Viime päivien kaikki liikenevä aika on mennyt vaalityöhön, siksi ehdin kirjoittamaan huomisesta kaupunginhallituksen kokouksesta vasta nyt. Toivottavasti huomisia kokouksia siivittää riemu kahdesta vihreästä mepistä.
Alla lista-asiat avattuna, lista kokonaisuudessaan löytyy täältä.
– Vuoden 2014 huhtikuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet (osittain Kv-asia)
Maaliskuussa valtuusto hyväksyi talousarviotarkistukset, joiden mukaan toimintakate paranee 23,3 milj. euroa. Toimialat ennustavat tarkistusten toteutuvan pääosin, mutta sivistystoimen tulokertymä (ilman nettobudjetoituja yksiköitä) on ennusteiden mukaan jäämässä 3,2 milj. euroa talousarviosta. Lisäksi sosiaali- ja terveystoimessa erikoissairaanhoidon ja toimeentulotuen kustannukset ovat ylittämässä talousarvion n. 20 milj. eurolla. Osaltaan sosiaali- ja terveystoimen ylityspaineet johtuvat siitä, että kuluvalle vuodelle on budjetoitu vähemmän kuin viime vuonna kustannuksia toteutui. Mutta osaltaan myös siitä, että erikoissairaanhoidon ja toimeentulotuen asiakasmäärissä sekä kustannuksissa on ollut runsasta kasvua viime vuoteen verrattuna.
Uusimpien arvioiden mukaan verotuloja kertyy tänä vuonna 1 322 milj. euroa eli verotulot olisivat jäämässä n. 15 milj. euroa talousarviota pienemmäksi.
Vuosikate on jäämässä ainoastaan 65,7 milj. euroon ja tilikauden tulos vajoamassa 48 milj. euroa alijäämäiseksi. Nykyisillä ennusteilla vuosikate ja tilikauden tulos olisivat jäämässä n. 29 milj. euroa budjetoidusta.
Palvelujen ostojen kasvu edelliseen vuoteen verrattuna on 4,2 prosenttia ja ulkoisten menojen kokonaiskasvu n. 3,4 prosenttia. Kasvu on edelleen liian isoa suhteessa talousarvion mahdollistamaan kasvuun. Henkilöstökulut ovat tasaantuneet alkuvuodesta ja sen kasvu on 1,9 prosenttia.
Henkilöstömäärä oli 14 138. Kasvua oli vuodentakaisesta yhteensä 211 henkilöä, josta vakinaisia oli 91 ja määräaikaisia 120. Vakinaisten määrä on kasvanut vuoden aikana 0,8 prosenttia ja määräaikaisten 4,3 prosenttia. Työhallinnon palkkatuella työllistettäviä oli kaupungin organisaatiossa töissä 122, mikä on 23 prosenttia enemmän kuin edellisvuoden huhtikuussa.
Tulostavoitteista voidaan jo nyt todeta, että suurin osa talouteen liittyvistä tulostavoitteista ei ole toteutumassa.
– Lausunto metropolihallintolakia valmistelevan työryhmän väliraportista (Kv-asia)
Lausunto lähtee siitä, että vain vähimmäistehtävät -malli eli löysä metropoli on mahdollinen. Ryhmiltä pyydettiin lausunnot luonnoksesta ja ryhmämme otti kantaa vahvan metropolin ja suorilla vaaleilla valittavan valtuuston puolesta. Teemme muutosesitykset tältä pohjalta.
Ryhmien lausunnot piti liittää esityslistan liitteeksi, mutta eipä niitä siellä näy. Tässä Vihreiden lausunto:
”Vihreiden ryhmä yhtyy lausuntoluonnoksen kappaleen 1a analyysiin siitä, että metropolihallinnon suunnittelu on edennyt merkittävästi alkukeväästä ja että metropolilakityöryhmän väliraportti on varsin perusteellinen esitys tulevan metropolihallinnon vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista seutuun ja kuntakenttään.
