Kaupunginhallitus 12.3.2018 POKE, Soukanniemi, Pakankylän siirtolapuutarha ja Tapiolantien yhteys Otaniemeen

Maanantain kaupunginhallituksen listalla ovat viime kokouksessa pöydälle jääneet Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava POKE (asettaminen nähtäville) ja Soukanniemi (hylätäänkö kuten kaupunkisuunnittelulautakunta teki vai asetetaanko nähtäville). Lisäksi päätetään mm. Kehä I:n ylittävän Tapiolantien ja Miestentien välisen sillan rakentamisesta ja Pakankylän siitolapuutarhan mahdollistavasta kaavasta.

Lista-asioiden lisäksi maanantaina saadaan toivottavasti selkeät stepit sille, miten päätöksenteko etenee kouluverkon osalta, kun kaupunginhallituksen lisäksi myös valtuuston neuvottelutoimikunnalla on kokous. Lautakuntahan teki tiistaina päätöksiä, jotka ylittävät valtuuston hyväksymän investointikaton noin 100 me.

Alla lista-asiat avattuna. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.

– Valtuustokysymys vieraskielisten yli- ja aliedustuksesta palveluiden käyttäjinä (Kv-asia)

Valtuutettu Ali Abdirahman (sd) ja 13 muun kysymys, ovatko vieraskieliset yli- tai aliedustettuina joissain palveluissa.

Vastauksessa todetaan, että kysymys on hyvin laaja, niinkuin onkin. Kaupunki tarjoaa kaupunkilaisille hyvin monenlaisia palveluita, samoin yritykset, valtionhallinto ja erilaiset yhdistykset.

Yli- ja aliedustusten hahmottamiseen tarvitaan tieto sekä palveluiden käyttäjäkunnasta että kaupungin väestöstä. Vuoden 2017 alusta Espoon koko väestöstä äidinkielenään puhui muuta kuin suomea tai ruotsia 15,2 prosenttia.

Vastaukseen on koottu varsin kattavasti poimintoja sivistystoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen palveluiden asiakaskunnasta. Tässä muutamia lukuja koulupuolelta:

– Suomenkielisissä peruskouluissa on 4 840 vieraskielistä oppilasta (17,3 %). Tehostetussa tuessa 1 675 oppilasta, (53 %). Erityisen tuen piirissä on 723 vieraskielistä oppilasta (29,7%).

– Vieraskielisten lasten osuus varhaiskasvatusikäisistä lapsista oli vuonna 2017 21,2 % ja suomenkielisen varhaiskasvatuksen lapsista 21,6 %. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa vieraskielisten lasten osuus oli syksyllä 2017 kunnallisissa palveluissa 22 %, ostopalveluissa 13 % ja yksityisten päiväkotien esiopetuksessa 29 %.

– Kirjastoissa järjestettiin maahanmuuttajille suunnattuja tapahtumia 774 kpl (12 % tapahtumista) ja niihin osallistui 16 038 henkilöä (13 % järjestettyjen tapahtumien osallistujista).

– Nuorisopalveluiden jäsenkortin lunastaneista nuorista (vakiokävijät nuorisotiloilla) 26,7 % puhuu kotona muuta kieltä kuin suomea, ruotsia tai saamea.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta vieraskielisten osuus on eri palveluissa on eritelty tarkasti. Tässä muutama poiminta:

– Aikuissosiaalityössä vieraskielisten osuus palveluiden kohdeikäryhmistä on noin 20 % ja asiakkaista on vieraskielisiä 32%.

– Neuvolapalveluissa vieraskielisten osuus palveluiden kohdeikäryhmistä on noin 20 % ja asiakkaista on eri palveluissa vieraskielisiä 16-18%.

– Kouluterveydenhoidon palveluissa vieraskielisten osuus palveluiden kohdeikäryhmistä on noin 14 % ja asiakkaista on vieraskielisiä kouluterveydenhoitajien vastaanotolla 7,9 % ja koululääkärien vastaanotolla 8,4 %.

