Tässä raporttia tämän päiväisestä kaupunginhallituksen kokouksesta niiltä osin, kun päätökset eivät menneet nuijan kopautuksella esityksen mukaan. Esityslista avattuna löytyy täältä.
– Kuutoskaupunkien luottamushenkilöjohdon tapaaminen Vantaalla 20-21.10.2015
Kuutoskaupunkitapaamiseen lähtee tällä kertaa koko johtoporukka: Kaupunginhallituksen puheenjohtajisto silloin toimeen valitun Markus Torkin johdolla sekä koko valtuuston puheenjohtajisto Jyrki Kasvin johdolla.
– Finnoo osayleiskaava, kaavaehdotuksen hyväksyminen nähtäville
Asiasta käytiin esittelyjen pohjalta melko pitkä keskustelu. Erityisesti keinosaaren rakentaminen, merentäyttöjen kaavatalous ja ruoppauksen ympäristövaikutukset keskuteluttivat. Sinänsä kyse on osayleiskaavasta ja yksityiskohdat selviävät asemakaavoituksen yhteydessä. Nyt tehdään kuitenkin perusratkaisut ja siksi tein Saara Hyrkön kannattamana seuraavan palautusesityksen:
”Osayleiskaava palautetaan uudelleenvalmisteltavaksi siten, että tekosaari poistetaan ja lintuluoto säilyy. Asutuksen pääpainon tulee olla alle 800m päässä metroasemasta.
Lisäksi maantäyttöjen rajausta tulee vielä tarkastella erityisesti venevalkaman itäosassa vesilintupoikueiden kulkureitin turvaamiseksi.”
Esitys hävisi äänin 11-3 (vihreät + Byman), 1 tyhjä (Guzenina).
Asia jätettiin lopulta yksimielisesti pöydälle, jotta asiaa voidaan vielä evästää. Sinänsä kaupunkisuunnittelulautakunta ohjeisti jo pitkällä listalla jatkovalmistelua:
a. tarkennetaan päätöksenteon pohjaksi kaavatalouslaskelmia (investointien lisäksi toiminta ja ylläpitokulut) ja laaditaan taloudesta herkkyyssimulointi, jossa erityinen kohde on ranta-alueen toteutettavuus;
b. laaditaan täydentävä selvitys alueen vetovoimatekijöistä ja brändäyksestä laatutekijöineen ja kustannuksineen;
c. tutkitaan laiturirakenteiden laajuutta satama- ja varastoalueella (LS/TV) ja siihen rajautuen;
d. jatketaan venesatama-alueen kokonaisratkaisun tutkimista ja veneiden talvisäilytykseen soveltuvien paikkojen kartoitusta. Tätä varten kaupunkisuunnittelulautakunnan talousarvioehdotukseen 2016 valmistellaan erityinen määräraha Espoon nykyisiä ja potentiaalisia uusia venesatama-alueita koskeviin perusteellisiin selvityksiin (luonto-olot, rakentamisen esiselvitykset, käytön ja ylläpidon raami, taloudellisuus yms);
e. täydennetään meribiologian ja meriekologian selvityksiä siten, että ranta- ja saarialueiden luontoa ja toimintaa koskevat edellytykset ja vaikutukset selkiytyvät;
f. varmistetaan rantaraitin kaksihaarainen toteutusmahdollisuus ja tehdään sen mahdollistamista toiminnoista alustava esisuunnitelma;
g. laaditaan luontokeskuksesta (”kestävän kehityksen tulevaisuuskeskus” koulujen työpajatiloineen) esisuunnitelma tutkien vaihtoehtoja investointi- ja ylläpitokustannuksineen siten, että lautakunnan aikaisemmin tekemille Finnoon perusedellytysten linjauksille luodaan edellytykset;
h. tarkastellaan kuinka voidaan turvata se, että Nuottalahteen vaikuttavia virtauksia ei merkittävästi heikennetä;
i. täsmennetään voimalaitoksen lähialueille potentiaalisesti sijoitettavien toimintojen (kuten suurten veneiden talvisäilytys) toteuttamista kustannuksineen ja volyymimahdollisuuksineen painottaen sitä, että turvamääräykset toteutuvat kaikissa olosuhteissa;
j. tarkastetaan kaavamerkintöjä ja määräyksiä laaditun selvityksen pohjalta lintupoikueiden liikkumismahdollisuuksien turvaamiseksi.
– Kuhmoisten Hahmajärven leirikeskuksen myynti tarjousten perusteella
Käytiin pitkä keskustelu siitä, onko hinta kohdillaan, vai pitäisikö vielä odottaa, että saataisiin parempi tarjous. Kukaan ei kyseenalaistanut myyntiä sinänsä. Päädyimme olemaan myynnin kannalla. Kaupungilla on kovat tavoitteet tilojen käytön tehostamisessa ja on tärkeää kohdistaa niukat resurssit Espoossa sijaitsevien leirikeskusten kunnostamiseen (Luukki ja Kattilajärvi).
