Tänään käytiin valtuustossa viiden tunnin keskustelu Länsimetron jatkosta. Lukuisten äänestysten jälkeen hankkeen toteutuspäätökset hyväksyttiin lopulta selvin numeroin 64-10-1 (tyhjä).

Vaikka kyse oli rahoituspäätöksistä, oli silti tärkeää käydä avoin keskustelu siitä,  mitä hanke tarkoittaa Espoon tulevaisuuden ja erityisesti talouden kannalta. Kirjoitimme aiheesta myös kannanoton.

Omassa puheenvuorossani nostin nostin esiin kaksi asiaa: Päätöksentekoprosessin ja joukkoliikenteen kehittämisen kokonaisuutena.

Neuvottelujen tuloksena valtuusto hyväksyi neuvottelutoimikunnan yksimielisenä esityksenä meidän Saara Hyrkön valmisteleman lisäysesityksen:

Lisäksi valtuusto edellyttää, että hankkeen riskienhallinnasta, kustannusten kehittymisesta sekä pitkän aikavälin vaikutuksista kaupungin käyttötalouteen raportoidaan valtuustolle säännöllisesti.

On tärkeää että kaupungin päätöksenteko on avointa ja läpinäkyvää ja päättäjille annetaan riittävät eväät päätöksentekoon ja päätökset perustellaan myös kuntalaisille. Tätä olen peräänkuuluttanut koko valtuustourani, ja uskon että pääsemme tässäkin asiassa vähitellen eteenpäin.

Muistutin myös valtuuston 2006 metropäätöksen 12 ehdosta. Ne ovat yhtä lailla valtuuston päätöksiä, joiden toteutumista pitää edistää.

Moni valtuutetuista nosti esiin poikittaisliikenteen tarpeen, niin minäkin. Metroinvestoinnilla ei voida kuitata Espoon joukkoliikenteen kehittämistä.

Metro mullistaa eteläisen Espoon joukkoliikenteen. Liityntäliikenteeseen on panostettava, jotta ihmiset saadaan metron käyttäjiksi. Säästämällä liityntäbusseista vähennetään metron houkuttelevuutta, eikä meillä ole siihen varaa.

Joukkoliikenteestähän päättää viime kädessä HSL:n hallitus. Konsernijaostolle on  tiukassa taloustilanteessa valmisteltu lausuntoja siltä pohjalta, että karsitaan vuoroja ja nostetaan lipunhintoja. Jaoston enemmistö on onneksi ollut eri mieltä.

Huolestuttavaa on, että HSL:n taloussuunnitelmien mukaan Matinkylän metron investointikustannukset uhkaavat nostaa lipunhintoja vuonna 2016 yli 10%. Tämä johtuu siitä, että pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmä on linjannut ja kunnat päättäneet HSL:n valtuustokauden tavoitteeksi seuraavaa:

Lipputuottojen kasvun oltava vähintään kokonaiskustannusten kasvua vastaava ja kuntaosuuksilla katetaan kokonaiskustannuksista enintään nykyisen suuruinen osuus.

Lipputuloilla on siis katettava 50% ja tämä koskee myös HSL:n 35% osuutta metron investointikustannuksista. Metron jatkon myötä paineet kasvavat, ellei infrakustannusten maksuperusteisiin saada muutosta.

Poikittaisliikenteen osalta Raide-Jokerin lisäksi konkreettinen hanke on ns. Jokeri II, eli runkolinja 560 välille Matinkylä – Leppävaara – Myyrmäki. Konsernijaosto kiirehti hanketta lausumalla, että linja pitäisi saada liikkeelle viimeistään vuoden 2018 aikana.

Kävimme viime viikolla Kalajärvellä esittelemässä asukkaille kuntauudistusta. Suurin huoli siellä kohdistui joukkoliikenteeseen. Meidän on pidettävä huoli siitä, että metron ohella huolehdimme koko Espoon joukkoliikenteestä.