– Lapsiperheiden sosiaalityössä vieraskielisten osuus asiakkaista on kotipalvelussa 16,6 %, perhetyössä 19,7 % ja sosiaaliohjauksessa ja sosiaalityössä 27,6 %.

– Lastensuojelussa vieraskielisten osuus asiakkaista on lastensuojelun sosiaalityössä 21,1 %, vastaanottokotitoiminnassa 45,4 %, vastaanottoperheissä 37,6 %, tehostetussa perhetyössä 20,3 %, perhekuntoutuksessa 25,7 % ja pitkäaikaisessa sijaishuollossa 10 %.

– Mielenterveyspalveluissa vieraskielisten osuus asiakkaista on kokonaisuudessaan 7,1 %.

Mielenkiintoisia lukuja, joista riittänee keskustelua valtuustossa.

– Oikaisuvaatimukset sosiaaliohjaajien palkantarkistuksista, perusturvajohtajan päätös 14.12.2017 § 121

Perusturvajohtaja on päättänyt myöntää sosiaaliohjaajien tehtäväkohtaisten palkkojen tarkistukset kaikille toimialan sosiaaliohjaajille vuoden alusta lähtien siten, että tehtäväkohtainen palkka nousi 2 369,04 e/kk → 2 470,00 e/kk.

Oikaisuvaatimuksia on 6 kpl ja niissä on useita allekirjoittajia. Yksi oikaisuvaatimuksen tekijä on tehnyt opinnäytetyön sosiaaliohjaajien työstä Espoossa. Oikaisuvaatimuksissa vaaditaan palkankorotusta ja palkantarkistusta sille tasolle, mihin työn vaativuus sen määrittää. Perusteena esitetään, että sosiaaliohjaajien palkka ei ole kilpailukykyinen muihin kuntiin nähden ja viitataan 23.11.2017 pidettyyn aikuissosiaalityön sosiaaliohjaajien tapaamiseen, jossa perhe- ja sosiaalipalvelujen sekä aikuisten sosiaalipalvelujen johto ovat todenneet, että sosiaaliohjaajien tehtäväkohtainen palkka tulee nousemaan ja palkka tulee olemaan kilpailukykyinen muihin kuntiin nähden. Vertailuksi on esitetty Helsingin, Vantaan, Kirkkonummen, Hyvinkään, Järvenpään ja Salon kaupunkien sosiaaliohjaajien tuntipalkkoja, jotka ovat suuremmat kuin Espoossa.

Oikaisuvaatimuksia esitetään hylättäväksi. Perusteluissa tukeudutaan kunnalliseen virka- ja työehtosopimukseen. Lisäksi todetaan, että sosiaaliohjaajan tyyppikuvaus on juuri hyväksytty ja siinä todetaan, että sosiaaliohjaajan tehtävät ovat yhtä vaativia kaikilla palvelualueilla. Siten perusteita lastensuojelun sosiaaliohjaajien korkeammalle tehtäväkohtaiselle palkalle ei ole.

Palkkojen vaihtelusta eri kuntien välillä todetaan, että kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan tehtäväkohtaisen palkan tasoon vaikuttavat tehtävien vaativuuden lisäksi mm. paikkakunnan ja ao. ammattialan yleinen palkkataso sekä työnantajan noudattamat palkkapoliittiset periaatteet. Siten eri kaupunkien välillä voi olla eroja tehtäväkohtaisissa palkoissa.

– Oikaisuvaatimus sosiaalityöntekijöiden palkantarkistuksista, perusturvajohtajan päätös 15.12.2017 § 123

Perusturvajohtaja on päättänyt myöntää lastensuojelun avohuollon ja sijaishuollon sekä sosiaali- ja kriisipäivystyksen sosiaalityöntekijöiden ja johtavien sosiaalityöntekijöiden tehtäväkohtaisten palkkojen tarkistukset.

Oikaisuvaatimus on saman opinnäytetyön tekijän ja siinä vaaditaan, että sosiaaliohjaajille tehty palkantarkistus oikaistaan ottaen huomioon sosiaalityöntekijöille tehty palkankorotus. Perusteena esitetään, että kun sosiaaliohjaajien työn vaativuuden katsottiin kasvaneen, saivat he palkankorotuksen, jonka suuruus oli 101 euroa kuukaudessa. Sosiaalityöntekijöiden työn vaativuus ei muuttunut, mutta siitä huolimatta heidän palkkaansa korotettiin 173 euroa.

