Megapitkä lista ja isoja asioita kevätkauden viimeisessä kokouksessa.
– Kaupunginhallituksen konsernijaoston varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia)
Maria Guzeninan (SDP) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Minna Eväsojan (SDP) tilalle Jukka Vilske (SDP).
– Ympäristölautakunnan varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia)
Mika Leppisen (Kok.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Anne-Maritta Talaslahden (Kok.) tilalle Atte Kaleva (Kok.).
– Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Espoon Asunnot Oy:n otettavalle lainalle vuokra-asuntokohteiden Bullet-lainojen osittaista jälleenrahoittamista varten (Kv-asia)
Espoon Asunnot on rahoittanut yhdeksän vuosina 1995 -1995 valmistunutta vuokra-asuntokohteen rakennuttamista ns. vanhoilla korkotukilainoilla. Alkuperäisten lainojen laina-ajat olivat 35 vuotta ja olisivat siten ulottuneet vuoteen 2030 asti. Lainoja on välillä uudelleen järjestelty ja nyt järjestellään taas alkuperäistä maksuaikataulua vastaavaksi.
– Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Pitkäjärven Vapaaehtoisen Palokunta Ry:n lainalle (Kv-asia)
Pitkäjärven Vapaaehtoinen Palokunta ry (PjVPK) anoo Espoon kaupungin omavelkaista takausta käynnissä olevaan paloaseman laajennushankkeeseen otettavalle lainalle.
PjVPK toimii koko Länsi-Uudenmaan Pelastuslaitoksen alueella. Ensisijainen toiminta-alue on Espoon päivystysalueella, mutta toiminta ulottuu myös Raaseporin ja Lohjan alueelle sekä naapurikuntiin (Vantaa, Helsinki). Ttehtäviä on keskimäärin 50 kpl/vuosi.
Koko hankkeen kustannusarvio on 400 000 euroa, näistä kustannuksista paloaseman kustannuksia on 250 000 euroa. Loput kustannuksista kohdistuvat ulosvuokrattaviin tiloihin, ja nämä kustannukset on saatu katettua PjVPKn omilla varoilla.
Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella on toistaiseksi voimassa oleva palokuntasopimus PjVPKn kanssa se ja on myös puoltanut hanketta.
– Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Invalidisäätiön kiinteistöleasingsopimukselle (osittain Kv-asia)
Invalidisäätiö on vuonna 1940 perustettu yleishyödyllinen säätiö, jonka pääasiallinen toiminta nykyään on ammatillisen erityisopetuksen järjestäminen.
Ammattiopiston nykyiset rakennukset Leppävaarassa ovat vanhentuneet tilaratkaisuiltaan ja niissä on merkittävästi korjausvelkaa, eikä niitä kannata peruskorjata. Näin ollen Invalidisäätiöllä on tarve uusille tiloille ja niihin Leppävaaran alue soveltuu hyvin.
Suunnitellun n. 11 000 neliömetrin koulurakennuksen kustannusarvio rakennusaikaisine rahoituskustannuksineen sekä pysäköintiratkaisuineen on n. 45 milj. euroa. Invalidisäätiö anoo Espoon kaupungilta takausta 20 vuoden kiinteistöleasingsopimukseen koulurakennuksen rahoittamista varten.
Rakentaminen pyritään aloittamaan keväällä 2016 ja koulurakennukset on suunniteltu valmistuvan syksyllä 2018. Rakentamista koskevan urakan Invalidisäätiö tulee kilpailuttamaan erikseen.
– Espoo Catering -liikelaitoksen uudelleen organisoinnin vaihtoehtojen tarkastelu ja organisointitavan valinta (osittain Kv-asia)
Päätösehdotus kuuluu:
1
ehdottaa, että valtuusto valitsee Espoo Catering -liikelaitoksen uudeksi organisointitavaksi kaupungin omistaman in house -yhtiön
2
kehottaa kaupunginjohtajaa käynnistämään kohdan 1 edellyttämän yhtiöittämisen ja tarvittavien johtosääntömuutosten valmistelun siten, että ne ovat toimeenpantavissa vuoden 2016 alusta.
