Johdin siis tänään puhetta lautakunnassa. Infon asialistaa oli hieman muutettu: Varikkoasiaa ei käsitelty, koska se on menossa ensin kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaokseen. Lisäasioina listalle oli nostettu Finnveran, Tekesin ja Finpron yhteisen toimitilan kaavoitus Otaniemeen sekä tilannekatsaus asioista, joista olin pyytänyt selvitystä (Ruukinranta, Kehä I:n perusparantaminen ja Virastokeskus)
– Aurauslumien vastaanottopaikat Espoossa
Espoossa toimii nyt kolme laajamittaista lumenkaatopaikkaa: Turvesuo, Bondas ja Blominmäki. Turvesuolle viedään lumet eteläisen katuylläpidon ja Leppävaaran alueelta, Bondakseen Matikylän ja Soukan alueelta ja Blominmäkeen Espoon keskuksen alueelta.
Nykyiset paikat toimivat niin hyvin, ettei suuria parannustoimenpiteitä tarvita. Kapasiteetti on ollut riittävä myös runsaslumisina talvina. Lumitalvien eroista kertoo, että Turvesuolle vietyjen kuormien vaihteluväli on 2400 – 70 000 kuormaa talvessa. Kunnossapidon sujuvuutta on heikentänyt lähinnä lähisijoituspaikkojen puute.
Kaikille nykyisille lumenkaatopaikoille on suunniteltu muuta käyttöä. Turvesuolle on kaavoitettu tilaavievää kauppaa, Bondas jää Finnoon uuden kaupunginosan alle ja Blominmäkeen tulee jätevedenpuhdistamo.
Uusien paikkojen kartoitus on tuonut laihan tuloksen. Kriteerit täyttäviä (riittävä koko, keskeinen sijainti ja hyvät ajoyhteydet, ei luontoarvoja tai pohjavesialuetta, ei haittaa asukkaille) ei ole löydetty. Selvityksessä ei kyetty osoittamaan lautakunnankin edellyttämää riittävää korvaavaa sijoituspaikkaa Turvesuon alueelle. Ainoa laajempi alue on Ämmässuolla, mutta sinne on Espoon eteläosista pitkä matka ja sulamisvesien valumisiin sisältyy riskejä.
Selvityksessä on tutkittu myös muita tekniikoita, lähinnä lumensulatusta. Lupaavimmaksi tavaksi osoittautui lumen sulattaminen Blominmäestä Suomenojalle johdettavan puhdistetun jäteveden avulla. Menetelmä vaatii sulatusaltaan sijoittamisen purkuputken läheisyyteen. Haasteena tässä tapauksessa on kuitenkin sopivan paikan löytäminen sulatusaltaalle.
Espoossa lumen ajaminen mereen ei tule kyseeseen. Satama-alueiden rannat ovat liian matalia ja lisäksi ympäristömääräykset kieltävät lumenkaadon mereen.
Tekninen lautakunta on päättänyt pyytää kaupunkisuunnittelulautakuntaa pidättäytymään toimista, jotka estävät Turvesuon käytön lumenkaatopaikkana. Ollaan siis melkoisessa pattitilanteessa.
– Finnveran, Tekesin ja Finpron yhteinen toimitila Otaniemeen
Uusi pääkonttori on tulossa Otaniemeen, ja nyt kaavoitusprosessi on käynnistetty vauhdilla. Uusiin tiloihin pitäisi päästä muuttamaan vuonna 2016. Kyseessä on GTK:n tontin täydennysrakentaminen. Pääkonttorista tulee energiatehokas ja puurakenteinen.
– Kevätkauden seminaarit
Seminaarien tarkoituksena on ollut kehittää lautakunnan työtapoja. Hyvää on se, että seminaarityöskentely on kokoustamista vapaamuotoisempaa ja ideoivampaa. Toisaalta syntyvät ideat voivat olla hyvinkin ristiriitaisia, jolloin ne voivat helposti jäädä vain toivelistoiksi vailla todellista vaikutusta valmisteluun. Työskentelyssä riittää vielä kehitettävää, mutta suunta on oikea. On tärkeää, että uusia ideoita ja hyviä esimerkkejä haetaan aktiivisesti yhdessä eri toimijoiden kanssa ja myös ulkomailta.
-Ruukinranta
Tästä asukkaat ovat olleet kovin aktiivisia, siksi pyysin tilannekatsausta. Valmistelu on ollut jäissä henkilöresursseista johtuen. Tarkoituksena on tuoda kaavoituksen tavoitteet lautakunnan linjattavaksi ensin infoon ja sitten kokousasiana vielä tänä vuonna. Sen jälkeen kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyy valmisteluaineiston nähtäville.
Alueen haasteita olen kuvannut vuosi sitten, silloin asia vedettiin pois listalta.
-Kehä I:n perusparantamisen aikataulu
Ns. Laajalahdensolmu, eli pätkä Turunväylältä Maarinsolmuun on ollut vireillä pitkään. Tämä liittyy osittain Ruukinrannan kaavoitukseen. Asukkaita kiinnostaa luonnollisesti, missä vaiheessa Kehä I:n liittymiä ollaan muuttamassa. Tiesuunnitelmaa on tehty vuodesta 2005 alkaen, mutta se ei ole ollut virallisesti nähtävillä. Tällä hetkellä suunnittelua ei edistetä, eikä ole näköpiirissä että asia etenisi. Hankkeeseen ei ole tulossa valtion rahaa, eikä kaupungilla ole tarvetta edistää sitä omalla rahalla. Uudistuksiin ei liity maankäyttöä, jolla niitä voisi rahoittaa, eikä liikenne tuolla kohtaa ole erityisen tukkoista. Ruukinrannassa ja Laajalahdessa elettäneen siis vielä vuosia nykyisten liittymien varassa.
