Osallistuin ensimmäistä kertaa Kuntaliiton vuosittaiseen Talous- ja rahoitusfoorumiin, joka järjestettiin Tukholman risteilyllä 13.-15.2. Osallistujia oli reilut 500, kuntien talousvirkamiehiä, kaupunginjohtajia, kunnille rahoituspalveluita tuottavia yrityksiä sekä luottamushenkilöitä. Luottamushenkilöt olivat kyllä selkeä vähemmistö.
Lähdin reissuun odottavin mielin ja täytyy sanoa, että aloittelevalle kaupunginhallituksen varapuheenjohtajalle seminaarin anti ja ennen kaikkea osallistujien kanssa käydyt keskustelut olivat hyödyllisiä.
Seminaariohjelmassa käytiin läpi kuntatalouden haasteita, kuntien tehtäviä ja niiden rahoitusta, sote-uudistusta, valtionosuusjärjestelmän remonttia ja tietysti kuntaliitoksia. Metropolihallintoratkaisuihin haettiin inspiraatiota vierailulla Tukholman läänin landstingetiin. Kuntaliitoksista tuli käytyä keskusteluja monen kokoisten kuntien edustajien kanssa. Virkamiehillä tuntui olevan ymmärrystä, luottamushenkilöillä vähemmän.
Oma mielenkiintoni luonnollisesti kohdistuu metropoliratkaisuun. Tukholman isännät korostivat landstingetin merkitystä erityisesti joukkoliikenteen ja terveyspalvelujen järjestäjänä. Asioita hoidetaan 149 vaaleilla valitun valtuutetun voimin. Tukholmassa metroa onkin jo kolmen linjan ja sadan aseman verran. Asukkaita Tukholman seudulla on 2,1 miljoonaa ja kuntia 26.
Ruotsinkieleni ei taipunut ihan kaikkien nyanssien ymmärtämiseen, mutta kyllä vastaavalle seudulliselle päätöksenteolle olisi Helsingin seudullakin tilausta.
Metropoliin pääsemme ottamaan kantaa, kun selvitysmiehet saavat työnsä päätökseen kuun lopussa. Samaan aikaan pitäisi olla selvyyttä myös sote-selvityksistä. Helsingin seudun 14 kunnan vihreät ottivat yhdessä kantaa vahvan metropolihallinnon puolesta. Myös Espoo on aiemmissa lausunnoissaan tukenut metropolihallintoa. Nyt on aika päästä konkretiaan: Miten seudun päättäjät valitaan ja miten toiminta rahoitetaan. Koko Helsingin seudun, myös espoolaisten, etu on, että lähdetään oikeasti purkamaan himmeleitä ja tekemään avointa ja demokraattista seudullista yhteistyötä.
Tuntui hienolta esittäytyä Espoon toiseksi suurimman puolueen edustajana ja kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtajana. Vähitellen alan ymmärtää, miten keskeisessä roolissa seuraavat neljä vuotta toimin. Kerroin kaikille Espoon minipormestarimallista, jossa kaupunginhallituksen puheenjohtajisto voi hoitaa tehtäväänsä osapäiväisesti ja panostaa näin kaupungin johtamiseen. Espoo on tässä toiminut edistyksellisesti ja uskon mallin leviävän muuallekin.
* * *
Ennen risteilyä ehdin osallistua muutaman tunnin HSY:n ilmastoseminaariin Finlandiatalolla. Ilmasto muuttuu vääjäämättä ja se tulee johtamaan sateisuuden lisääntymiseen toisaalla, kuivuuteen toisaalla, vedenpinnan nousuun, sään ääri-ilmiöiden lisääntymiseen. Globaalissa maailmassa ongelmat ovat entistä enemmän yhteisiä. Vaikka nauttisimme täällä pohjoisessa kuumista kesistä, ei viljelykelpoisen maa-alan väheneminen tai maapallon metsien katoaminen ole leikin asia.
Talouden viherryttämisen ja resurssitehokkuuden pitäisi olla myös kovan talouspolitiikan ytimessä. Miten muutamme talousjärjestelmän myös ekologisesti ja sosiaalisesti kestäväksi. Vaan eipä tästä puhuttu sanaakaan kunta- ja rahoitusmarkkinafoorumissa. Kasvu oli päivän sana, ei se millä hinnalla se synnytetään.
Kuinka suuri kriisi tarvitaan, ennen kuin talous taipuu ymmärtämään ekologisen kestävyyden merkityksen. Ollaan Vihreän politiikan ytimessä. Valitettavasti se ydin loisti poissaolollaan risteilyaluksella. Vähän oli olo kuin Titanicin kannella.