin pohjoisen Espoon luontoarvoille. Siksi on erityisen tärkeää, että ekologiset yhteydet merkitään kaavakartalle.

– Soukanniemi, asemakaavaehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 §), alue 412900, 33. kaupunginosa Soukka

Kaupunkisuunnittelulautakunta hylkäsi kokouksessaan 31.1.2018 esityksen asettaa Soukanniemen asemakaavaehdotus nähtäville. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Markkula (kok) käytti otto-oikeuttaan tuoda asia kaupunginhallituksen päätettäväksi.

Kaava-alue käsittää Soukanniemen ja sen lähisaaret sekä vesialuetta, yhteensä 128 ha suuruisen alueen. Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa alueen täydennysrakentaminen ensisijaisesti erillispientaloin. Osin alueelle sallitaan kytketyt pientalot ja pientalomaiset pienkerrostalot. Matkaa Soukan tulevalle metroasemalle on viisi kilometriä.

Tätä asiaa puitiin täällä listalla ja julkisuudessakin runsaasti. Kaupunkisuunnittelulautakunnassa vihreät olivat hylkäyksen kannalla, koska palautukselle ei nähty edellytyksiä. Täältä löytyy kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenen vihreän jäsenen Risto Nevanlinnan blogaus aiheesta.

Lähtökohtaisesti vihreiden ryhmä on edelleen hylkäyksen kannalla, ellei saada sellaista merkittävää lisätietoa, joka mahdollistaisi alueen luontoarvot säilyttävän, rakentamista merkittävästi vähentävän ja katujen rakentamista keventävän vaihtoehdon, joka ei tulisi kaupungille kohtuuttoman kalliiksi. Mikäli tällaiseen vaihtoehtoon päädytään, se tulee tehdä palautuksen kautta. Yksi ratkaisu voisi olla rakentamisen mahdollistaminen kaava-alueen pohjoisosaan ja eteläosan rajaaminen kaavasta kokonaan pois.

– Espoon vesihuollon kehittämissuunnitelman 2017-2026 hyväksyminen (Kv-asia) (Pöydälle 12.2.2018)

Tämä jäi esityksestämme viime kokouksessa pöydälle. Teknisessä lautakunnassa vihreät esittivät Mustanpurontien vesihuollon aikaistamista ja sillä linjalla olemme edelleen. Tästä on tarkoitus muotoilla esitys kokoukseen.

– Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle Palokärjen asemakaavan muutoksen, alue 1123302 hyväksymistä koskevasta valituksesta

Kaavasta on tehty kaksi valitusta, joissa esitetään perusteluina, että asemakaava on voimassa olevan yleiskaavan vastainen, tuottaa vahinkoa valittajayhtiölle ja sen osakkaille, asemakaavan aluetehokkuus on kohtuuttoman korkea, asemakaavan sisällöstä on sovittu lain vastaisesti, asemakaava ei ole ottanut huomioon kulttuuriarvoja ja asemakaava on ekologisesti kestämätön.

Lausunnossa perustellaan, ettei valituksessa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, joiden vuoksi vaatimus asemakaavan muutoksen kumoamisesta tulisi hyväksyä. Lausunto on puolestani ok.

– Valtuustokysymys mikromuovien aiheuttamista haitoista (Kv-asia)

Helka Hosian (vihr) ja 64 allekirjoittama valtuustokysymyksen mikromuovien aiheuttamista ekologisista ja terveydellisistä haitoista, jossa kysytään:

– Mihin toimiin Espoon kaupunki aikoo ryhtyä ehkäistäkseen mikromuovien aiheuttamia haittoja?
– Tutkitaanko espoolaisen juomaveden mikromuovipitoisuutta?
– Onko Espoossa käytössä mikromuoveja suodattavia vedenpuhdistimia käyttö- tai viemäriveden puhdistuksessa?
– Miten Espoon kaupunki aikoo vähentää tarpeetonta muovin käyttöä alueellaan ja omassa toiminnassaan?
– Miten Espoon kaupunki ehkäisee muovijätteen päätymistä ympäristöön?