Maria Guzenina esitti, että jatketaan kohteen myyntiä nykyisten tarjousten ollessa riittämättömiä. Esitys hävisi äänin 9-4 (Guzenina sd., Laiho kok., Byman sit, Lahtinen ps.), 2 tyhjää (Sistonen sd. ja Kauma kok.).
– Lisäasioita
Kokouksen lopuksi kuultiin tilannekatsaukset turvapaikanhakijatilanteesta ja sote-uudistuksesta, joita pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmä käsitteli perjantaisessa kokouksessaan.
– Turvapaikanhakutilanne
Espoossa on tällä hetkellä kirjoilla 210 alaikäistä turvapaikanhakijaa. Se on 42% järjestelmän piirissä olevista alaikäisistä koko Suomessa. Noin puolet heistä on Espoon omissa yksiköissä, vajaa 30 yksityismajoituksessa (lähinnä sukulaisperheissä) ja 80 kansanopistoissa pitkin maakuntia.
Espoossa on selvitetty mahdollisuuksia lisätä alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottoa ja tätä maahanmuuttovirasto Espoolta myös odottaa ja toivoo.
Tänä vuonna turvapaikanhakijoita on tullut 9100, pelkästään viime viikolla tuli 1700. Tällä viikolla rikkoutunee 10 000 turvapaikanhakijan raja.
Paitsi akuuttiin tilanteeseen, Espoossa pitää varautua myös siihen, miten hoidetaan turvapaikan saaneiden kotouttaminen. Tosiasia on, että valtaosa Suomeen tulleista luvan saaneista hakeutuu pääkaupunkiseudulle. Kaupunginjohtaja on perustanut tilannetta hallitsemaan erillisen valmiusryhmän, jonka tehtävänä on mm. uusien tilojen kartoitus ensisijassa alaikäisille ja kolmannen sektorin kanssa yhteistyössä.
Esitimme edelleen toiveen, että vastaanottokeskustiloja löytyisi Espoosta kaikenikäisille turvapaikanhakijoille.
– Sote-uudistus ja pääkaupunkiseutu
Sote-uudistuksesta todettiin, että pääkaupunkiseudun osalta suunnitelmat tarkoittaisivat 60 000 työntekijän organisaatiota ja valtavia omaisuussiirtoja. Nyt on syytä varmistaa, että sote-uudistuksen valmistelijoilla on oikea käsitys pääkaupunkiseudun tilanteesta.
– Vanttilan lumenkaatopaikka
Lopuksi saimme vielä selostuksen Vanttilan lumenkaatopaikan tilanteesta ja lumen vastaanoton ongelmatiikasta yleisesti, kun Turvesuon lumenkaatopaikka poistui tänä kesänä käytöstä. Osallistuin viime torstaina asukastilaisuuteen, jossa kaupungininsinööri Harri Tanska ja ylläpitopäällikkö Toni Korjus joutuivat vastaamaan vihaisten asukkaiden kysymyksiin.
Päätöksentekoprosessi on mennyt monella tapaa pieleen, kun päätös on tehty kesäaikaan pikavauhtia virkamiesten toimesta ja asukkaita tai läheisen koulun rehtoria kuulematta.
Pyynnöstäni asia valmistellaan seuraavaan kaupunginhallitukseen 28.9. virallisena lista-asiana, jolloin pääsemme linjaamaan jatkovalmistelua. Nämä asiat olisi tärkeä ottaa haltuun:
1.) Varmistetaan lasten turvalliset koulureitit. Tämä edellyttää liikennevaloja Kauklahdenväylän ja Vanttilantien risteykseen (edellyttää neuvotteluja ely-keskuksen kanssa) sekä hidasteita ja muita turvallisuutta lisääviä toimia lähikaduille, jotta liikennenopeudet saadaan pidettyä aisoissa.
2.) Käynnistetään selvitys, jolla etsitään korvaavat lumenkaatopaikat siten, että Vanttilasta voidaan luopua mahdollisimman pian (Vanttilan käyttöajaksi on arvioitu viisi vuotta). Teknisen toimen toive on, että paikkoja olisi mieluummin 30 kuin yksi. Näitä on tietysti vaikea löytää, mutta pelkkä Vanttila 11 000 kuorman kapasiteetti ei mitenkään riitä lumisina talvina. Tässä tarvitaan kaupunkisuunnittelukeskuksen ja teknisen keskuksen hyvää yhteistyötä.
3.) Käynnistetään kaavamuutos Vanttilan lumenkaatopaikka-alueen kaavan muuttamiseksi asumiselle (nyt se on teollisuusaluetta). Nykyinen kaava on vuodelta 1992 ja alue on sen jälkeen muuttunut paljon ja uusi koulukin puoltaa asumisen lisäämistä.
Tilaisuudessa asukkaat toivoivat, että heidät pidetään ajan tasalla suunnitelmien etenemisestä. Tähän virkamiehet suhtautuivat myönteisesti ja se olisi omiaan tässä tilanteessa osoittamaan, että asukkaiden huolet otetaan vakavasti.