Edelleen yhdymme näkemykseen, että Helsingin seutu muodostaa tulevaisuudessa entistä yhtenäisemmän yhdyskuntarakenteellisen kokonaisuuden ja että alueen kokonaisedun näkökulmasta tälle alueelle tarvitaan oma metropoliratkaisu maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun ja toteutukseen, sosiaalisen eheyden lisäämiseen ja segregaation torjuntaan sekä näihin liittyvään seudulliseen valmisteluun ja päätöksentekoon.
Lausuntoluonnoksesta poiketen Vihreiden valtuustoryhmä pitää seudun tulevaisuuden kannalta parempana väliraportissa esitettyä laajaa mallia, jossa metropolihallinto hoitaisi laajasti sen toimialaan kuuluvia tehtäviä. Edelleen Vihreiden ryhmä pitää tärkeänä, että metropolivaltuustoon valitaan edustajat suorilla vaaleilla.”
– Valtuustokysymys Barona-aition käytöstä (Kv-asia)
Bymanin kysymys, joka juontaa juurensa siitä, että Sistonen on käyttänyt aitiota omiin tilaisuuksiinsa.
Vastauksessa todetaan, että Espoon kaupungilla on omistuksessaan Barona Arenalla kaksi aitiota (aitiot 342 ja 343), jotka on yhdistetty yhdeksi aitioksi.
Aitio on tarkoitettu kaupungin edustus- ja muihin tilaisuuksiin. Aitiota on harkinnanvaraisesti mahdollista antaa myös muiden tahojen järjestämiin tilaisuuksiin, joissa kaupunki on osallisena. Aitio on kaupungin johdon eli kaupunginjohtajan ja toimialajohtajien käytössä. Myös kaupunginhallituksen puheenjohtajisto on voinut käyttää aitiota. Lisäksi kaupunginjohtaja ja toimialajohtajat ovat voineet hyväksyä toimialansa yksiköiden käyttöpyyntöjä eri tilaisuuksiin.
Tilakeskus laskuttaa aitiovuokran kaupungin yksiköiltä sisäisesti. Muilta tahoilta aitiovuokra on peritty laskulla. Peritty vuokra on ollut vuodesta 2012 eteenpäin 100 euroa / käyttökerta.
Ottelu- ja pääsyliput järjestävä yksikkö on hankkinut itse ja maksanut suoraan Barona Arenalle. Samoin järjestävä yksikkö on itse vastannut mahdollisen tarjoilun ja muun vieraanvaraisuuden tilaamisesta ja järjestämisestä ja maksanut niistä aiheutuvat kustannukset suoraan toimittajalle.
Helsingin sanomat ehti jo uutisoida tästä.
Hesarin mukaan Olavi Louko on sitä mieltä, että johtavien poliitikkojen on täytynyt tietää aition käyttömahdollisuudesta. Minulle asia tuli tämän Bymanin kysymyksen kautta ihan uutena. En ymmärrä, mihin perustuu se, että uuden luottamushenkilön ”täytyy tietää” asioita, jos ei niistä kerrota.
Jos ja kun kaupungilla on edustustiloja (onko muitakin?), joiden käyttö on mahdollista luottamushenkilöille, olisi käyttömahdollisuuksista tiedotettava kaikille avoimesti ja tasapuolisesti. Yleisesti ottaen olisi hyvä koota ohjeistus ja sopia pelisäännöistä keskeisille luottamushenkilöille, jotta kaikki olisivat samalla viivalla tehtävien hoidossa.
Näiltä osin toivomme tarkennuksia vastaukseen.
– Valtuustoaloite espoolaisten pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi (Kv-asia)
Meidän Susanna Rahkosen aloite, jossa esitetään että Espoon kaupunki tehostaa TEM-kuntakokeilun tavoitteiden toteutumista laatimalla erillisen työllisyysstrategian. Siihen sisällytetään mm:
1.) laskelma passiivisen pitkäaikaistyöttömyyden kustannuksista Espoon kaupungille,
2.) arvio aktiivitoimien kustannuksista ja hyödyistä Espoon kaupungille,
3.) suunnitelma työllisyysasioiden koordinoinnista ja yhteistyöstä eri viranomaisten ja toimijoiden kesken,
4.) suunnitelma välityömarkkinoiden edistämisestä ja selvitysmahdollisuudesta perustaa välityömarkkinaorganisaatio tai yhteiskunnallinen yritys yhteistyössä eri toimijoiden kanssa,
5.) suunnitelma avustavien töiden organisoinnista Espoon kaupungissa.
