Kaupunginhallituksessa käytiin keskustelua taloustilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä tilinpäätöksen, tuottavuusohjelman loppuraportin ja helmikuun kuukausiraportin pohjalta.
Tässä lyhyet kommentit niistä lista-asioista, jotka keskusteluttivat ja/tai joihin tuli muutoksia (koko esityslista selostuksineen löytyy täältä):
– Vuoden 2012 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (kv-asia)
Jos Espoolla ei olisi rahastoja, olisi tulos miinuksella. Rahastojen tuotto oli 29 me ja ylijäämä 26,6 me. Meillä on siis ongelmia myös käyttötalouden kattamisessa.
Vaikka konsernin lainamäärä on kasvanut, lainaa on kertynyt tehtyjen suunnitelmien mukaan, ei hallitsemattomasti. Konsernissa suurimmat yhtiöt myös velan näkökulmasta ovat HSY, HUS; Espoon asunnot Oy, Espoon toimitilat Oy ja Länsimetro Oy.
Tuottavuusohjelma tehtiin kriisitunnelmissa (2008 kansainvälinen rahamarkkinakriisi). Tuottotavoite 10% oli perusteettoman korkea ja tuottavuuden ja hyötyjen mittaaminen ja realisointi on osoittautunut haasteelliseksi. Jos halutaan parempia tuloksia, pitäisi olla suppeampi ohjelma, enemmän aikaa käsitellä ohjelmaa virkamiesten ja luottamushenkilöiden kanssa.
Kiitin perusteellisesta raportista ja nostin esiin palveluverkkokysymyksen. Palveluverkon tehostamisella pyritään eroon epätarkoituksenmukaisista tiloista ja tavoitellaan tilojen käyttöasteen nostamista. Tavoiteltavia asioita sinänsä, mutta epätarkoituksenmukaisuuden määrittelyssä on oltava tarkkana. Esimerkiksi pienet lähikirjastot ovat tärkeitä niin lasten ja nuorten syrjäytymisen kuin ikäihmisten yksinäisyyden ehkäisyssä. Kysyin, millä perusteella päätös Haukilahden kirjaston lakkauttamista yritettiin ujuttaa vaivihkaa läpi kulttuurilautakunnassa. Valitettavasti sivistystoimen johtaja ei ollut kysymykseen vastaamassa.
Palveluverkon uudistaminen tehtävä kokonaisuutena, ja lähipalvelut määriteltävä nykyistä tarkemmin. Espoossa puhutaan paljon osallisuudesta, osallisuus tarvitsee tiloja.
Tilinpäätöksestä nostin esiin kestävän kehityksen, joka on kovin kevyesti raportoitu. Esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöjen vähenemistavoitteen ei arvioida toteutuvan, mutta tätä ei perustella mitenkään. Osittain se selittyy Fortumin fossiilisten poltolla, mutta kyllä kaupungillakin riittää petrattavaa.
Yksi huolestuttava indikaattori on matalat tavoitteet joukkoliikenteelle: Joukkoliikenteen palvelutason säilyminen edellisen vuoden tasolla ei ole riittävä tavoite kasvavassa kaupungissa. Esimerkiksi Tapiolan metrotyömaa heikensi palvelutasoa tietyillä linjoilla, kun kaupunki ei ollut valmis laittamaan lisää rahaa HSL:n esityksen mukaisesti. Yksittäistapaus, mutta väärä viesti asukkaille.
Eri liikennemuotojen kulkutapaosuudet ovat aivan olennainen indikaattori kestävälle kehitykselle. Joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn tavoitteet olisi saatava kunnianhimoisemmalle tasolle, ja niihin pyrkiminen edellyttää myös valmiutta investoida.
Keskustelun jälkeen tilinpäätös hyväksyttiin esityksen mukaan ja pistettiin nimet alle.
– Vuoden 2013 helmikuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet (kv-asia)
Kahden kuukauden talousluvuista ei kannata vetää liian suoria johtopäätöksiä. Esimerkiksi henkilöstön kasvu on ollut 8%, mutta se ei viittaa siihen, että kuvaisi koko vuoden tilannetta. Raportissa on kuitenkin huolestuttavaa verotulojen alhainen taso.
Keskustelu taloudesta jatkuu valtuustossa.
– Henkilöstökertomus
Muutamia huomioita keskustelusta: Espoossa eläkkeellejäämisikä on kasvanut, samoin niiden osuus, jotka jäävät eläkkeelle iän perusteella. Tämä on hyvä kehityssuunta, työurat pitenevät.
Maahanmuuttajien ja vajaatyöllistettävien työllistämisessä Espoo haluaa myös hankintojen kautta edistää sitä, että ne joilta ostetaan palveluita työllistäisivät vajaatyöllisiä. Tämä on hyvä tavoite, jossa tosin ei vielä ole päästy alkua pidemmälle.
Espoossa naisen euro on 88 senttiä. Kaupunki on tekemässä toiminnallisen tasa-arvon suunnitelmaa yhdessä Kuntaliiton kanssa. Kiitos tasa-arvotyön edistämisestä kuuluu erityisesti pitkäaikaiselle valtuutetullemme Sirpa Herellille.
– Suurpellon markkinointi Oy:n osakkeiden ostaminen
Tähän vielä tarkennus. Tällä toimella yhtiö siis käytännössä lopetetaan tarpeettomana. Suurpellon markkinointia jatketaan taseyksikön toimesta sopimuspohjaisesti alueen toimijoiden kanssa. Tämä on kaupungille kustannusneutraali toimenpide ja järkevä, kun aika on ajanut yhtiömuotoisesta markkinoinnista ohi.
– Valtuustokysymys koulujen irtokalustuksesta (Kv-asia)
Opetuslautakunnan vpj. Inka Hopsun pyynnöstä kysyin irtokalusteiden ylläppidosta. Sivistystoimessa on kaluston kunnostajien joukko, eikä heitä olla siirtämässä minnekään. Irtokalusteet hankitaan kilpailuttamalla sopimustoimittajilta. Noin 10 kalustokunnostajaa uudistaa, korjaa ja kierrättää kalusteita koulusta toiseen, hyödynnetään mikä hyödynnettävissä on. Käytännön sanottiin toimivan.
– Jousenpuisto
Jouni J. Särkijärvi (kok.) esitti palauttamista, jotta muutamia kaavamääräykset voitaisiin muuttaa asianmukaisiksi. Esitys raukesi kannattamattomana ja hän jätti jopa eriävän mielipiteen. Särkijärvi siis oli sitä mieltä, että pykälät ovat lainvastaisia. Kaupungin juristit tulkitsivat toisin.
Metroaseman rakentamisen kannalta kaavalla on kiire, siksi kannatimme eteenpäin. Valitettavaa, jos huolella hiottu kaava lähtee valituskierrokselle.
– Kaitaa-Iivisniemi
Lisäysesitykseni: ”lisäksi kaupunginhallitus kehottaa avoimeen vuorovaikutukseen asukkaiden kanssa koko kaavaprosessin aikana” hyväksyttiin yksimielisesti.