Vastauksessa todetaan, että ympäristöön mikromuoveja päätyy mm. teollisuuden ja ilmalaskeuman, sekä hule- ja yhdyskuntajätevesien vaikutuksesta. Liikenteen mikromuovipäästöjen on
arvioitu olevan yksi suurimmista mikromuovin ympäristökuormittajista. Mikromuovien tiedetään sitovan pysyviä orgaanisia yhdisteitä, jolloin muovit voivat toimia välittäjinä ympäristömyrkkyjen siirtymiselle eliöihin.

Vastauksessa todetaan, että ympäristöön mikromuoveja päätyy mm. teollisuuden ja ilmalaskeuman, sekä hule- ja yhdyskuntajätevesien vaikutuksesta. Liikenteen mikromuovipäästöjen on arvioitu olevan yksi suurimmista mikromuovin ympäristökuormittajista. Mikromuovien tiedetään sitovan pysyviä orgaanisia yhdisteitä, jolloin muovit voivat toimia välittäjinä ympäristömyrkkyjen siirtymiselle eliöihin.

Vastauksessa kuvataan, miten Espoossa pyritään vähentämään muovien käyttöä. Kaupunki voi vaikuttaa mikromuovien kulkeutumiseen ympäristöön mm. materiaalivalinnoilla, puhtaanapidolla, jätehuollolla sekä joukkoliikenteen kehittämisellä. Kaupungin omassa toiminnassa muovin käyttöä on rajoitettu, ja muovia käytetään vain sellaisessa tarkoituksenmukaisessa toiminnassa, missä se on välttämätöntä. Myös Espoon kaupungin hankinnoissa kiinnitetään huomiota materiaaleihin. Espoon kaupungin työvaatteissa on jo mahdollisuuksien mukaan siirrytty muihin kuin Goretex- tai fleecevaatteisiin, sillä keinokuitujen ja vedenpitävien tekstiilien tiedetään olevan merkittäviä mikromuovien lähteitä. Jatkossa, kun vaatteiden kilpailutusta päivitetään, tähän tullaan kiinnittämään entistä enemmän huomiota.

Mikromuovien kulkeutumista vesistöihin ehkäistään mm. hulevesien käsittelyllä. Välttämällä hulevesien suoraa johtamista vesistöihin saadaan vähennettyä myös niiden mukana kulkevien mikromuovien määrää. Espoo on lisäksi yhdessä Pääkaupunkiseudun Smart & Clean säätiön, Lahden, Helsingin ja Vantaan kaupunkien, sekä lukuisten muiden toimijoiden kanssa mukana viisivuotisessa S & C hulevesien hallinta -projektissa, jossa selvitetään keinoja puhdistaa hulevesien mukana vesistöihin kulkeutuvia päästöjä, kuten raskasmetalleja, ravinteita ja mikromuoveja. Espoossa tutkitaan biosuodatinratkaisujen tehoa.

HSY:n lausunnon mukaan Suomessa ei ole vielä tehty kartoitusta mikromuovien esiintymisestä talousvedessä, pääasiassa standardimenetelmien puuttumisen vuoksi. HSY on mukana STM:n ja vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston rahoittamassa hankkeessa, jossa pyritään kehittämään luotettava menetelmä mikromuovien analysoimiseksi talousvedestä. Hankkeesta voidaan odottaa tuloksia vuoden 2018 loppupuoliskolla.

HSY:n mukaan tutkimuksissa on havaittu, että 99% jäteveden mikromuovipartikkeleista saadaan poistettua merelle johdettavasta puhdistetusta jätevedestä. HSY toteaa lisäksi, että uuteen Blominmäen puhdistamoon tulee biologisen suodatuksen lisäksi kiekkosuodatus tehostamaan fosforinpoistoa, minkä seurauksena mikromuovien puhdistustehoksi arvellaan lähes 100%.

Jätevedenpuhdistuksessa poistetut mikromuovit sitoutuvat lietteeseen. HSY:n mukaan lietteeseen sitoutuneiden mikromuovien tutkimus on käynnistymässä, mutta niiden määrä kokonaislietemäärään nähden arvioidaan pieneksi. Syntynyt liete jalostetaan edelleen kasvualustaksi viherrakentamiseen mm. nurmikkopohjaksi. Lietettä on myös levitetty pelloille. Lietteen jatkokäytön myötä mikromuovit ja niihin sitoutuneet yhdisteet saattavat siten palata ympäristöön.

