Maanantain kaupunginhallituksessa teknisen toimialan johtajan valinta (valitaan virkavaalilla valtuustossa) sekä lausunnot Kehä I:n tiesuunnitelmasta (Keilaniemen kohta) ja 4. vaihemaakuntakaavasta (tuulivoimaa ja viheralueita).
Alla lista-asiat avattuna. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.
– Teknisen toimen johtajan viran vakinainen täyttäminen teknisessä ja ympäristötoimessa (Pöydälle 2.3.2015)
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto suorittaa virkavaalin teknisen toimen johtajan valinnasta.
Asia siis jäi pöydälle viime kokouksessa, jotta valtuustoryhmät ehtivät haastatella kärkihakijat. Yllättäen kaupunginjohtaja päätyikin esittämään virkavaalia. Pidän tätä yllättävänä siksi, että kun itse esitin tätä vaalivaihtoehtoa valintaprosessin alkuvaiheessa, kaupungin juristit olivat sitä mieltä, että toimialajohtajan valinnassa laki edellyttää esittelypakkoa.
No lopputulos on sinänsä hyvä, vaikka olisin tietysti toivonut, että oltaisiin alusta asti ja hyvässä järjestyksessä edetty tällä linjalla. Nyt toivon ryhmien ja valtuutettujen välistä avointa keskustelua siitä, millaista teknisen toimen johtajaa kaupungille halutaan. Koska valinta tehdään yhdellä äänestyskierroksella, voi kisa ehdokkaiden välillä olla todella tiukkakin.
Oma ja ryhmämme ykkösehdokas on Lahden teknisen toimen johtaja Matti Kuronen. Kurosella on 35 vuoden ikäänsä nähden todella monipuolinen työkokemus sekä yksityiseltä että julkiselta puolelta ja nyt vastaavasta tehtävästä Suomen 6. suurimmassa kaupungissa. Hän on rationaalinen, faktaorientoitunut ja luotettava johtaja, jolla olisi kyky uudistaa toimintakulttuuria avoimeksi. Juuri sitä Espoo nyt tarvitsee. Kurosta on kritisoitu liian nuoreksi. Minusta hän on ikäisekseen ehtinyt kartuttaa harvinaisen monipuolisesti kokemusta, mikä osoittaa että kyvykkyyttä löytyy.
Valtuusto valitsee teknisen toimen johtajan kokouksessaan 23.3.
– Sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöasioiden jaoston jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia)
Demareiden paikka.
– Sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöasioiden jaoston varajäsenen vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali (Kv-asia)
Meidän paikka, Leila Tauriaisen (Vihr.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Saana Raittilan (Vihr.) tilalle Niina Tapanaisen (Vihr.).
– Espoon uuden sairaalan aula- ja turvallisuus palvelujen organisointi HUS -Servis liikelaitoksen ja HUS -Kiinteistö Oy:n Turvapalvelujen hoidettavaksi (Kv-asia)
Esitetään valtuustolle, että Espoon uudessa, vuonna 2016 valmistuvassa sairaalassa aula- ja turvallisuuspalvelut organisoidaan HUS-Servis liikelaitoksen ja HUS-Kiinteistöt Oy:n Turvapalvelujen kautta ja Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitoksen ko. liiketoimintaan liittyvä aula- ja turvallisuuspalvelujen henkilöstö siirretään HUS-Servis liikelaitoksen palvelukseen
HUS Jorvin alueelle ja sen kaikkiin kiinteistöihin syntyy ehyt aula- ja turvallisuuspalvelujen kokonaisuus, minkä ansiosta palveluihin ohjautuminen, asiointi ja alueella liikkuminen on helppoa ja turvallista. Suunnitellussa toimintamallissa palveluresurssien käyttö voidaan optimoida ja saada synergiahyötyä. Palvelun toteuttaminen HUS-Servis liikelaitoksen ja HUS- Kiinteistöt Oy:n Turvapalveluiden toimesta on kustannustehokasta. Toimintaa ja palvelujen laatua kehitetään yhteistyössä. Kustannustehokkuutta seurataan säännöllisesti. Henkilöstön asema turvataan kaupungin yleisten henkilöstöperiaatteiden mukaisesti.
Päätösehdotuksen mukainen muutos vaikuttaa yhteen vakinaisessa työsuhteessa olevaan, Espoon Kiinteistöpalvelut -liikelaitoksen aula- ja turvallisuuspalvelujen työntekijään.
Tämä on hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa yksimielisesti.