Oikaisuvaatimus esitetään hylättäväksi perusteena se, että sosiaalityöntekijöiden hyväksytyssä tyyppikuvauksessa todetaan, että lastensuojelun avohuollon ja sijaishuollon sekä sosiaali- ja kriisipäivystyksen sosiaalityöntekijöiden työn vaikutukset ja vastuu ovat vaativampia kuin muiden palvelualueiden sosiaalityöntekijöiden työ. Sosiaalityöntekijöiden palkantarkistukset kohdentuivat vain em. sosiaalityöntekijöihin eikä muiden palvelualueiden sosiaalityöntekijöiden tehtäväkohtaisia palkkoja tarkistettu. Siten sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien tehtäväkohtaisten palkkojen ero pieneni muissa toiminnoissa paitsi lastensuojelussa.

Lisäksi todetaan, että sosiaalityöntekijöiden tehtäväkohtaisen palkan tarkistuksessa otetaan huomioon myös erityisesti se, että kelpoisuusehdot täyttäviä hakijoita ei ole, jolloin joudutaan tyytymään määräaikaisiin työntekijöihin. Vuonna 2017 lähikunnat tarkistivat lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden tehtäväkohtaisia palkkoja ja Espoon kaupunki halusi reagoida tilanteeseen.

– Oikaisuvaatimukset kertaluonteisten henkilökohtaisten lisien myöntämisestä lastensuojelun avohuollon ja sijaishuollon sekä sosiaali- ja kriisipäivystyksen sosiaalityöntekijöille ja johtaville sosiaalityöntekijöille, perusturvajohtajan päätös § 124

Perusturvajohtaja on päättänyt myöntää lastensuojelun avohuollon ja sijaishuollon sekä sosiaali- ja kriisipäivystyksen sosiaalityöntekijöille ja johtaville sosiaalityöntekijöille kertaluonteisen henkilökohtaisen lisän.

Oikaisuvaatimuksia on 4 kpl ja niissä on useita allekirjoittajia, mukana samainen opinnäytetyön tekijä. Oikaisuvaatimuksissa vaaditaan, että kertaluonteinen henkilökohtaisten lisien myöntämispäätös oikaistaan ottaen huomioon sosiaalityöntekijöille tehty palkantarkistus. Perusteena esitetään, että ilman sosiaaliohjaajien todella aktiivista ja rohkeaa työpanosta tilanne olisi Espoon lastensuojelussa kaoottinen ja asiakkaat sen maksajina. Sosiaaliohjaajat perhesosiaalityön ja aikuissosiaalityön puolelle ovat aivan uuden edessä ja ovat kestäneet muutoksen alla hyvin ja jaksavat edelleen olla mukana aktiivisesti kehittämässä moniammatillista arviointitiimiä ja muuta. Pyydetään siis selvitystä siihen, miksi sosiaaliohjaajat eivät ansaitse samaa 500 euron kertakorvausta kuin sosiaalityöntekijät ja johtavat sosiaalityöntekijät.

Tämäkin oikaisuvaatimus esitetään hylättäväksi. Perusteluissa kerrotaan, että sosiaalityöntekijöiden rekrytointitilanne on erityisesti lastensuojelussa haasteellinen. Noin puolet lastensuojelun avohuollon sosiaalityöntekijöiden viroista on täytetty henkilöiIlä, jotka eivät täytä vakinaiseksi palkattavan sosiaalityöntekijän kelpoisuusvaatimuksia. Kun sosiaalityöntekijän viroissa on paljon määräaikaisia henkilöitä, edellyttää tämä työtehtävissä olevilta erityistä joustoa ja sitoutumista sekä jatkuvaa perehdytystä. Sosiaalityöntekijöiden rekrytointivaikeudet ovat aiheuttaneet myös palkkakilpailua ja Espoo seuraa tarkasti erityisesti Helsingin ja Vantaan kaupunkien sosiaalityöntekijöille maksamia tehtäväkohtaisia palkkoja ja palkan lisiä. Tässä tilanteessa päätettiin myöntää kertaluonteinen henkilökohtainen lisä lastensuojelun avohuollon ja sijaishuollon sekä sosiaali- ja kriisipäivystyksen sosiaalityöntekijöille ja johtaville sosiaalityöntekijöille, joiden tehtäviin sisältyy merkittävää julkisen vallan käyttöä puuttumalla yksilön itsemääräämisoikeuteen.