Kaupunki tästä jo tiedottikin ikäänkuin asia olisi päätetty.
Uutta organisaatiomuotoa on lähdetty selvittämään siksi, että EU kieltää ulkoisen myynnin kaupungin liikelaitoksilta. Tämä koskee mm. eläkeläisille tarjottavia aterioita ja erityisesti Elä ja Asu -konseptia, jossa on nimenomaan tarkoitus saattaa eläkeläisiä yhteen mm. yhteisen aterian merkeissä.
Päätöksenteon vaihtoehdoksi on tarkasteltu neljää vaihtoehtoa:
VE1: Liikelaitos jatkaa ilman ulkoista myyntiä. Ulkoinen myynti lopetetaan.
– Kaupunki ei järjestäisi enää vanhusten ruokailua nykyisessä laajuudessa.
– Nettovaikutus -0,3 me
VE2: Liikelaitos jatkaa ilman ulkoista myyntiä. Ulkoinen myynti yhtiöitetään.
– Tässä riskinä, että yhtiöitettävä osuus on niin pieni, ettei kiinnostunutta yhtiötä löydy.
– Nettovaikutus -0,3 me
VE3: Liikelaitoksen ulkoinen myynti kilpailutetaan ja sen tuottaa markkinoilla toimiva sopimustoimittaja. Liikelaitos tuottaa itse muun tuotannon.
– Nettovaikutus + 0,15 me
– Henkilöstö kannattaa tätä
VE 4: Liikelaitos yhtiöitetään in house -yhtiöksi. Tämä yhtiö olisi kaupungin kokonaan omistama yhtiö, joka tuottaa palveluja vähäisissä määrin ulkopuolisille tahoille.
– Saisi tuottaa max 10% liikevaihdosta ulkoisia palveluja (n. 4 me, nyt ulkoisia palveluja 2,8 me)
– Catering siirtyisi yhtiön hallituksen ja konsernijaoston valvottavaksi.
– Nettovaikutus + 1,9 me (Ilman työehtojen heikentämistä + 0,5 me)
Yhtiöittämisen 1,9 me säästöstä 1,6 me tulisi käytettävän työehtosopimuksen vaihtamisen (kunnallisesta PAMiin) tuomista palkkasäästöistä. Jos käytettäisiin Avainta-tessiä, ei säästöä syntyisi (Avainta käytössä Helsingissä ja Vantaalla).
Emme halua olla hakemassa säästöjä pienituloisimpien palkkapussista ja olemme pyytäneet laskelmia eri sopimusten vaikutuksista. Yhtiöittämispäätöstä ei voida tehdä ottamatta kantaa työehtosopimukseen, joka meilläkin pitäisi olla Avainta Helsingin ja Vantaan malliin.
Lisäksi pyysimme tarkempaa analyysia muutoksen taloudellisista ja toiminnallisista vaikutuksista kaupungin muille toimialoille sekä vaikutuksista osatyökykyisten työllistämiseen. Ja vielä laskelmia kouluruokailun ALV-verottomuuden kustannusvaikutuksista yhtiömallissa. Pidämme myös tärkeänä, ettei valtuutettujen tiedonsaantioikeus catering-palveluiden järjestämiseen heikenny nykyisestä.
Erikoista, että asia tuodaan nyt kiireellä päätettäväksi ennen kesää, kun se ei kuitenkaan ehdi valtuustoon ennen elokuuta. Kakkosklemmillä haetaan kaupunginjohtajalle jatkovalmistelumandaattia jo ennen valtuuston päätöstä. Näin ei pidä toimia.