– Espoon uuden sairaalan logistiikka palvelujen organisointi HUS-Logistiikka liikelaitoksen hoidettavaksi (Kv-asia)
Esitetään valtuustolle, että Espoon uudessa vuonna 2016 valmistuvassa sairaalassa tarvittavat logistiikkapalvelut organisoidaan HUS-Logistiikka liikelaitoksen kautta ja Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitoksen ko. liiketoimintaan liittyvän henkilöstö siirretään HUS-Logistiikka -liikelaitoksen palvelukseen vanhoina työntekijöinä liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti uuden sairaalan valmistuttua. Edelleen esitetään, että Espoon uuden sairaalan logistiikan palvelukonsepti pilotoidaan Espoon sairaalan nykyisillä osastoilla yhteistyössä HUS-Logistiikka liikelaitoksen kanssa ennen uuden sairaalan käynnistymistä.
Espoon rooli tilaajana ja päätöksentekijänä säilyy. Logistiikkapalvelujen keskittäminen HUS-Logistiikan hoidettavaksi takaa sekä Jorvin sairaalassa että Espoon sairaalassa samojen hoitotarvikkeiden käytön. Tämä sujuvoittaa potilaiden siirtymistä erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon Espoon sairaalaan ja edistää hoidon jatkuvuutta ja tuottaa merkittävää synergiahyötyä.
Palvelun toteuttaminen HUS-Logistiikan toimesta on kustannuksiltaan edullisempaa kuin kaupungin omana toimintana. Ennen uuden sairaalan käynnistymistä suunnitellun pilotoinnin tarkoituksena on yhdenmukaistaa käytäntöjä Jorvin kampuksella ja varmistaa muutoksen sujuva toteutuminen.
Muutoksella ei ole henkilöstövaikutuksia Espoo Logistiikka tai Espoo Talouspalvelut -liikelaitosten henkilöstölle. Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitoksen palveluksessa olevat 5 työntekijää hoitavat tällä hetkellä Puolarmetsän sairaalan sisäisen kuljetuksen.
Tämäkin on hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa yksimielisesti. lautakunta on lisäksi päättänyt, että sille raportoidaan ensimmäisen toimintavuoden jälkeen toimintaan, laatuun ja kustannuksiin liittyvistä vaikutuksista.
– Valtuustoaloite koululaisten taulutietokoneiden hankintaedellytysten selvittämisestä (Kv-asia)
Kai Lintusen (kok.) aloite, jossa esitetään, että Espoo selvittää nopeasti koululaisten tablettien hankintaan ja käyttöönottoon liittyvät hyödyt, haasteet ja kustannukset sekä mahdollisesti saatavat säästöt koko kouluverkon laajuisesti ja tuo tablettien hankintaedellytykset valtuustoon arvioitaviksi ja päätettäviksi ko. selvityksineen.
Vastauksessa todetaan mm. että Espoossa on lähdetty liikkeelle hankkimalla joulukuussa 2014 perusopetuksen opettajille henkilökohtaiseen käyttöön tablettitietokoneet. Hankinnan avulla vahvistetaan opettajien IT-osaamista ja tuetaan positiivista ja rakentavaa kehittämisilmapiiriä. Opettajien osaamista vahvistamalla valmistaudutaan oppilaiden käytössä olevien tablettien ja muiden päätelaitteiden määrän kasvuun sekä uusien opetussuunnitelman perusteiden tavoitteiden saavuttamiseen.
Edelleen todetaan, että oppilaskohtaisten tablettien hankinta tulee nostamaan kaupungin koko laitekannan lukumääräisesti yli kaksinkertaiseksi. Tämä edellyttää hyvin suunniteltua, esimerkiksi kolmelle vuodelle jaksotettua käyttöönottoa. Samalla on pidettävä huolta siitä, että kaupungilla on valmius hallita kasvanut laiteomaisuus, mukaan lukien koulujen tarvitsema kyvykkyys laitteiden sisällön hallintaan.
Oppilaiden kokonaismäärän ollessa n. 35 000, kolmelle vuodelle jaksotettu hankinta edellyttää 11 000 – 12 000 laitteen vuosittaisia hankintoja. Riippuen hankittavien laitteiden tyypistä hankintojen vuosiarvo asettuu siten karkeasti 3,3 milj. euron ja 6 milj. euron välille. Ja koska laitteiden käyttöikä on kolmisen vuotta, on varauduttava vastaavaan jatkuvaan vuosikustannukseen.
Valmistelussa on opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan esittämä pilotointi, jossa digitaalista oppimisympäristöä, oppilaskohtaisine laitehankintoineen, pilotoidaan vähintään luokkakoossa sekä perusasteella että lukiossa lukuvuodesta 2015-2016 alkaen. Pilotointia suunnitellaan yhtä luokkakokoa laajempana, jotta saataisiin eri vuosiluokkatasoilta kokemuksia. Vastaava pilotointi tullaan toteuttamaan ruotsinkielisissä sivistyspalveluissa.
