Länsiväylä 21.5.2014
Lastensuojeluasiat ovat olleet viime päivinä julkisuudessa, kun sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto julkistivat 14.5. Suomen ensimmäiset lastensuojelun laatusuositukset.
Lastensuojelun kustannukset ovat kasvaneet voimakkaasti kaikkialla Suomessa. Lastensuojeluntarpeen ehkäisy on sekä inhimillisesti tärkeää, että kustannustehokasta. Yhden huostaan otetun lapsen laitossijoitus maksaa vuodessa lähes 100 000 euroa. Samalla rahalla saa yli seitsemän vuotta intensiivistä perhetyötä.
Myös Espoossa lastensuojelun kasvaviin kustannuksiin ja oikea-aikaiseen palveluiden saatavuuteen on kiinnitetty huomiota. Tarkastuslautakunta totesi arvioidessaan kaupungin vuoden 2013 toimintaa, että lastensuojelussa on entistä vahvemmin keskityttävä ehkäisevään lastensuojeluun ja varhaiseen puuttumiseen. Myös me vihreät olemme korostaneet ennaltaehkäisyn tärkeyttä niin budjettineuvotteluissa kuin sosiaali- ja terveyslautakunnassa.
Olemme tyytyväisiä siihen, että tarkastuslautakunnan havaintoon on tartuttu. Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmassa yhdeksi tavoitteeksi on otettu lasten ja perheiden auttaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja lähellä lapsen kasvuympäristöä. Tähän työhön on varmistettava myös riittävät resurssit.
Espoossa tehdään jo ansiokasta kehittämistyötä lasten ja perheiden palveluissa kiitos asiansa osaavien ja työhönsä paneutuvien virkamiesten. Työn kokonaisvaltaisuutta on parannettu kartoittamalla lasten tilanne myös silloin, kun aikuiset hakevat apua. Työtä tehdään moniammatillisesti ja yhteistyötä tiivistetään edelleen kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Intensiivisempää tukea tarjotaan niille perheille, joilla on eniten tuen tarvetta. Perhetyöhön kehitetään jatkuvasti uudenlaisia toimintamuotoja, myös sähköisiä palveluja. Erityisen tärkeää on, että perhetyötä laajennetaan koskemaan myös kouluikäisiä lapsia ja heidän perheitään.
Varsinaisen lastensuojelu- ja perhetyön lisäksi lasten hyvinvoinnin kannalta olennaisia ovat hyvät peruspalvelut, toimiva terveydenhuolto sekä laadukas opetus ja varhaiskasvatus. Myös onnistuminen maahanmuuttajien kotouttamisessa, työllisyyden edistämisessä ja päihde- ja mielenterveyskuntoutuksessa vaikuttaa lapsiin.
On hyvä, että Espoossa lasten ja perheiden ongelmia on lähdetty määrätietoisesti ratkomaan lisäämällä ennaltaehkäisevää perhetyötä. Tätä työtä ei pidä vaarantaa säästöjen nimissä. Päin vastoin pitkällä tähtäimellä on järkevää kohdistaa laitoshoidosta saatavat säästöt ennaltaehkäisyyn ja näin mahdollistaa yhä useamman perheen auttaminen silloin, kun ongelmat ovat vielä helpommin ratkaistavissa. Tiukalla rekrytointikiellolla ei pidä vaikeuttaa inhimillisesti tärkeitä ja taloudellisestikin järkeviä panostuksia ennaltaehkäisevään työhön.
Espoossa tehdään jo nyt lastensuojelutyötä kuuteen suurimpaan kaupunkiin nähden edullisesti. Ei rankaista hyvästä työstä, vaan kannustetaan lastensuojelussa ja perhetyössä työskenteleviä edelleen kehittämään työtään espoolaislasten ja perheiden parhaaksi.
Tiina Elo, kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja
Inka Hopsu, valtuustoryhmän puheenjohtaja
Teemu Hokkanen, sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen
Pinja Nieminen, sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen
Vihreät