Parasta olisi jättää asia pöydälle yli kesän, koska valtuuston päätös joka tapauksessa saadaan vasta syksyllä. Sinä aikana on tarpeen tuottaa lisäselvitykset. Ja päätöksentekoa varten pitäisi esittää vaihtoehdot VE3 ja VE4 tarkemmin analysoituna. Mitä ne tarkoittavat kaupungin kokonaistalouden kannalta ja muiden toimialojen kannalta. Yhtiöittämistä on suunniteltava strtegisesti pidemmälle, jotta on eväitä päättää.
– Weegee Oy:lle myönnetyn lainan tarkennus
Kaupungin 2001 myöntämästä lainasta on jäljellä 441 820 euroa ja se erääntyy syksyllä 2016. WeeGee Oy myi juuri kaupungille panttina olleen tontin. Koska yhtiö on kaupungin kokonaan omistama, ei ole perusteita vaatia enää vakuutta.
– Selvityksen ja lausunnon antaminen Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslialle esteettömyyden ja vaalisalaisuuden toteutumisesta Espoon kaupungin äänestyspaikoissa
Ennalta ilmoittamattomassa tarkastuksessa on havaittu puutteita Viherlaakson ja Matinkylän yhteispalvelupisteiden ennakkoäänestyspaikoissa. Siksi oikeusasiamies nyt tutkii, miten esteettömyys ja vaalisalaisuus toteutuvat Espoossa. Myös vammaisneuvoston puheenjohtaja Pirkko Kuusela on kannellut muutaman paikan puutteista.
Keskusvaalilautakunnan selvityksessä todetaan: ”Espoon äänestyspaikoilla esteettömyyden ja vaalisalaisuuden turvaamisen osalta tilanne kokonaisuutena on hyvä ottaen huomioon Espoon äänestyspaikkojen lukumäärä ja yleinen kattavuus. Tilojen toimivuus tarkastuspöytäkirjassa ja Pirkko Kuuselan viestissä mainituissa kohteissa tarkastetaan kuntavaaleihin 2017 mennessä, jotta esteettömyys ja vaalisalaisuus pystytään varmistamaan entistä paremmin.”
Kaupunginhallitus yhtyy lausuntonaan keskusvaalilautakunnan selvitykseen. Hyvä, että epäkohtiin puututaan.
– Kaupunginjohtajan, perusturvajohtajan ja sivistystoimen johtajan vuosilomasijaisten määrääminen
Lomien aikaan mennään aikalailla alaspäin virkaportaissa, mutta on hyvin perusteltua, että ylin johto saa nauttia suomen suvesta.
– Vuoden 2015 toukokuun kuukausiraportti
Kuukausi sitten verotulojen ennustettiin jäävän ennusteesta 14 me, nyt kehitys näyttää paremmalta. Vuosikatekin näyttäisi kohoavan 123 me (edellisessä kk-raportissa arvio 112 me). HUS sairaanhoidon kulujen arvioidaan ylittyvän 8,6 me.
– Liikunta- ja nuorisopalvelujen merelliseen yksikköön tehty erityistarkastus
Päätösesitys kokonaisuudessaan:
Kaupunginhallitus
1
merkitsee tiedoksi DHS Oy Audit Partnersin laatiman raportin Merellinen ulkoilu -yksikön erityistarkastuksesta,
2
merkitsee selostusosassa kuvatut toimenpiteet tiedoksi ja toteaa, että tehdyt toimenpiteet ovat riittäviä, eikä asia vaadi tässä vaiheessa enempiä toimenpiteitä,
3
toteaa, että sivistystoimi tuo kaupunginhallitukselle selvityksen kahta Espoon kaupungin työntekijää vastaan nostetuista syytteistä, kun syytteiden sisältö ja asian esitutkintamateriaali ovat tulleet julkisiksi.