Vastaus on hyväksytty ympäristölautakunnassa yksimieliesti ja se löytyy kokonaisuudessaan täältä.

Kiitos Helkalle tärkeän asian esiin nostamisesta. Hyvä, että asiaan on kiinnitetty huomiota eri näkökulmista ja lähdetyy mukaan tutkimus- ja kehittämishenkkeisiin. Myös vihreiden eduskuntaryhmä on esittänyt keinoja muoviongelman ratkaisemiseksi.

– Valtuustoaloite koulujen, varhaiskasvatuksen ja vanhusten asumispalveluyksikköjen tärkeiden lähiluontokohteiden selvittämisestä (Kv-asia)

Sara Saramäen (kesk) ja 44 muun allekirjoittama aloite koulujen, varhaiskasvatuksen ja vanhusten asumispalveluyksikköjen tärkeiden lähiluontokohteiden selvittämiseksi. Valtuustoaloitteen tavoitteena on saada päivitys vuonna 2013 tehtyyn koulumetsäselvitykseen sekä kartoittaa myös vanhusten asumispalveluyksikköjen läheisyydessä sijaitsevat lähiluontokohteet.

Vastauksessa todetaan, että vuonna 2013 tehdyn selvityksen aineistoa hyödynnetään esimerkiksi kaavoituksessa sekä laadittaessa puistosuunnitelmia ja luonnonhoitosuunnitelmia. Aineistossa on paljon käyttämätöntä potentiaalia. Tekemällä erilaisia analyysejä siitä olisi mahdollista saada nykyistä paremmin suunnittelua palvelevaa tietoa.

Koulu- ja päiväkotimetsäselvityksessä esiin tulleisiin huoliin ja tarpeisiin on pyritty vastaamaan edellisellä valtuustokaudella Kestävä kehitys -ohjemaan kuuluvilla poikkihallinnollisilla hankkeilla. Lähiluontovuonna 2015 edistettiin lähimetsien käyttöä opetuksessa järjestämällä opettajille ja varhaiskasvattajille koulutuksia sekä tarjoamalla materiaalia lähimetsän käyttöön ja turvaamiseen. Vuorovaikutusta suunnittelijoiden ja metsien käyttäjien välillä kehitettiin Vihervuonna 2016, jolloin mm. uuteen luonnonhoidon toimintamalliin kirjattiin periaatteet vuorovaikutuksesta koulu- ja päiväkotimetsien hoidon osalta. Tehdyn koulumetsätyön ansiosta Espoo myös valittiin vuonna 2016 alkaneeseen valtakunnalliseen Ulkoluokka-hankkeeseen, jossa koulut kehittävät lähiluonnon käyttöä oppimisympäristönään.

Parhaillaan valmistellaan Kestävä Espoo- ohjelman poikkihallinnollista projektia, jonka tavoitteena on kehittää toimintamalli, joka edistää koulu- ja lähimetsien hyödyntämistä ja turvaamista. Lähtötietona on vuoden 2013 koulumetsäkysely. Projektin arvioitu aloitusajankohta on vuosi 2019 ja valmistumisajankohta loppuvuosi 2020.

Lopuksi todetaan, että kyselyn toteuttaminen vuonna 2013 oli suuri ponnistus, joka vaati lisäystä henkilöstöresursseihin. Tällä hetkellä kaupungin keskukset eivät ole varanneet resursseja kyselyn uusimiseen. Koulu- ja päiväkotimetsäkyselyn päivittämisen lisäksi vaihtoehtona on, että resurssit suunnataan vuoden 2013 kyselystä saadun tiedon parempaan hyödyntämiseen suunnittelussa ja suunnittelun vuorovaikutuksessa. Kestävä Espoo -ohjelman koulu- ja lähimetsäprojektissa tutkitaan eri toimintamalleja, joilla lähimetsiä virkistykseen ja opetukseen käyttäviä tahoja kuullaan entistä paremmin maankäytön suunnittelussa ja metsien hoidossa. Tässä projektissa on mukana myös vanhusnäkökulma.

