Valtuustossa käsiteltiin tänään huhtikuun 2015 kuukausiraportti. Kävin puhumassa hankintatoimen kehittämistarpeista.

Espoossa hankintatoimi on organisaatiossa hajallaan ja vajaasti resursoitu. Puheesta jäi pois johtopäätös: Hankinta-asiat on tarpeen keskittää yhteen organisaatioon, jotta niukat resurssit saadaan tarkoituksenmukaisesti kohdennettua. On tarpeen huolella pohtia, mikä on hankintatoimen oikea paikka kaupunkiorganisaatiossa. Kyse on strategisesti todella merkittävistä toiminnoista. Siksi en pidä hyvänä hankintojen keskittämistä liikelaitokseen, joka hoitaa lähinnä operatiivista hankintojen toimeenpanoa.

Alla puheenvuoroni kokonaisuudessaan.

*   *   *

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

seurantaraportin luvut osoittavat, että meidän on jatkettava määrätietoisesti työtä tuottavuuden parantamiseksi ja turhien menojen karsimiseksi, jotta asukkaille tärkeät palvelut pystytään turvaamaan.

Kaupunginhallituksen viimeviikkoisessa iltakoulussa käytiin läpi talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman tavoitteiden toteutumista.

Nostan sieltä esiin yhden huolestuttavan asian, johon meidän on tarpeen puuttua:

Hankintapalveluiden tilanne on kriittinen. Resurssipulan takia kaikkia kilpailutuksia ei ehditä tehdä ajallaan. Hankintapuolen suunniteltu Tatu-projekti on saatava kiireellisesti käyntiin.

Kysyin hankintapalveluiden ongelmista kaupunginhallituksessa kuukausiraportin käsittelyn yhteydessä. Sain vastaukseksi, että henkilökunnassa on vajetta poislähteneiden takia ja käynnissä on kahden hankintapäällikön rekrytointi. Myös tilaaja-tuottajatoimintojen uudelleen organisointi vaikuttaa hankintatoimeen.

Hankintatoimi on yksi kaupungin keskeisistä strategisia yksiköistä, johon on tarpeen panostaa. Sen merkitys vain korostuu, kun palveluita ostetaan yhä enemmän ulkoa. Pitää muistaa, että hankinnoissa on kyse paitsi lyijykynistä, myös miljoonien eurojen ostopalveluista, joista esimerkkinä ICT-hankinnat.

Parannettavaa kaupungin hankintaosaamisessa riittää. Siitä vakavana osoituksena 9600 kadonnutta tietokonetta. Myös Suomenojan sataman sotkuja setvittäessä on käynyt ilmi, että hankintaohjeistuksissa ja valvonnassa on puutteita.

Niitä on ryhdytty korjaamaan, mutta kyse on operatiivisia hankintaohjeita laajemmasta kokonaisuudesta.

Arvoisa puheenjohtaja,

Hankintatoiminnot on kaupungissa hajautettu. Hankintapalvelut sijaitsevat Espoo Talouspalvelut -liikelaitoksessa. Siellä tehdään hankintojen kilpailuttamista ja sopimusseurantaa.

Strateginen hankinta puolestaan on konsernihallinnossa. Viiden vakanssin voimin tehdään kaupunkitasoista hankintojen ohjausta ja edistetään hankintojen kautta kaupungin strategisia tavoitteita.

Lisäksi toimialat tekevät itse alle 30 000 euron hankintoja.

Hankintojen ohjaaminen on tällä hetkellä etäällä luottamushenkilöistä. Toimintojen hajautuminen vaikeuttaa seurantaa entisestään. Päättäjien tulee kuitenkin voida olla perillä hankintaorganisaatiosta voidakseen sitä valvoa.

Myös tarkastuslautakunta on kiinnittänyt asiaan huomiota. Se  hyväksyi viime kokouksessa arviointimuistion, jossa todetaan: ”Palvelujen ostojen kehitystä on tarkasteltava toimialoittain. Palvelujen ulkoistamisen myötä palvelutuotannon valvonta muuttuu haasteellisemmaksi. Tähän on varattava riittävät resurssit.”

On selvää, ettei tehokkuushyötyjä saada irti, jos ulkoisten palveluntuottajien toimintaa ei valvota. Päin vastoin  sotkujen jälkiselvittely jälkikäteen tulee kalliiksi.

Hyvät valtuutetut,

Vielä muutama sana hankintojen kestävyydestä. Meillä on kaupunginhallituksen päätös vastuullisten hankintojen edistämisestä. Meiltä kuitenkin puuttuu henkilö, jonka vastuulle kestävien hankintojen edistäminen kuuluu. Helsingissä ja Vantaalla vastuuhenkilöt on.

Hankintaosaaminen on myös avainasemassa cleantechin ja vihreän talouden edistämisessä. Pääkaupunkiseudun kaupungit linjasivat yhteisissä hallitusohjelmatavoitteissa, että haluavat rakentaa seudusta kansainvälisesti merkittävän smart city-, clean tech- ja biotekniikkakokeilu- ja esimerkkialueen.

Espoolla on nyt näytön paikka. Piloteista ja kokeiluista on päästävä pysyviin käytäntöihin. Puhdasta teknologiaa pystytään edistämään erityisesti elinkeinopolitiikalla, maankäytön, rakentamisen ja liikenteen ratkaisuilla sekä energiatuotannolla ja -käytöllä. Avainasemassa ovat kuntien omat hankinnat.

Espooseen tarvitaan lisää kestävien hankintojen osaamista. Uudenlainen teknologia vaatii uudenlaista osto-osaamista. Hyvätkään strategiapäätökset eivät auta, jos kenelläkään ei ole aikaa ja taitoa niitä toteuttaa.

Jokaiseen hankintaan ja kilpailutukseen on saatava mukaan kestävän kehityksen kriteerit. Kilpailutus- ja osto-osaamista ei voi ulkoistaa markkinoille. Valvonnasta puhumattakaan.

Kiitos!