Lopuksi todetaan, että myöntäessään kertaluonteisen henkilökohtaisen lisän sosiaalityöntekijöille ja johtaville sosiaalityöntekijöille työnantaja ei halua aliarvioida muiden ammattiryhmien työpanosta. Sosiaali- ja terveystoimessa myönnetään neljä kertaa vuodessa pysyviä henkilökohtaisia lisiä ja näitä kohdennetaan tasapuolisesti myös sosiaaliohjaajille. Lisäksi jokaisella esimiehillä on käytettävissään vuosittain tietty summa kertapalkkioiden myöntämiseen.

Kommentoin kerralla kolmen edellisen kohdan kokonaisuutta:

On tärkeää, että palkantarkistuksia on tehty. Tosiasia kuitenkin on, että sosiaalialan työntekijät ovat edelleen palkkakuopassa ja sosiaaliohjaajat kokevat saamansa korotukset riittämättömiksi. Oikaisuvaatimuksissa mainittu sosiaaliohjaajien työajan pidennys korotuksen yhteydessä herättää kysymyksiä.  On ongelmallinen tilanne, ettei lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden vakansseihin löydy kelpoisia hakijoita. Laadukkaiden palvelujen tuottamisen kannalta on olennaisen tärkeää, että sosiaalipuolen työntekijät jaksavat vastuullisessa ja ajoittain varmasti raskaassa työssä. Sama valitettavasti koskee toki monia muitakin pienipalkkaisia naisvaltaisia aloja, kuten lastentarhanopettajia, joiden palkoista on viime päivinä uutisoitu näyttävästi.

Kyse ei ole pelkästään työehtosopimuksista, vaan kunnilla on myös mahdollisuus vaikuttaa oman palkkapolitiikan kautta. Oikausvaatimusten hylkäyksen perusteissa ei ole otettu kantaa Espoon palkkatasoon verrattuna muihin pääkaupunkiseudun kaupunkeihin. Tämä on relevantti huoli, josta olisi tärkeää saada tarkempaa tietoa.

– Kaupunginhallituksen jäsenen osallistuminen Eurocities-verkoston kulttuurifoorumin kokoukseen Dresdenissä

Jaana Jalosta (kok) esitetään osallistujaksi. Espoo on eurooppalaisen Eurocities -kaupunkiverkoston kulttuurifoorumin varapuheenjohtaja ja Jaana hoitaa varapuheenjohtajan jäljellä olevalla kaudella 2017-2018. Kulttuurifoorumi kokoontuu vuoden ensimmäiseen viralliseen kokoukseen Dresdenissä, Saksassa 25.-27.4.2017. Kokouksen teemana on luovuuden ja taiteen rooli sosiaalisen yhteneväisyyden luomisessa kaupungeissa. Myös kaksi viranhaltijaa kulttuurin yksiköstä osallistuvat kokoukseen.

Tämä on hieno juttu ja Jaana Jalonen on nainen paikallaan.

– Pakankylän siirtolapuutarha, asemakaavan hyväksyminen, alue 714300, 84. kaupunginosa Röylä (Kv-asia)

Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa siirtolapuutarha-alueen rakentaminen Pakankylän kartanomäen ja pellon väliselle vaihettumisvyöhykkeelle. Alueelle on suunniteltu 36 puutarhapalstaa, joille saa sijoittaa korkeintaan 35 km2 suuruisen siirtolapuutarhamökin. Alue tulee sovittaa luontevasti kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen miljööseen. Mökkien värimaailma ja korkeusasema suunnitellaan siten, että kartanon päärakennuksen asema maisemakuvassa säilyy hallitsevana.