Vastaus on puolestani ok. Tärkeää on, että kartoituksen tuloksia todella hyödynnetään ja varmistetaan, että kouluille, päiväkodeille ja ikäihmisille tärkeät lähimetsät säilyvät.

– Valtuustoaloite Espoon liittymisestä hukkajahtiin (Kv-asia)

Kai Mykkäsen (kok) ja 47 muun allekirjoittama aloite Espoon osallistumisesta hukkajahtiin (kampanja).

Kuntatasolla tapahtuvassa resurssihävikissä hukataan vuosittain taloudellisesti merkittävä määrä rahaa, ravinteita, ihmistyövuosia, energiaa ja materiaaleja. Lisäksi kunnat maksavat tyhjien kiinteistöjen lämmityksestä, jonka seurauksena tulee ympäristölle haitallisia päästöjä.

Aloitteessa kerrotaan, että hukkalämmöllä on taloudellisia seuraamuksia kuntatalouteen ja sen hyödyntämiseen on useita erivaihtoehtoja. Toimistotilojen ylitarjonta on pääkaupunkiseudulla merkittävä, toisaalta asuntoja on niukasti tarjolla. Aloitteessa otetaan myös esille jätelietteiden hyödyntäminen polttoaineeksi sekä ruokahävikin vähentäminen.

Aloitteessa esitetään Espoon osallistumista hukkajahtiin seuraavasti:

– Kartoittamalla vuoden sisällä jo Suomessa vireillä olevat parhaat pilotit sekä käytännöt ja käynnistää valtuustokaudella hankkeet, joiden avulla polttamalla tuotetun lämmön tarve supistuu vähintään viidenneksellä kunnassamme.

– Kuntamme panostaa kierrätykseen, elintarvikehukan välttämiseen ja maatalouden ravinnevirtojen kiertoon siten, että ravinne- ja materiaalihukat vähenevät vähintään viidenneksellä.

– Muutamme kunnan kaavoitus-, ja rakennusmääräys- ja käyttötarkoitus muutosten käytäntöjämme siten, että tyhjiä toimistoja on helpompi muuttaa asunnoiksi ja kiinteistöjen käyttöasteen lasku taittuu.

Vastauksessa kuvataan kaupungin tilannetta lämmitysenergian, kierrätyksen ja elintarvikehukan sekä rakennusten käyttötarkoitusten muutosten osalta ja ehdotetaan, ettei Espoo liity virallisesti hukkajahtiin, joka on kampanjatyylinen sitoumus. Sen sijaan todetaan, että aloitteessa esitetyt asiat otetaan erilliseen tarkasteluun kaupungin sisäisessä toiminnassa. Laaditaan selonteko nykytilanteesta, vastuista, tavoista ja aikataulusta osaksi Kestävä Espoo ohjelmaa. Aiheen mahdollisista jatkotoimista päättää Kestävä Espoo -ohjausryhmä.

Tämäkin asia on tärkeä ja vastaus olisi voinut olla kattavampikin. Hukkajahdin tavoitteet ovat tärkeät. Ja on tärkeää, että toimenpiteet eivät jää Kestävä Espoo -ohjelmaan, vaan ohjaavat kaupungin tekemistä toimialoilla.

– 2M-IT Oy:n osakassopimuksen hyväksyminen

Espoon kaupunki on osakkeenomistajana Medi-It Oy:ssä, jonka on tarkoituksena sulautua Medbit Oy:n kanssa niin, että edellä mainittujen sulautuvien yhtiöiden varat ja velat siirtyvät sulautumisessa vastaanottavana yhtiönä olevalle perustettavalle yhtiölle (”2M-IT Oy”). Perustettavan 2M-IT Oy:n toimiala on sosiaali- ja terveystoimialan julkiset palvelut.

Espoon kaupungin omistusosuus perustettavassa uudessa yhtiössä olisi sulautumisen jälkeen noin 0,03 %. Osakassopimus ei aseta Espoon kaupungille velvoitetta hankkia palveluja uudelta yhtiöltä.

Tämä on hyväksytty konsernijaostossa yksimielisesti. Tässä kannattaa olla mukana tällä pienellä osuudella, jotta pääsee seuraamaan yhtiön tekemää kehittämistyötä.

Comments are closed.