Högnäsin kaavaprosessi vietiin eilen kaupungin osalta päätökseen, kun valtuusto hyväksyii kaavan äänin 54-20-1. Sitä ennen esittämäni kaavan palautus uudelleen valmisteltavaksi hävisi äänin 24-49-2.
Kaavaa oli vireillä pitkään ja itsekin osallistuin sen valmisteluun viime kaudella kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Kirjoitin aiheesta laajemmin elokuussa. Näin puhuin valtuustossa:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,
Olemme päättämässä luonnoltaan erittäin herkän ja ympäristöltään poikkeuksellisen arvokkaan alueen kaavoittamisesta omakotialueeksi.
Kaava-alue rajautuu Bodominjärveen sekä Matalajärven Natura-alueeseen, joka on nykyään osa Nuuksion kansallispuistoa. Linnustoltaan ja kasvistoltaan arvokas Matalajärvi on äärimmäisen huonokuntoinen järvi, jonka kunnossapito vaatii suuria ponnistuksia. Järven valuma-alueen merkittävä lisärakentaminen ei voi olla vaikuttamatta järven tilaan. Järven kuormitus lisääntyisi arvioidun 500 uuden asukkaan myötä väistämättä.
Viranomaiset ovat lausunnoissaan sekä Natura-arviossa esittäneet asukasmäärän ja rakennusoikeuden merkittävää vähentämistä, mutta tätä ei kaavan valmistelussa ole otettu huomioon eikä tehty.
ELY-keskuksen mukaan yleiskaava ei ole riittävästi ohjannut kaavan valmistelua. Sama tilanne oli esimerkiksi Turvesuon retail-park kaavan yhteydessä ja kaava kaatui oikeudessa.
ELYn mukaan tarvitaan suojavyöhyke, jotta asuinrakentaminen ei rajautuisi arvokkaaseen, kansallispuistoon kuuluvaan lehtoalueeseen alueen pohjoisosassa. Nyt suojavyöhykkeenä toimii kapea kaistale, jolle saa rakentaa tarpeellisia kulkuyhteyksiä – siis tien.
Voidaan perustellusti kysyä, onko lausuntoja ja Natura-arviota huomioitu riittävästi. Ja nyt kun Matalajärvi on liitetty osaksi Nuuksion kansallispuistoa, voidaan myös kysyä, voiko kansallispuiston välittömään läheisyyteen rakentaa melko tiiviin pientaloalueen?
Matalajärven Natura-alueen siirryttyä Metsähallituksen hallintaan, siellä on tehty uusia tutkimuksia ja löydetty uusia harvinaisia ja osin uhanalaisia hyönteislajeista, jotka elävät lähteissä ja lähdevaikutteisissa ympäristöissä. Tutkimukset osoittavat, että kyse on todellakin ainutlaatuisesta luontokohteesta.
Pientaloille riittää Espoossa tilaa vähemmän herkillä alueilla. Högnäsiinkin niitä voidaan rakentaa, mutta huomattavasti vähemmän. Vain siten voidaan varmistaa, että Natura-alueet Matalajärvi pystytään varmuudella suojelemaan tuleville polville.
Jos kaava hyväksytään, Matalajärven ja alueen muiden luontoarvojen pelastaminen vaikeutuu entisestään. Myös valitusperusteet ovat olemassa, kun sekä ELY-keskus että Metsähallitus ovat vaatineet asukasmäärän vähentämistä luontoarvojen turvaamiseksi ja tätä on myös Natura-arviossa esitetty.
Näillä perustein Vihreiden ryhmä esitti palautusta kh:ssa ja teen nyt saman esityksen, joka on jaettu teille numerolla 1:
”Asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että rakennusoikeuden määrää vähennetään merkittävästi ja varmistetaan, että rakentaminen sopeutuu rakennustavaltaan ja sijainniltaan ympäristöön yleiskaavan mukaisesti. ELY-keskukselle varataan mahdollisuus antaa kaavaehdotuksesta lausunto.”