Erityistarkastusraportissa on kiinnitetty huomiota pääasiassa samoihin asioihin kuin aiemmin suoritetussa sisäisen tarkastuksen erillisselvityksessä. Moitittavaa on ollut hankintojen osalta hankintalainsäädännön ja kaupungin omien hankinta- ja tilausohjeiden noudattamatta jättäminen.
Suoranaisia väärinkäytöksiä ei kuitenkaan ole havaittu, eikä ole voitu osoittaa, että kaupungille olisi aiheutunut taloudellista vahinkoa. Tarkastuksessa on myös selvitetty asianomaisten viranhaltijoiden lähipiiriä, eivätkä tarkastajat ole havainneet mitään yritys- tai muita hallinnollisia yhteyksiä.
Kihlakunnansyyttäjä tiedotti 2.6.2015, että hän on nostanut syytteen kahta Espoon kaupungin palveluksessa olevaa henkilöä vastaan. Rikosnimikkeinä toisen vastaajan osalta ovat syrjintä, laiton uhkaus, virkavelvollisuuden rikkominen ja lahjuksen ottaminen; toisen vastaajan osalta pakottaminen ja virkavelvollisuuden rikkominen.
Asian aiemmissa käsittelyvaiheissa olemme todenneet, että johtopäätösten aika on sitten kun tarvittavat selvitykset ja tarkastukset on tehty. Nyt on sen aika kaupungin oman toiminnan osalta, vaikka kahden työntekijän osalta johtopäätökset voidaan tehdä vasta kun selviää, johtavatko syytteet tuomioihin. Kaupunginhallituksen on vedettävä omat johtopäätöksensä. Tapahtunut ei ole millään tavalla hyvän hallinnon mukaista.
Olemme koko prosessin ajan johdonmukaisesti vaatineet jämäkämpää ja nopeampaa puuttumista epäkohtiin sekä asian perinpohjaista selvittämistä. Asiaa yritettiin aivan liian pitkään vähätellä ja lakaista maton alle, mikä johti todella huonoon julkisuuteen. Tässäkin päätösesityksessä näkyy, että pitkään jatkuneita ongelmia toimintakulttuurissa ei haluta myöntää. Tässä on kyse johtamisongelmasta. Tehdyt virheet pitäisi myöntää.
– Valtuustoaloite Lapsiystävällinen kunta -toimintamallin käyttöönotosta (Kv-asia)
Meidän Mari Nevalaisen aloite, joka palautettiin uudelleen valmisteltavaksi. Nyt vastauksessa todetaan, että Espoo tekee Unicefin malliin kuuluvan tarkistuslistan mukaisen arvion lasten oikeuksien ja lasten osallistumismahdollisuuksien toteutumisesta vuoden 2015 loppuun mennessä. Arvioon liitetään kustannusarvio.
– Valtuustokysymys Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta (Kv-asia)
Meidän Henna Partasen kysymys, jota yritettiin parantaa teknisessä lautakunnassa, mutta äänestys hävittiin. Sinänsä olemme saaneet hienon erävoiton Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelman osalta: Sen hyväksyminen on lykkääntynyt elokuulle ja ennen sitä pyydetään lausunto ympäristölautakunnalta. Iso kiitos asian vääntämisestä Hennalle!
1) Kuinka paljon suunnitellut Pohjois-Espoon metsänhoitotoimenpiteet kustantavat kaupungille? Mikä olisi taloudellinen säästöpotentiaali, jos toimenpiteistä toteutettaisiin vain virkistysreitteihin rajautuvat reuna-alueet ja muuten metsiä hoidettaisiin hallitun luonnontilan periaattein?
Vastauksessa todetaan, että kaupungilla ei ole taloudellisia puunmyyntitavoitteita metsien hoidossa tai puunkaadossa yleensä. Kuitenkin todetaan, että Pohjois-Espoon suunnitelman tavoitteiden toimenpidekustannukset tulevat tehdyn laskelman mukaan jäämään pienemmiksi kuin hakkuutulot (~336 000 euroa), toki riippuen sen hetkisestä puun ja hakkeen markkinahinnasta.
