(Kolumni julkaistu Vihreässä Langassa 13.3.2009) Suomen toiseksi suurimman kaupungin tuoreena valtuutettuna olen nyt kahden kokouksen verran harjoitellut poliittista vaikuttamista.

Poliitikon ura sai innostavan alun, kun valtuusto kauden ensimmäisessä kokouksessa päätti tehdä Espoosta Reilun kaupan kaupungin. Asiasta jätettiin kaikkien valtuustoryhmien allekirjoittama valtuustoaloite jo viime huhtikuussa, mutta päätöksenteko lykkääntyi uudelle valtuustolle.

Espoo Cateringin väki on jo pistänyt tuulemaan. Kaikki 250 toimipistettä on ohjeistettu tarjoamaan vain Reilun kaupan kahvia ja teetä! Päätöksen merkitys on vähäinen Espoon taloudelle, mutta merkittävä kehitysmaiden viljelijöille.

Kaupungit ja kunnat ovat suuria tuotteiden ostajia. Toivottavasti Espoon päätös edesauttaa osaltaan sitä, että löydämme pian kauppojen hyllyiltä myös kotimaisia brändituotteita, kuten Pauligin Juhlamokkaa ja Fazerin suklaata, Reilun kaupan merkillä varustettuna.

Seuraavassa kokouksessa fiilis ei ollut yhtä hohdokas. Valtuusto päätti palauttaa pitkään valmistellun Espoon ympäristöpolitiikan kaupunginhallitukselle, koska Vihreiden tekemät lisäysesitykset olivat muille puolueille liikaa. Nyt kompromissin hiomista jatketaan kaupunginhallituksen suljettujen ovien takana.

Näin politiikka toimii. Jatkuvasti joudutaan tekemään taktisia arvioita siitä, miten omia tavoitteita saadaan parhaiten edistettyä. Olisimme voineet kokouksessa äänestyttää muutosesitykset ja mahdollisesti hävitä äänestykset. Valitsimme mahdollisuuden jatkaa neuvotteluja.

Vihreitä siis todella tarvitaan. Kauniita puheita ympäristön puolesta riittää, mutta valitettavan usein ne kumisevat onttouttaan, kun on tosi kyseessä. Me vaadimme sanojen lisäksi tekoja!

Vihreät on nyt Espoossa ensimmäistä kertaa valtuuston toiseksi suurin ryhmä. Asema tuo valtaa ja vastuuta. Olemme äänestäjille velkaa sen, että käytämme saamamme mandaatin mahdollisimman vaikuttavasti.

Tarvitsemme kirkkaiden tavoitteiden lisäksi rautaiset politiikan teon taidot. On osattava muotoilla muutosesitykset oikein, perusteltava ne pätevästi ja neuvoteltava taidokkaasti. Se vaatii työtä, perehtymistä ja harjoittelua.

Meidän uusien ensimmäinen tehtävä on opetella politiikan pöytätavat – ja tarvittaessa vaatia tapojen parantamista.