Jätimme ympäristölautakunnan pj. Tiina Pursulan kanssa valtuuston 14.6. kokouksessa aloitteen Espoon arvokkaimpien virtavesikohteiden suojelemiseksi. Aloitteemme sai laajasti kannatusta myös muissa ryhmissä ja sen allekirjoitti lisäksemme 34 valtuutettua.
Vihreiden Sirpa Hertellin ja Nina Knaapilan ansiokkaan aloitteen ansioista (550 ha suojelualueita Espoon 550-vuotisjuhlan kunniaksi) metsäkohteiden suojelu on Espoossa hyvällä mallilla. Virtavedet sen sijaan ovat jääneet lapsipuolen asemaan, vaikka niistä on Espoossa tehty perusteellinen selvitys. Nyt suojelupäätösten valmistelulle on valtuuston enemmistön antama mandaatti.
Alla valtuustoaloitteemme kokonaisuudessaan:
Valtuustoaloite 14.6.2010
Espoon arvokkaimpien virtavesikohteiden suojeleminen
Espoossa on runsaasti arvokkaita virtavesiä. Esimerkiksi Gumbölenjokeen kutemaan nousevat alkuperäiset meritaimenkannat ovat tutkitusti koko Itämeren alueella ainutlaatuisia. Kalojen ohella virtavedet muodostavat tärkeän elinympäristön myös mm. saukolle, purohyrrälle ja koskikaralle sekä laajalle pohjaeläinlajistolle. Monet arvokkaista virtavesikohteista ovat mm. lisääntyvän maankäytön ja esimerkiksi vedenoton vuoksi uhattuina. Olisikin tärkeää turvata arvokkaimpien kohteiden säilyminen suojelemalla ne luonnonsuojelulain mukaisina suojelualueina.
Espoon virtavedet ja niiden luontoarvot on kartoitettu kattavasti vuonna 2008 julkaistussa Espoon
ympäristökeskuksen teettämässä Espoon virtavesi-inventoinnissa (Aki Janatuinen: Espoon virtavesiselvitys 2008, Osa 1: Espoon virtavesi-inventointi). Kartoituksessa todetaan, että vaelluskalakannat ovat uhanalaisia ja tarvitsevat elvytystoimia. Tuloksissa nostetaan esiin 38 huomionarvoista nykyisten suojelualueiden ulkopuolista virtavesikohdetta, jotka omaavat erityisiä luontoarvoja. Kohteista kolme on valtakunnallisesti, seitsemän maakunnallisesti ja 28 paikallisesti arvokkaaksi arvioituja. Arvokohteet muodostavat kaksi selkeää keskittymää. Toinen keskittymistä sijoittuu Vihdin rajalta Nuuksionpäästä mereen Espoonlahden pohjukassa ulottuvalle Mankin-Gumbölenjoen-Nuuksion Myllypuron jokireitille ja sen sivupuroihin. Toinen keskittymä sijaitsee Espoonjoen vesistön latvoilla muodostuen Glimsinjoesta sekä Glomsinjoesta ja siihen laskevista latvapuroista.
Espoossa on suojeltu vuosien 2010 ja 2009 aikana merkittävä määrä luontokohteita osana 550 vuoden metsiensuojelualoitetta, mutta näiden kohteiden joukossa on vain yksi virtavesikohde (Niipperin purolaakso). Metsien suojelun ollessa Espoossa nyt verrattain hyvässä tilanteessa
olisi seuraavaksi syytä huomioida myös arvokkaat virtavesikohteet.
Me allekirjoittaneet valtuutetut ehdotamme, että Espoon kaupunki ryhtyy valmistelemaan Espoon virtavesi-inventoinnin tulosten perusteella arvokkaimpien virtavesikohteiden piiristä luonnonsuojelualueiden perustamista muutamiin kohteisiin, joissa suojelun edellytykset
täyttyvät (luontoarvot sekä maanomistajuuden asettamat reunaehdot). Näin voidaan turvata arvokkaiden kalakantojen ja muiden luontoarvojen säilyminen sekä varmistaa espoolaisille myös tulevaisuudessa mahdollisuus tutustua lähiluonnossa ainutlaatuisiin virtavesikohteisiin. Esimerkiksi selvityksessä esiin nostetut Mynttilänkoski ja Glimsinjoki olisivat hyviä suojelukohteita, jotka molemmat ovat uhanalaisten meritaimenkantojen, vaellussiian ja muiden luonnonkalakantojen tärkeitä kutupaikkoja ja muiltakin luontoarvoiltaan huomattavia kohteita.
Tiina Pursula ja Tiina Elo
sekä 34 muuta valtuutettua