– Lausunnon antaminen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tiesuunnitelmasta Kehä I (mt 101) parantaminen välillä Länsiväylä (kt 51) – Tapiolantie, Espoo (Pöydälle 2.3.2015)
Tämä jäi viimeksi pöydälle ja kaupunginhallitukselle luvattiin laajempi kokonaisselvitys hankkeen toteutusedellytyksistä. Lausunto on nyt kirjoitettu uusiksi tästä näkökulmasta. Siinä esitetään hankkeen toteuttamista vaiheittain ja Tapiolantien risteyksen säilyttämistä ensimmäisessä vaiheessa valo-ohjattuna.
Lausunnossa ei kuitenkaan oteta millään tavalla kantaa vaiheiden sisältöön. Ja Tapiolantien väliaikaisen järjestelyn kohtalokin jää auki, ainoastaan todetaan, ettei ramppijärjestelyä toteuteta ensimmäisessä vaiheessa.
Tämä vaatii vielä pureskelua. Byman jätti jo viime kokouksessa pöytäkirjamerkinnän, jossa kiteytyvät suunnitelman ongelmat:
”Ei ole mitään järkeä tuhlata valtion ylläpitämään yleisen maatiehen kaupungin varoista 100 miljoona euroa Karhusaarentien tunneli- ym. ratkaisuihin kohdassa, joka ei ole pahasti ruuhkautunut. Parempia kohteita parannettavaksi on useita. Karhusaarentie voidaan säilyttää nykyisellään tai tehdä siitä bulevardimainen.
Tiesuunnitelmaa tulee muuttaa Itärannan asuntoyhtiöiden muistutuksessa esitetyn mukaisesti siten, että Kehä I:n avoimen väylästön, Otasolmun kiertoliittymän ja tunnelinsuiden vähimmäisetäisyys Itärannan asuinrakennuksista on vähintään 70 m. Erittäin tärkeää on toteuttaa Tapiolantien liittymävaihtoehto yva-yhteysviranomaisen hyväksymän vaihtoehdon A2:n kaltaisena esim. tiesuunnitelmaan sisältyvän littymävaihtoehdon 1 tai 2 mukaisesti.”
– Valtuustokysymys Suomenojan venesataman maaperän saastumisesta (Kv-asia)
Bymanin valtuustokysymys Suomenojan venesataman saastuneisuudesta ja sen vaatimista toimenpiteistä.
Vastauksessa todetaan, että ympäristökeskus on aloittanut pilaantuneiden maa-alueiden kartoituksen ja seurannan vuonna 1992. Silloin laadittiin ensimmäinen kartoitus maa-alueista, jotka ovat saattaneet pilaantua teollisuus-, kaatopaikka- tai muun toiminnan seurauksena. Kohdeluetteloa on päivitetty jatkuvasti ja vuonna 2004 luetteloon lisättiin mm. venesatamat.
Edelleen todetaan, että satama-alueen maaperän kunnostus ja pilaantuneiden ruoppausmassojen poisto hoidetaan Finnoon aluekehityshankkeeseen kuuluvan esirakentamisvaiheen yhteydessä. Sitä varten tullaan tekemään riskiarvio ja kunnostussuunnitelma. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tekee päätöksen Uudenmaan ELY-keskus, joka antaa tarvittavat määräykset. Kunnostuskustannusten suuruus määräytyy poistettavien massamäärien ja niiden käsittelytarpeen perusteella. Tämänhetkisten arvioiden mukaan satamakentän puhdistus maksaisi 1 – 1,5 milj. euroa. Satama-altaan pilaantuneen sedimentin puhdistuskustannukset ovat samaa suuruusluokkaa, joten yhteiskustannus olisi noin 3 milj. euroa. Täsmällistä tietoa kustannusten rahoituksen jakautumisesta ei ole tällä hetkellä käytettävissä.
Perusteellinen vastaus on tullut ympäristölautakunnan kautta.
– Valtuustokysymys Länsimetron automatisoinnin kustannuksista Espoon kaupungille (Kv-asia)
Bymanin kysymys, johon ei vielä ole vastausta.
– Lausunnon antaminen Uudenmaan liitolle Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavaluonnoksesta
4. vaihemaakuntakaavassa käsitellään viittä teemaa: elinkeinoja ja innovaatiotoimintaa, logistiikkaa, tuulivoimaa, viherrakennetta sekä kulttuuriympäristöjä.
Ehdin vasta pikaisesti silmäillä lausunnon. Se on ilahduttavan tuulivoimamyönteinen ja viheralueita on kommentoitu pitkästi. Luen tämän vielä ajatuksella ennen kokousta. Katsokaapa asiasta kiinnostuneet, onko jotain lisättävää/poistettavaa. Teksti löytyy PDF-muodossa täältä.