Tässä ensi maanantain kaupunginhallituksen asiat avattuna. Esityslistan kokonaisuudessaan löytyy täältä.
Nyt kun kokousten välissä on vain viikko, on listakin kevyempi. Maanantaina riittää kuitenkin kokouksia ja tärkeitä asioita, kun aamun elinkeino- ja kilpailukykyjaostossa evästetään teatterin suunnittelua ja illan valtuustoryhmissä käydään 14.4. valtuuston asiat läpi. Myös metropolihallinto ja muut maan hallituksen päätökset keskusteluttanevat.
Mutta kaupunginhallituksessa siis nämä asiat:
– Uudet toimet sekä virkoja ja toimia koskevat muutokset vuonna 2014
Kaupunginhallitukselle esitetään neljän uuden toimen hyväksyminen sekä 26 virkaa ja toimea koskevaa muutosta. Esitysten kustannusvaikutus vuodelle 2014 on yhteensä 82 500 euroa ja ne sopeutetaan talousarvion sisällä.
Uusista toimista kolme perustetaan palveluliiketoimessa kuukausipalkkaisiksi muuttuneille tuntipalkkaisille, ei kustannusvaikutuksia. Yksi toimi perustetaan, koska pysyvästi kaupungin työnä hoidettavaa tehtävää ei enää ole perusteltua hoitaa vuokratyövoiman käytöllä. Kustannukset kompensoituvat vuokratyökustannusten vähenemisellä.
Virkoja ja toimia koskevista muutoksista 16 liittyy sivistystoimen suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa oppisopimuskoulutuksesta valmistuvien henkilöiden tehtävämuutoksiin. Sosiaali- ja terveystoimen perhe- ja sosiaalipalveluissa vahvistetaan virkaa koskevalla muutoksella kaupungin työllisyydenhoidon johtamista. Loput ovat yksittäisiä tehtävärakenteen muutoksia sosiaali- ja terveystoimessa, sivistystoimessa sekä palveluliiketoimessa.
Ihmettelyä on kuulunut siitä, että sosiaalipuolelle palkataan johtoa eikä käytännön työtä tekeviä. Kysyin asiasta sosiaalipalvelujen johtaja Marja-Liisa Remekseltä, joka vastasi, että heikko työllisyystilanne ja valtion päätös siirtää pitkäaikaistyöttömien palveluita kunnille pakottaa vahvistamaan aikuissosiaalityötä. Haasteena on epäpätevien sosiaalityöntekijöiden suuri määrä (suhde pätevä-epäpätevä noin 40-60%) sekä vaihtuvuus.
Johtava sosiaalityöntekijä osallistuu asiakastyöhön konsultoimalla vaikeissa asiakastilanteissa ja linjaamalla päätöksentekoa. Rooli on erilainen kuin perinteisen hallinnollisen esimiehen. Espoossa tehdään vertailua pääkaupunkiseudun kuntien kanssa mm. sosiaalityöstä. Vantaalla ja Helsingissä johtavia sosiaalityöntekijöitä on enemmän. Espoossa on painotettu työpanosta enemmän välittömään asiakastyöhön.
Vakanssimuutokset vaikuttavat perustelluilta. Pitää vielä varmistaa, mitä sopeutus talousarvion sisällä tarkoittaa käytännössä.
– Kaupunginhallituksen edustajien nimeäminen Pohjoismaiseen ystävyyskuntakokoukseen 24.-27.6.2014 Kristianstadissa (Pöydälle 31.3.2014)
Meiltä ei ilmeisesti ole lähtijöitä. Kun on kyse loma-ajasta, tänne on mahdollisuus ottaa puoliso/seuralainen mukaan, toki omalla kustannuksella.
– Espoon kaupungin rakennusvalvonnan tarkastus- ja valvontatehtävistä sekä muista viranomaistehtävistä päätetyn taksan tarkistaminen
Kuntaliitto on antanut suosituksen rakennusvalvontaviranomaisen tehtävien maksuperusteiksi. Kuntatalouden kannalta menot suositellaan katettavaksi kokonaan rakentajilta perittävillä viranomaismaksuilla. Maksut tulisi suosituksen mukaan vuosittain päivittää yleistä maksukehitystä vastaaviksi.
Rakennusvalvontataksaa on ehdotuksessa tarkistettu tasoltaan yhdenmukaisemmaksi muiden pääkaupunkiseudun rakennusvalvontataksojen kanssa. Rakennusvalvontataksan korotuksella pyritään turvaamaan rakennusvalvonnan taloudelliset toimintaedellytykset. Valtaosa tuloista kertyy rakennusvalvonnan tarkastus- ja valvontatehtäviä sekä muita viranomaismaksuja koskevan taksan maksuista. Nykyinen taksa on tullut voimaan 1.3.2011, minkä jälkeen sitä ei ole korotettu.
Rakennuslautakunnassa on äänestetty siitä, pitäiskö lupa saada 50% halvemmalla hiljaiseen talviaikaan. Esittelijän pohja voitti 6-3, meidän Patric Jensen äänesti esittelijän puolesta, Merva Mikkola alennuksen puolesta. Menisin esittelijän esityksen mukaan.
– Valtuustoaloite lähi- ja luomuruoan käytön edistämisestä (Kv-asia)
Meidän Johanna Karimäen tärkeä aloite, johon on vastattu perusteellisesti. Johtopäätöksenä todetaan, että luomu- ja lähituotteiden käytön lisäämisen suurin este on niiden kalliimmat hinnat verrattuna tavanomaisiin tuotteisiin. Hintaerot vaihtelevat tuotteittain. Joidenkin luomutuotteiden jatkuva saatavuus Espoon tarvitsemissa käyttömäärissä voi myös olla haasteellista.
Mikäli tilaajille osoitettaisiin määrärahat lähi- ja luomutuotteiden ostamiseen, mahdollisia heti lisättäviä luomutuotteita nykyisiltä sopimustoimittajilta hankittuna koulu-, päiväkoti- ja vanhusruokailuun voisivat olla esimerkiksi luomuleipä, -piimä, -viili ja –jogurtti. Samoin vanhusruokailussa lähellä tuotetun mansikkasoseen käyttöä voitaisiin jatkaa.
Mikäli lähi- ja luomumarkkinat kasvavat, on mahdollista, että yksittäisten tuotteiden hankintahinnat halventuvat jollakin aikavälillä.
Espoo Catering käyttää jo nykyisin hankinnoissaan lähi- ja luomutuotteita, siltä osin kuin se on taloudellisesti mahdollista tilaajatoimialoille budjetoitujen määrärahojen puitteissa. Edellä mainittuja tuotteita voidaan käyttää jatkossa enemmän, mikäli siihen budjetoidaan lisää määrärahoja.
Tästä olemme vääntäneet muutamissakin budjettineuvotteluissa. Jotta luomu- ja lähiruokaa voitaisiin tarjota esimerkiksi kouluissa enemmän, pitäisi budjetoida sivistystoimelle enemmän rahaa kalliimman ruoan tilaamiseen. Sinänsä Espoo Cateringissa on sitoutunutta henkilökuntaa, joka mielellään suosisi enemmän luomua, lähiruokaa ja Reilun kaupan tuotteita.