Maakuntakaavassa kaava-alue on merkitty osaksi maakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä. Lisäksi alue on osoitettu pohjavesialueeksi. Voimassa olevassa yleiskaavassa alue sijoittuu laajan maa- ja metsätalousvaltaisen alueen (M) reunaan. Alue on merkitty osaksi kulttuurihistoriallisesti merkittävää ympäristöä, jolla rakentamisen on rakennustavaltaan ja sijainniltaan sopeuduttava ympäristöön. Vireillä olevassa Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaluonnoksessa alue on virkistys, matkailu- ja vapaa-ajan palveluiden aluetta.

Siirtolapuutarha-alue oli osa Pakankylän kartanon (Kaisankodin) kaavaehdotusta, joka hyväksyttiin valtuustossa 21.8.2017.

Kaavasta annetuissa lausunnoissa ja muistutuksissa kiinnitettiin huomioita mm. rakentamisen määrään, kulttuuriympäristöön, suojelumääräyksiin, liikenteeseen, pysäköintiin, pohjaveteen, hulevesiin ja vesistövaikutuksiin ja hulevesiin sekä luontoselvitykseen. Useassa muistutuksessa vastustettiin uutta siirtolapuutarha-aluetta.

Espoon ympäristökeskus huomautti pohjavesialueelle rakentamisesta ja vesihuollosta. Lisäksi ympäristökeskus kiinnitti huomioita rakentamisen määrään ja liikenteeseen.

HSL totesi, että joukkoliikenteen palvelutaso on harvan asutuksen takia alhainen, eivätkä suunniteltujen toimintojen arvioida juurikaan lisäävän käyttäjämääriä.

Lausuntojen johdosta kaavaa tarkistettiin siirtolapuutarhan ympäristövaikutusten vähentämiseksi: Siirtolapuutarhapalstoilla tulee käsitellä hulevesiä. Bodominjärveen virtaavan Lukbäcken puron väliin on määrätty kaavassa istutettava, luonnonniittynä hoidettava alueen osa, joka toimii puron suojavyöhykkeenä ja sitoo ravinteita. Kaava-alueen sijaitessa pohjavesialueella, siirtolapuutarha-alueella saa käyttää ainoastaan orgaanisia lannoitteita.

Lisäksi selostuksessa todetaan, että alueella on kunnallistekniikka, johon suunnittelualueen itäpuoleinen Kaisankoti on liitetty. Kaavan yhteydessä on laadittu vesihuollon yleissuunnitelma, jossa on esitetty vesihuoltoverkoston laajentamista kaava-alueen eteläosaan siirtolapuutarha-alueelle. Laajennuksen kustannus on noin 200 000 euroa, jota voitaisiin kattaa siirtolapuutarha-alueen myynti- tai vuokratuloilla.

Tämä oli siis alunperin osa Kaisankodin kaavaehdotusta. Koska kaavan tämä osa herätti kaupunkisuunnittelulautakunnassa kritiikkiä ympäristövaikutustansa takia. Koska Kaisankodin osaa haluttiin kiirehtiä, lautakunta päästi asian eteenpäin seuraavalla lisäyksellä:

”Kaupunkisuunnittelulautakunta esittää, että kaupunginhallitus analysoi missä Espoossa on tarvetta ja luontevia edellytyksiä käynnistää siirtolapuutarhahankkeita. Täten kaupunginhallituksen tulisi harkita, onko tämän asemakaavaehdotuksen kaupunginhallituksen päätöksentekovaihe syytä jakaa kahteen osaan siten, että ensin käsittelyyn viedään vain Kaisankodin alue.”

Tällaista analyysia ei listalla löydy, eikä myöskään minkäänlaista viitettä siihen, että analyysia olisi tehty. Sellainen olisi hyvä saada ennen kaavan hyväksymistä.