Aloitevastaus on vasta raakile ja esitämme palauttamista uudelleen valmisteltavaksi.
– Valtuustoaloite palvelujen kehittämisestä henkilöstön ideoiden pohjalta (Kv-asia)
Tiina Ahlforsin (vas.) aloite.
Vastauksessa todetaan, että henkilöstön tekemiä kehittämisideoita ja niiden yhteistä jatkokehittämistä varten on avattu Essiin uusi keskustelukanava. Aiemminkin aloitteita on voinut esittää henkilöstötoimikunnan käsiteltäviksi. Lisäksi vuosittain pidetään kaupunginjohtajan innovaatiokilpailu.
– Lausunnon antaminen kuntarakennelain mukaisesta esityksestä yhden kiinteistön siirtämiseksi Vihdistä Espooseen (Kv-asia)
Vihdin kunnan Ollilan kylässä Espoon rajalla sijaitsevan kiinteistön omistaja on pyytänyt Vihdin kunnalta lupaa siirtää kiinteistönsä Espoon kaupunkiin.
Esitys on, että Espoon kaupunki ei puolla yksittäisen kiinteistön 927-430-1-83 siirtämistä Espoon kaupunkiin, koska kunnan rajaa tulee käsitellä kokonaisuutena. Samalla valtuusto ilmoittaa, ettei asiasta ole tehty yhtään huomautusta.
Espoo ja Vihti eivät ole asian aiemmassa vaiheessa puoltaneet kiinteistön siirtämistä Espoon kaupunkiin ja myös Maanmittauslaitoksen lausunto on ollut kielteinen.
Asia on esillä Vihdin kunnanhallituksessa 26.5.2014 ja päätösesitys on edelleen kielteinen.
Koska Espoossa ei ole asian johdosta tehty yhtään huomautusta, Espoollakaan ei ole syytä muuttaa aiempaa kantaansa.
Tästä äänestettiin viimeksi valtuustossa ja tulos oli tiukka: 37-35, 1 tyhjä. . Vihreiden ryhmä äänesti kokonaisuudessaan perussuomalaisten esityksen puolesta, että olisi perusteltua ottaa nämä vihtiläiset espoolaisiksi.
On siis loogista, että jatkamme nyt kh:ssa samalla linjalla.
– Kaupunginhallituksen edustajan nimeäminen Pohjoismaiseen ystävyyskuntakokoukseen 24.-27.6.2014 Kristianstadissa
Myös Byman haluaa mukaan.
– Valtuustoaloite perhetyön palvelujen kehittämisestä (Kv-asia)
Kai Lintusen (kok.) aloite. Vastaus on hyvä ja perusteellinen. Kirjoitimme aiheesta myös Länsiväylään.
– Kortesmäki (Kalajärvi II, itäosa), asemakaavan ja asemakaavanmuutoksen hyväksyminen sekä maankäyttösopimusten hyväksyminen, alue 721000, 85. kaupunginosa Kalajärvi, (osittain Kv-asia)
Asemakaavan tavoitteena on Kortesmäen väljästi rakennetun pientaloalueen ominaispiirteet huomioiva täydennysrakentaminen, joka tukee tulevaisuudessa tapahtuvaa laajempaa Kalajärven alueen kehittämistä. Kokonaisrakennusoikeus on noin 70 000 k-m², josta asuinrakentamisen osuus on noin 68 000 k-m². Suunnitelmassa on esitetty erilaisia asumisratkaisuja pienkerrostaloista kytkettyihin erillistaloihin ja myös merkittävä määrä kaupungin luovutettavaksi soveltuvia omakotitalotontteja.
