Länsiväylä 1.5.2013
Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kokouksessaan 24.4. Espoon korkean rakentamisen periaatteet. Niiden tarkoitus on ohjata 12 kerrosta tai 40 metriä ylittävää asunto- ja toimistorakentamista Espoossa.
Kaupunki voi olla ylpeä erinomaisesta selvityksestä, joka tulee todelliseen tarpeeseen. Tähän saakka Espoossa on kaavoitettu korkeita rakennuksia sinne tänne ja vailla kokonaisnäkemystä paremmasta ja viihtyisämmästä kaupungista. Vihreät ovat tällaista toimintatapaa vastustaneet. Sen sijaa esitimme valtuustossa Keilaniemen kaavan yhteydessä näiden yleisten periaatteiden laatimista.
Kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymät Espoon korkean rakentamisen periaatteet ohjaavat tulevaa kaavoitusta ja muuta maankäytön suunnittelua. Jotta periaatteet varmasti saavat riittävän huomion ja painoarvon, on ne vietävä myös valtuuston käsiteltäväksi valtuuston toivomuksen mukaisesti.
Korkean rakentamisen periaatteille olisi ollut käyttöä jo samassa kokouksessa, jossa ne otettiin käyttöön. Lautakunta hyväksyi Niittykummun tulevan metroaseman yhteyteen hyvin korkean 24-kerroksisen tornitalon, joka ei ole Espoon korkean rakentamisen periaatteiden mukainen. Vihreät esittivät tornin madaltamista 20-kerrokseen.
Niittykummun tornia perusteltiin ainoastaan lyhytnäköisillä taloudellisilla hyödyillä. Kaupunkia rakennetaan kuitenkin seuraaviksi sadoiksi vuosiksi, joten hyötyjä ja haittoja on arvioitava pitkällä tähtäimellä.
Korkean rakentamisen vaikutus Espoon kaupunkikuvaan ja espoolaisten viihtyvyyteen on hyvin suuri. Yleinen käsitys on, että kaupunkia voidaan tiivistää ainoastaan ylöspäin rakentamalla. Espoon korkean rakentamisen periaatteista kuitenkin selviää, että yhtä suureen tehokkuuteen päästään rakentamalla esimerkiksi umpikortteleita, jotka ovat tutkimusten mukaan merkittävästi viihtyisämpiä asuinympäristöjä kuin tornitalot.
Korkea rakentaminen voi olla hieno ja toimiva osa kaupunkia, kunhan selvityksessä mainitut asiat on otettu huolella huomioon. Tornit eivät kuitenkaan ole ratkaisu Espoon kaavoituksen akuuteimpiin ongelmiin, ja onkin tärkeää että niiden sijoituspaikat mietitään huolella.
Kirsi Louhelainen
Kaupunkisuunnittelulautakunnan varapuheenjohtaja (Vihr.)
Risto Nevanlinna
Kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen (Vihr.)
Tiina Elo
Kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja (Vihr.)