– Soukanniemi, asemakaavaehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 §), alue 412900, 33. kaupunginosa Soukka (Pöydälle 5.3.2018)

Maanantaina on tarkoitus viedä tämä päätökseen. Kertaan mitä kirjoitin jo viikko sitten:

Kyse on siis siitä, että kaupunkisuunnittelulautakunta hylkäsi kokouksessaan 31.1.2018 esityksen asettaa Soukanniemen asemakaavaehdotus nähtäville. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Markkula (kok) käytti otto-oikeuttaan tuoda asia kaupunginhallituksen päätettäväksi.

Kaava-alue käsittää Soukanniemen ja sen lähisaaret sekä vesialuetta, yhteensä 128 ha suuruisen alueen. Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa alueen täydennysrakentaminen ensisijaisesti erillispientaloin. Osin alueelle sallitaan kytketyt pientalot ja pientalomaiset pienkerrostalot. Matkaa Soukan tulevalle metroasemalle on viisi kilometriä.
Tätä asiaa puitiin julkisuudessakin runsaasti. Kaupunkisuunnittelulautakunnassa vihreät olivat hylkäyksen kannalla, koska palautukselle ei nähty edellytyksiä. Täältä löytyy kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenen vihreän jäsenen Risto Nevanlinnan kirjoitus aiheesta.

Lähtökohtaisesti vihreiden ryhmä on edelleen hylkäyksen kannalla, ellei saada sellaista merkittävää lisätietoa, joka mahdollistaisi alueen luontoarvot säilyttävän, rakentamista merkittävästi vähentävän ja katujen rakentamista keventävän vaihtoehdon, joka ei tulisi kaupungille kohtuuttoman kalliiksi. Mikäli tällaiseen vaihtoehtoon päädytään, se tulee tehdä palautuksen kautta. Yksi ratkaisu voisi olla rakentamisen mahdollistaminen kaava-alueen pohjoisosaan ja eteläosan rajaaminen kaavasta kokonaan pois. Tosin tästä vaihtoehdosta valmistelija totesi viime kokouksessa, ettei se merkittävästi vähentäisi painetta kunnallistekniikan ja katuverkon rakentamiseen, jolloin kaavatalous olisi edelleen ongelmallinen (pääosa tuloista tulisi eteläosan tiiviimmästä rakentamisesta).

– Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaluonnoksen hyväksyminen nähtäville (MRA 30 §), alue 722300 (Pöydälle 5.3.2018)

Tähänkin kertauksena viime viikosta:

Esitetään, että kaupunginhallitus
1) hyväksyy kaavaluonnoksen nähtäville
2) hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunnan 31.1.2018 päätöksen mukaisesti lisättäväksi kaavakartalle oikeusvaikutteisiksi liitekartan 2 ekologisia yhteyksiä koskevat informatiiviset merkinnät sekä liitekartan 2 oikeusvaikutteiset merkinnät.

Kaavaluonnos hyväksyttiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa yksimielisesti asetettavaksi nähtäville tuolla kakkoskohdan lisäyksellä, mutta sillä edellytyksellä, että ennen seuraavaa lautakuntakäsittelyä laaditaan seuraavat selvitykset/tarkastelut, jotka tuodaan lautakunnan tietoon:

1. yksityiskohtainen tarkastelu, jossa vertaillaan vaihtoehtoja, joissa on joko sekä Mynttilän että Forsbackan asema tai vain toinen niistä. Lisäksi tarkastelussa esitetään mihin sijoitetun aseman ympäristön henkilöauto- ja joukkoliikenneyhteydet toimisivat parhaiten, voisiko asema sijoittua lähemmäs Kehä 3:sta ja miten Dämmanin eteläpuoliset ekologiset yhteydet turvataan.
2. selvitys siitä, miten Kalajärven ja Viiskorven sekä Niipperi-Juvanmalmi -alueen joukkoliikenneyhteydet Kehäradalle toteutetaan sujuvasti sekä miten Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaava kytkeytyy Vantaan yleiskaavasuunnitelmiin.
3. selvitys viheryhteyksien jatkuvuudesta koko Espoon alueella.
4. selvitys mahdollisuuksista luonnonsuojelualueverkoston täydentämiseen alueellisesti ja laadullisesti, kuten Espoo-tarina edellyttää (esimerkiksi Histan Kotasuon alue sekä Tremannskärrin Natura-alueen suojavyöhyke).
5. entisistä (kuivatetuista tai umpeen kasvaneista) järvistä suoritetaan tarkastelu, jossa otetaan kantaa siihen, olisiko niitä hyödyllistä ja mahdollista palauttaa järviksi.
6. selvitys kaavan ja maisematyöluvan edellyttämisen vaikutuksista maa- ja metsätalouden elinkeinon toimintaedellytyksiin, sekä avoimen maisematilan merkinnän vaikutuksesta ja velvoitteista asukkaille ja maanomistajille.
7. selvitys kaavan vaikutuksista elinkeinojen kilpailukyvyn edellytyksiin.
8. selvitys suunniteltuun väestöpohjaan perustuvan julkisten ja kaupallisten palvelujen todennäköisestä sijoittumisesta tilanteessa, jossa yleiskaavan osoittama asuntorakentaminen on tapahtunut.
9. selvitys siitä, miten liitekarttaa 1 voidaan täydentää pyöräilyn laatureittiverkoston osalta koko kaava-alueella.
10. selvitys Lahnuksentien kevyenliikenteen rakentamismahdollisuudesta yhdessä Nurmijärven ja Ely-keskuksen kanssa.
11. selvitetään paremmin olemassa olevat asutetut kyläalueet ja tutkitaan mahdollisuutta merkitä ne karttaan kyläaluemerkinnällä. Lisäksi lautakunnalle tuodaan selvitys siitä mitä mahdollisuuksia asukkailla on lisärakentaa tonteilleen haja-asutusalueilla.
12. perustelut siitä, miksi Kaisakodin eteläpuolelle on merkitty asuntoalue.
13. esitellään kaavaehdotuksen erot Brobackan asukkaiden laatimaan Brobacka 2050 – visiotyöhön perusteluineen.
14. esitellään kartalla suunnitelma siitä, miten yleiskaavalla mahdollistetaan massojenhallinnan esiselvitysraportin mukainen, riittävän suurien maamassojen esikäsittely- ja välivarastointialueiden verkosto ja lumenkaatopaikkojen sijainti muuallakin kuin Ämmässuo-Kulmakorpi -alueella.
15. selvitys eri vaihtoehdoista ampumaradan sijainniksi.
16. yhteenveto siitä, miten yleiskaavaluonnos poikkeaa maakuntakaavasta tai voimassa olevista asemakaavoista.
17. selvitys yleiskaavassa osoitetun uuden asuntorakentamisen jakaumasta AK-, A- ja AO-alueisiin ja tätä vastaaviin asukasmääriin, arvio asumisväljyyden kehityksestä sekä asutuksen demografisesta rakenteesta.
18. selvitys kaupungille syntyvistä lunastus- ja korvausvelvoitteista, jotka ovat mahdollisia kaavan oikeusvaikutusten vuoksi.
19. selvitys siitä, miten Bodomjärven ja Kehä III:n väliin jäävä itä-länsisuuntainen metsäinen viheryhteys turvataan.
Lisäksi lautakunta edellytti, että Espoon päivitetty raideliikennevisio ja linjojen toteuttamisen vaiheistus tuodaan lautakunnan käsiteltäväksi viimeistään vuoden 2019 aikana, jotta Kalajärven pikaraitiotielinjan liittyminen raideverkon kokonaisvisioon voidaan varmistaa.

Tätä kaavaluonnosta on lautakunnassa käsitelty perusteellisesti. Lautakunnan varapuheenjohtaja Henna Partanen (vihr) teki valtavan työn, jotta sai lautakunnan yksimielisesti päätöksen ja selvitettävien asioiden listan taakse. Toivottavasti tämä päätös pysyy kaupunginhallituksessa. Erityisen tärkeä on tuo ekologisten yhteyksien lisääminen kaavakartalle.

Sen jälkeen kun on saatu asukaspalaute ja vastaukset selvityksiin, on aika muodostaa lopulliset kannat kaavan sisältöön. Suurimmat huolet kohdistuvat rakentamisen tuomiin uhkiin pohjoisen Espoon luontoarvoille. Siksi on erityisen tärkeää, että ekologiset yhteydet merkitään kaavakartalle.