Edelleen todetaan että jos toimenpiteet koskisivat alueella vain reittien reuna-alueita, toimenpiteet olisivat pääasiassa akuutteja yksittäisten puiden poistoa. Akuuttien yksittäisten/huonokuntoisten puiden poisto on kalleinta hoidon toteutusta.
Vastauksesta siis ilmenee, että suunnitelma tulisi tuottamaan tuloja, vaikka suoranaisia puunmyyntitavoitteita ei ole. Reittien varrelta puiden poisto ei tulisi tuottamaan tuloa, vaan kasvattaisi kustannuksia. Tällöin ei tulisi riittävästi puunmyyntituloja, jotka kattaisivat hakkuukustannukset. Ehdotetulla menetelmällä ei siis saataisi säästöjä aikaiseksi.
Tämä kuulostaa pahasti siltä, että suunnitelmia kuitenkin tehdään myös tuottotavoitteen näkökulmasta. Ja niin ei arvokkaiden metsien ollessa kyseessä pitäisi olla.
2) Miten Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmassa on huomioitu/ tarkoitus huomioida uudistunut metsälaki sekä Espoon luonnon monimuotoisuuden toimenpideohjelma?
Vastauksessa perustellaan, että on huomioitu. Tästä on kuitenkin luontojärjestöjen asiantuntijoilla erilainen näkemys.
3) Miten kaupunki on varmistanut, että hoitosuunnitelmat laatinut konsultti on tunnistanut kartoituksissaan kaikki Metso-kriteerit täyttävät kohteet? Miten Metso-kartoitukset on huomioitu/tarkoitus huomioida Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmassa?
Todetaan, että kartoitus on tilattu metsäalan ammattilaisilta.
METSO I ja II luokat ovat pääasiassa jätetty hoitotoimenpiteiden ulkopuolelle. Asutuksen lähellä, ulkoilureittien varrella ja kirjanpainajatuhojen vuoksi niillekin on mahdollista osoittaa hoitotoimenpiteitä eli tehdään vain se, mikä turvallisuuden kannalta on välttämätöntä.
METSO III on otettu huomioon toimenpide-ehdotuksissa, mutta luokitus ei ole ollut rajoite toimenpiteille. Toimenpiteet näillä kohteilla eivät ole voimakkaita.
Ongelma on, että luontojärjestöt ovat löytäneet alueelta huomattavasti enemmän Metso-kohteita kuin metsäalan ammattilaiset.
Teknisessä lautakunnassa vihreät esittivät vastaukseen lisäystä:
”Luontojärjestöjen tiedot puuttuvista Metso-kohteista ovat ympäristökeskuksella ja teknisellä keskuksella tiedossa ja niitä käyttämällä varmistetaan, ettei arvokkaita luontokohteita vahingossa käsitellä.”
Esitys kuitenkin hävisi selvin numeroin. Tämä on Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemahoitosuunnitelman kiistanalaisin asia.
4) Millä aikataululla luonnonhoidon toimintamalli tuodaan valtuuston päätettäväksi ja miten varmistetaan, että Pohjois-Espoon suunnitelmat eivät ole ristiriidassa valtuuston tulevien linjausten kanssa?
Kysymys on tärkeä siksi, että päivittämisestä päätettiin talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Vastaus on, että luonnonhoidon toimintamallin päivittäminen lykkääntyy resurssipulan takia. Tavoitteena on saada työ valmiiksi vuoden 2016 aikana.
Päivitys on tärkeää, koska siinä voidaan linjata metsänhoidon periaatteita, jotka nyt eivät ole luonnon monimuotoisuuden ja virkistyskäytön turvaamisen kannalta optimaaliset.