Maarinsolmun kaavan lautakunta on palauttanut, suunnittelu ja alueen kaavoitus etenee. Asia on tulossa vuodenvaihteen tienoilla lautakuntaan. Pulmana tässäkin on, että valtiolta ei heru tukea, vaikka kyse on liikenteen sujuvuudesta erityisesti Otaniemen suuntaan. Kaupunki siis joutuu maksumieheksi. Risteyksen ympärille on suunnitteilla maankäyttöä, jolla liittymäinvestointia pyritään rahoittamaan.
Hagalundinkallion tunneli on nyt seisahduksissa, kun painopiste on Keilaniemessä. Maanomistus on sirpaloitunut, mikä lisää haasteita saada suunnittelua eteenpäin. Toisaalta on hyväkin antaa tämän alueen suunnitelmien kypsyä, kun Otaniemessä tapahtuu nyt paljon.
Keilaniemen kaavasta on valitettu. Tiesuunnitelmaa pyritään vielä kehittämään jotta tiealueesta saataisiin kompakti ja Itärannan asukkaille koituvia haittoja minimoitua.
-Espoon keskus, virastokeskuksen kaavan valmisteluaineisto ja valmistelun eteneminen
Nostin asian infoon, kun lautakunnan jäsenet paheksuivat sitä, että nähtäville pantua valmisteluaineistoa ei oltu valmisteltu lautakunnan yksimielisen ohjeistuksen mukaan. Lautakunta päätti kesäkuussa seuraavasti:
”Tässä kaavoitusvaiheessa ei lautakunta rajaa jatkovalmistelusta pois eri ratkaisuja: puretaanko vanha kaupungintalo kokonaan, osittain tai ei-ollenkaan. Valmisteluaineistoa koskevissa lausunnoissa ja mielipiteissä voidaan tähän ottaa kantaa. Valmisteluaineistoa muokataan päätöksen mukaiseksi siten, että nähtäville menevässä aineistossa kuvataan riittävällä tavalla myös kaupungintalon osittain tai kokonaan säilyttävät vaihtoehdot.”
Valmisteluaineistossa on kuitenkin vain sellainen kaavakartta, joka ei mahdollista talon säilyttämistä. Aineistoa oli täydennetty havainnekuvilla jossa talo säilytetään kokonaan tai osittain, mutta aineistoa ei siis oltu muokattu.
Ongelma on, että johtosäännöt on kirjattu niin, että lautakunta päättää keskeisten kaavojen kaavallisista tavoitteista, mutta kaupunkisuunnittelupäällikkö laittaa valmisteluaineiston nähtäville. Kaavakartta on yleensä piirretty valmiiksi jo ennen kuin lautakunta päättää tavoitteista.
Tarkoituksena on ollut nopeuttaa kaavaprosessia, mutta käytännössä on päädytty tilanteeseen, jossa kaupunkisuunnittelupäällikkö voi kävellä lautakunnan linjausten yli. Tämän myönsivät myös virkamiehet.
Tämä on yksi asia, jonka aion ottaa uuden kaupunkisuunnittelulautakunnan kanssa puheeksi. Uskon, että Torsti Hokkasen kanssa saamme suunnitteluprosesseja parannettua hyvässä yhteistyössä.
Lista-asiat:
– Viherlaakso eteläinen, asemakaavan muutoksen hyväksyminen
Asia meni esityksen mukaan.
Kyselin Turuntien varsien kehittämisestä yleisesti. Turuntien asemakaava on nyt nähtävillä ehdotuksena ja on tulossa lautakuntaan hyväksyttäväksi vielä tämän vuoden puolella. Kyseessä on tekninen asemakaava, jossa maantien alueet muutetaan kaduksi, jotta hallinta voi siirtyä valtiolta kaupungille. Vielä ei siis oteta kantaa ympäristön rakentumiseen. Työn alla on myös visio-suunnitelma, jossa kartoitetaan Turuntien varsien asuntorakentamispotentiaalia. Se tuodaan lautakuntainfoon samalla kun Turuntien asemakaava tulee hyväksyttäväksi.
Hyvä, että asia etenee. Tämä kannattaa pitää mielessä kun tehdään seuraavan neljän vuoden kaavoitusohjelmaa.
– Kilonpuisto ja Kuninkainen, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville
Esityksen mukaan.
Kyselin sähkölinjan kaapeloinnista. Se tapahtuu aikanaan, kun Kilonkartanon uusi kerrostaloalue rakentuu, koska ilmajohto olisi kerrostalojen kanssa päällekkäin. Kaupungille kaapelointi on tärkeä asia, kun urheilupuistoon tulevaisuudessa sijoittuva jalkapallohalli edellyttää myös saman johdon kaapelointia ja lisäksi näin saadaan yksi Kilonpuistontien viereinen pysäköintialue tarvittaessa muutetuksi asuinkäyttöön.
– Kaupunkisuunnittelulautakunnan esitys talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2013-2015
Talousarvioesitys on maltillinen ja perustuu kehykseen. Kasvua 2012 verrattuna 1,6%. Uusia vakansseja ei esitetä. Konsulttirahat pienevät 300 000 euroa, jotta tiukassa kehyksessä pysytään. Edellisenä vuonna saadut uudet vakanssit kuitenkin helpottavat tilannetta. Huolta herätti se, että kaupunkisuunnittelukeskuksessa on sisäilmaongelmia, jonka takia osa työntekijöistä ei pysty siellä työskentelemään. Päätimme esityksestämme, että lautakunta edellyttää pikaisesti toimia, joilla työntekijöille voidaan turvata terveysmääräykset täyttävät työskentelytilat.