Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee Lommilan kauppakeskushanketta keskiviikkona. Kauppakeskuksen laajuudeksi esitetään 110 000 kerrosneliömetriä, joka on Sellon kokoluokkaa. Lisäksi alueelle olisi tulossa 34 000 k-m2 liike-, toimisto- ja hotellirakentamista sekä 27 000 k-m2 teollisuus- ja varastotilaa.
Hanke on mitoitukseltaan liian massiivinen, eikä vastaa sisällöltään käsitystä hyvästä kaupungista.
Lommilan kauppakeskusta on perusteltu sillä, että se rakentuu osaksi Espoon keskusta. Matkaa Espoon asemalle kertyy 1,6 km ja yhteydeksi on suunniteltu bulevardimaista katua. Tosiasiassa Lommilan alue on etäällä olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Espoon aseman ja suunnitellun kauppakeskuksen välissä kulkee yksi metropolialueen keskeisimmistä moottoriteistä. Ei siis hyvällä tahdollakaan voida ajatella alueen olevan luonteva osa Espoon keskuksen kaupunkikeskustaa.
Havainnekuvissa alueelle kulkee pikaratikka, jonka on kaavailtu jatkavan matkaa Histaan. Espoo on kuitenkin liputtanut vahvasti Länsiradan kiirehtimistä ratayhteyden saamiseksi Histaan.
Kuinka realistista on, että Histaan mentäisiin tulevaisuudessa kaksilla raiteilla? Vaikuttaa siltä, että pikaratikkaa pidetään esillä vain Lommilan suunnitelmien oikeuttamiseksi.
Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet edellyttävät vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittamisen tukemaan olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Lommila ei täytä tätä edellytystä. Uudenmaan ympäristökeskus harkitsee parhaillaan, onko hankkeesta tarpeen tehdä ympäristövaikutusten arviointi.
Maakuntakaava edellyttää, että Lommilan kauppakeskuksen ajoitus sidotaan ympäröivän taajamarakenteen kehitykseen. Kaupunginhallitus on edellyttänyt, että ensisijaisesti kehitetään Espoon aseman seutua ja Lommilaan keskitetään Espoon keskuksen tilaa vievät kaupalliset toiminnat.
Espoon keskuksen asemanseudun kaava on valtuuston käsittelyssä 14.12. Sinne on luvassa uutta kaupallista liiketilaa 13 000 kerrosneliömetrin verran, siis noin kymmenesosa Lommilasta. Päivittäistavarakaupalle on varattu tilaa maksimissaan 3000 k-m2, kun Lommilan konseptin suurimpina yksiköinä ovat hypermarketit yhteensä 40 000 k-m2 voimalla. Ei ole vaikea päätellä, miten käy seudun lähipalvelujen, jos hypermarketit toteutuvat. Lommilan toteuttaminen nyt kaavaillussa muodossa olisi kohtalokasta Espoon keskuksen elinvoimaisuudelle.
Maailma on muuttunut ja kaupunkisuunnittelun on rohkeasti vastattava ajan haasteisiin. Megalomaanisen kauppakeskuksen sijaan on kehitettävä vahvoja alueellisia palvelukeskuksia. Kauklahtelaiset, lohjalaiset ja histalaiset ansaitsevat ensisijassa laadukkaat paikalliset palvelut. Lommilaan voidaan sijoittaa tilaa vievää kauppaa sekä lähialueen asukkaita palvelevia pienimuotoisempia päivittäistavarakauppoja.
Ensisijaista on nyt keskittyä kehittämään Espoon keskuksesta urbaani ja viihtyisä kaupunkikeskus, jossa monipuoliset laadukkaat palvelut ja asuminen linkittyvät saumattomasti tehokkaan raideliikenteen yhteyteen. Kun tarjolla on monipuoliset lähipalvelut viihtyisissä kaupunkikeskuksissa, ei päivittäistavaroita tulevaisuudessa tarvitse hakea autoillen moottoritien varren hypermarketista.