Kalajärvi II kaava hyväksyttiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa 2.6.2010. Silloin viilattiin ekologisen käytävän leveyttä, joka tosin on kaava-alueen länsiosassa. Maankäyttöneuvottelut ovat takunneet ja nyt tuodaan hyväksyttäväksi vain itäinen osa kaavasta. On ok jos näin saadaan Kalajärven keskustaa kehittymään.
– Holmanpuisto II, asemakaavan ja asemakaavan muutoksen sekä maankäyttö- ja esisopimusten hyväksyminen, alue 322300, 22. kaupunginosa, Olari (osittain Kv-asia)
Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tavoitteena on kaavoittaa laadukasta asumista ja viherympäristöä alueen paikalliset luonnonolot, kaupunkikuvallinen sijainti ja rajaavat yhdyskuntatekniset lähtökohdat huomioiden.
Asemakaava- alue ulottuu Keskuspuisto I- osayleiskaavan alueelle sekä Espoon eteläosien yleiskaavan V- alueille.
Asemakaavalla säilytetään kolme korpialuetta ja haapametsä ja mahdollistetaan alueellinen hulevesijärjestelmä sekä kaksi ekologista yhteyttä; mm liito-oravalle ja lepakolle. Asemakaavan energiatehokkuutta on tarkasteltu.
Asemakaava- alueelle on suunniteltu uutta asuinkerrosalaa n. 51 400 k‑m2. Uuden asumiseen kaavoitettujen kortteleiden pinta- ala on n. 5,9 ha koko kaava-alueen ollessa n. 23,6 ha. Uusia asukkaita alueelle tulee n. 1 140 henkilöä.
Tätä väännettiin viime kaudella pitkään lautakunnassa, jotta saatiin torpattua keskuspuiston nakertaminen. On puolestani ok näin.
– Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle kunnallisvalituksesta, joka koskee valtuuston 24.3.2014 kokouksen päätöksiä kaupunkisuunnittelulautakunnan erottamisesta ja uuden kaupunkisuunnittelulautakunnan vaalia
Lautakunnasta erotettu Maria Taipale on tehnyt kunnallisvalituksen.
– Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle valitusten johdosta, Lommila, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 630102
Lausunnossa perustellaan pitkästi, miksi valitukset pitäisi hylätä ja kaava pitää voimassa. Koska äänestimme valtuustossa kaavaa vastaan ja koska Ely-keskuksen valitus on hyvä ja perusteellinen, esitämme että kaupunki yhtyisi siihen ja kumoaisi valtuuston päätöksen.
– Päätökset ja kirjelmät
– Vieraanvaraisuusohje
– Ulkopuolisten tahojen kustantamien matkojen ja muiden taloudellisten etujen vastaanottaminen, kaupunginjohtajan kirje 6.4.2006 ja Kuntaliiton yleiskirje 27.10.2005 (21/80/2005)
– Hyvä hallintotapa -suositus, kaupunginhallitus 14.12.2010
– Sisäisen valvonnan yleisohje
Valtuusto päätti 27.1.2014 muun ohessa kehottaa kaupunginhallitusta täydentämään pelisäännöt kaupungin ja yhteisöjen väliselle yhteistyölle, jotta voidaan varmistaa avoimuus, läpinäkyvyys ja kumppaneiden tasapuolinen kohtelu.
Lisäksi valtuusto hyväksyi toivomuksen, että kaupunginhallitus laatii helppolukuiset ohjeet siitä, mitä esteellisyys tarkoittaa ja miten tulee toimia, jos on esteellinen sekä siitä, mitä voidaan pitää lahjuksen ottamisena. Lisäksi luottamushenkilöiden ja virnahaltijoiden oikeudellinen vastuu tulisi selkeyttää helppotajuisesti. Ohje tulisi jakaa kaikille kaupungin luottamushenkilöille ja viranhaltijoille.
Nämä ovat Louko-casen jälkihoitoa. Tarpeelliset ohjeistukset. Myös Barona-areenan aition leväperäinen käyttö osoittaa, että ohjeistuksia tarvitaan.