Voisi yrittää saada lisäystä allaolevassa muodossa, joka on katupäällikkö Esa Rauhalan vastauksesta:
”Myös luontojärjestön kartoittamat Metso-kohteet ovat ympäristökeskuksella ja teknisellä keskuksella tiedossa ja tietoja voidaan käyttää jatkossa esimerkiksi uusia suojelualueita suunnitellessa.”
– Tarkistetun aiesopimuksen hyväksyminen Kehä I parantamisesta Keilaniemessä
Kehä I Keilaniemessä uudistetaan vaiheittain. Ensimmäisellä vaiheella luodaan edellytykset kahden eteläisimmän metroaseman viereen kaavoitetun asuintornitalon toteuttamiselle. Asuintalojen kohdalle tulee Kehä I:n päälle puistokansi ja kaksi valo-ohjattua tasoristeystä muuttuu eritasoliittymiksi. Kaupunki rahoittaa Kehä I:n uudistustyön asuintornitalotonttien myynnistä saatavilla tuloilla. Kehä I:n uudistamisesta on valtion kanssa tehty aiesopimus. Tavoitteena on, että Kehä I:n rakentaminen käynnistyy vuoden 2016 alussa. Ensimmäisen tornin rakentaminen käynnistyy vuonna 2018. Rakennustöiden käynnistäminen edellyttää vielä valtuuston hyväksymistä.
Nyt näyttää toteutuvan juuri se, jota Keilaniemen tornikaavan hyväsymisen yhteydessä pelkäsimme. Kansi toteutetaan vaiheittain, joten on olemassa riski, että se jää torsoksi, jos kaksi muuta tornitaloa jäävät toteutumatta.
– Tuomarila II, asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimuksen hyväksyminen, alue 611202, 40. kaupunginosa Espoon keskus
Yleisten rakennusten korttelialueelle Tuomarilantien varteen juna-aseman lähelle kerrostaloja ja erillispientaloja. Olemassaoleva rakennus suojellaan.
Tämä on hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa yksimielisesti.
– Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan tarkistaminen
On hyväksytty lautakunnassa yksimielisesti, lakien mukaan mennään ja on perusteltua, että luvista maksetaan.
– Selvityksen ja lausunnon antaminen eduskunnan oikeusasiamiehen kanslialle koskien pääkaupunkiseudun katutyöt -koulutusta ja katutöiden koulutusvaatimuksia
Helsingin kaupungin rakennusvirasto on yhteistyössä Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien teknisten toimien kanssa laatinut yhteistyössä Pääkaupunkiseudun katutyöt -kurssin, jonka tarkoituksena on ollut perehdyttää yleisillä alueilla kaivutöitä tekevät toimijat kaupunkialueilla huomioitaviin työmenetelmiin, liikenneturvallisuuteen ja tilapäisiin liikennejärjestelyihin.
Kaivutyöt ja tilapäiset liikennejärjestelyt pääkaupunkiseudulla -ohjeen mukaan vuoden 2015 alusta pätevyysvaatimusta on laajennettu koskemaan kaivutyömaita, niin, että työmaalla oleskellessa tai työtä tehtäessä paikalla on oltava vähintään yksi henkilö, joka on suorittanut em. Pääkaupunkiseudun katutyöt -koulutuksen.
Kantelija kyseenalaistaa kaupunkien menettelyn kadulla suoritettavissa töissä edellytettävästä koulutuksesta (Pääkaupunkiseudun katutyöt -koulutus). Perustelut miksi näin toimitaan on laadittu yhdessä pk-seudun kuntien kanssa.
– Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle valituksesta koskien asemakaavan Vermontie, alue 116900, hyväksymispäätöstä
Perkkaa-Vermo seura on valittanut. Olimme hyväksymässä kaavaa emmekä yhdy valitukseen.
– Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle valituksesta, joka koskee kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston tontin varaus -päätöstä Pelastakaa Lapset Ry:lle
Hylkäsimme jo oikaisuvaatimuksen asiasta, emmekä näin ollen yhdy myöskään valitukseen.