– Oikaisuvaatimukset maankäyttösopimuksista, Palokärki, alue 112302

Kuusi oikaisuvaatimusta, jotka ovat kaikki muita kuin maankäyttösopimuksen osapuolia. Oikaisun vaatijat ovat osakkaina Kiinteistöosakeyhtiö Lintuvaaran Linturivissä, joka omistaa rakennuksen mainitun kaavanmuutoksen alueella sijaitsevalla vuokra-alueella.

Oikaisuvaatimusten tekijät esittävät pääasiassa, että toteutuessaan asemakaavamuutos ja maankäyttösopimus aiheuttavat oikaisuvaatimuksen tekijöille vahinkoa. Oikaisuvaatimuksissa viitataan muun muassa siihen, että oikaisuvaatimuksen tekijäyhtiön vuokranantaja Leppävaaran Leppäkärki Oy on sitoutunut siirtämään muille sopijaosapuolille parempaa oikeutta kuin mitä sillä itsellään on maanvuokrasopimuksen perusteella.

Oikaisuvaatimukset esitetään hylättäväksi. Perusteena todetaan, että maankäyttösopimus on solmittu 25.10.2017 Espoon kaupungin ja asemakaavamuutosalueen maanomistajien kesken. Sopimuksella kaupunki ja maanomistajat sopivat maankäyttö- ja rakennuslain 12 a -luvun mukaisesti maanomistajien osallistumisesta asemakaava-alueen yhdyskuntarakentamisesta kaupungille aiheutuviin kustannuksiin. Oikaisuvaatimusten tekijöiden yksityisoikeudellinen suhde Leppävaaran Leppäkärki Oy:hyn ei ole kaupunginhallituksen maankäyttösopimuksen hyväksymispäätöstä ja kunnallisvalitusta koskeva asia.

Lisäksi todetaan, että maankäyttösopimukset on solmittu vasta lautakunnan hyväksyttyä kaavan. Näin ollen maankäyttösopimusneuvotteluilla ei ole ollut mitään vaikutusta kaavamuutoksen sisältöön. MAL-sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi kaupunki sopii maankäyttösopimuksissa yksityisten maanomistajien maalle toteutettavasta ARA-velvoitteesta. Asemakaavassa ei osoiteta asuntotuotantomuotoa, vaan kaupungilla on oikeus sopia asuntotuotantoon liittyvistä seikoista tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla.

Oikaisun tekijät ovat lisäksi valittaneet Helsingin hallinto-oikeuteen kaupunginhallituksen Palokärjen asemakaavan muutoksen 112302 hyväksymispäätöksestä.

Hylkäysperusteet vaikuttavat perustelluilta, mutta pitää vielä katsoa oikaisuvaatimukset. Tämä kaavahan hyväksytiin juuri valtuustossa.

– Kehä I:n ylittävän Tapiolantien ja Miestentien välisen sillan rakentaminen

Tämä on tärkeä asia, jonka valmistelua kaupunginhallitus on edellyttänyt. Nyt päätösesitys kuuluu:

”Kaupunginhallitus päättää, että käynnissä olevan Kehä I:n parantaminen Keilaniemessä -hankkeen yhteydessä toteutetaan Kehä I:n ylittävä Tapiolantien ja Miestentien välinen silta ja kehottaa kaupunkitekniikan keskusta valmistelemaan ja käynnistämään sen vaatimat toimet. Samalla mahdollistetaan liikenneyhteyden säilyminen Otaniemen ja Tapiolan välillä siihen asti, kunnes em. silta saadaan käyttöön.”

Yhteys on tärkeä erityisesti Tapiolan sujuvan joukkoliikenteen kannalta ja tästä on tullut paljon palautetta erityisesti itäisen Tapiolan asukkailta. Siksi olen osaltani tätä asiaa aktiivisesti edistänyt. Esityslistan liitteenä löytyy tarkemmat suunnitelmat.

Comments are closed.