Kevätkauden ensimmäinen kaupunkisuunnittelulautakunnan kokous on ensi tiistaina.
Infossa käymme läpi Matinkylän metrokeskuksen kipukohtia.
Kokousasiat:
– Kurttila, Kallvik I, asemakaavaehdotuksen hyväksyminen nähtäville(pöydälle 7.12.2011)
Asemakaavan tavoitteena on luoda paikalliset erityispiirteet sekä luonto- ja kulttuuriarvot huomioiden nykyistä tiiviimpi, yhtenäisempi ja laadukas pientalovaltainen asuinalue.
Asukkaat ovat antaneet paljon palautetta valmisteluaineistosta, ja kaavaehdotuksessa niitä on melkoisen hyvin huomioitu. Rantaraitin rakentaminen rantaan ei rantatontin omistajia ymmärrettävästi miellytä, ja linjausta on pyritty siirtämään mahdollisimman kauas nykyisistä taloista. Sinänsä raitin linjaus on yleiskaavan mukainen. Kaavaehdotus voi puolestani mennä nähtäville.
– Kurttila, Mäkitupa, asemakaavaehdotuksen hyväksyminen nähtäville (pöydälle 7.12.2011)
Tämä on osa Kallvikin kaava-aluetta, Kallvik I:n pohjoispuolella. Valmistelussa on tässäkin mielestäni hyvin pystytty huomioimaan asukaspalaute. On puolestani valmis nähtäville.
– Karvasmäki, Jorvi-Glims, asemakaavan muutoksen lähtökohdat ja tavoitteet
Tavoitteena on luoda edellytykset Espoon sairaalan sijoittamiselle Jorvin alueelle. Lisäksi tutkitaan alueen lisärakentamismahdollisuuksia HUS:n tarpeisiin sekä alueen pysäköinti- ja liikenneratkaisuja.
Alueen kaavoitus käynnistettiin nopealla aikataululla, kun kaupunginjohto esitti ajatuksen Espoon sairaalan (Orkidea) siirtämisestä Puolarmetsästä Jorviin. Kaava-alueeseen on rajattu mukaan Glims-talomuseon alue, mutta tekstistä ei käy ilmi, mitä sinne on suunnitteilla. Sinänsä hyvä, jos museoaluettakin samassa yhteydessä kehitetään.
6 Tapiola, Steniuksenkumpu, asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotus kaupunginhallitukselle
Steniuksenkumpu on nyt etenemässä uudelleen kohti valtuustoa. Valtuuston palauttamassa versiossa rakennusoikeutta oli 17 300 k-m2, nyt valtuuston linjaama 12 000 k-m2. Museon ja elykeskuksen mukaan tämäkin on liikaa. Ihmettelen, miksei uutta viranomaisneuvottelua järjestetty, vaikka sitä lausunnossa pyydettiin.
Asukkaita huolestuttaa lisäksi se, että pysäköinti on maantasossa. Pysäköinnin osalta valtuustokin priorisoi maanalaista ratkaisua, mutta se on korkean pohjaveden takia kallista. Kaava kyllä mahdollistaa osittain maanalaisen ratkaisun.
Pyöräilyn laatukäytävä on suunniteltu Steniuksenkummun kohdalla menemään Merituulentien pohjoispuolella. Kuitenkin teknisen keskuksen tavoitteena on ollut katkeamaton yhteys Merituulentien eteläpuolella. Laatukäytävä ei ole sellainen, joka poukkoileen tien puolelta toiselle. Selvitän vielä tätä.
7 Henttaa, Suurpelto IV, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavaksi ja asemakaavan muutokseksi
Tavoitteena on kaavoittaa alue Suurpellon suunnittelutavoitteiden mukaisesti urbaaniksi ja puutarhakaupunkimaiseksi työpaikka ja asuinalueeksi. Uudisrakentamisessa huomioidaan maisemallisesti arvokas kulttuurimaisema.
8 Henttaa, Suurpelto V, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavaksi
Asemakaavan tavoitteena on kaavoittaa alue Suurpellon suunnittelutavoitteiden mukaisesti urbaaniksi ja puutarhakaupunkimaiseksi asuinalueeksi. Uudisrakentamisessa huomioidaan maisemallisesti arvokas kulttuurimaisema.
Suunnittelualueelle kaavoitetaan pienimittakaavaista modernia kaupunkia. Asuinkorttelit suunnitellaan tiivis-matala-periaatteella pieniksi ”kyläkokonaisuuksiksi”, joiden väliset viherkäytävät yhdistävät peltoaukean ja keskuspuiston. Storhemtin vanhalle kartanomäelle toteutetaan työtilojen, ateljeetilojen ja asuntojen muodostama alueen kulttuurihistoriaa kunnioittava kokonaisuus.
Suurpellon kaavat ovat edenneet hyvään suuntaan. Tästä tulee vielä Espoon oma ”Kartanonkoski”. Tehokas joukkoliikenne on ollut alusta asti suunnittelun lähtökohta, nyt se pitää myös toteuttaa.
Maanomistajat kritisoivat täällä maanalaisia pysäköintiratkaisuja kalliina, mutta niistä pidetään kiinni kaupunkikuvallisista syistä. On valmis valtuustoon.
9 Kalajärvi, Kalajärvi Ia, asemakaavan muutoksen hyväksyminen
Asemakaavan muutoksen tavoitteena on katualueen muuttaminen korttelialueeksi ja rakennusoikeuden merkitseminen kerrosneliömetreinä tehokkuusluvun sijaan. Rakennusoikeus ei muutu asemakaavan muutoksella.
Pieni muutos, mahdollistetaan nykyisin katualueella sijaitsevan aidan ja jätekatoksen sijoittuminen korttelialueelle.
10 Päätöksiä ja kirjelmiä