Valtuusto hyväksyi tänään maanhankinnan ja -luovutuksen sekä maankäyttösopimusten periaatteet esityksen mukaisesti. Olemme vuosikausia näitä vaatineet ja saimme asian kirjattua valtuustosopimukseen.

Periaatteista käytiin pääosin laadukas keskustelu, jossa perättiin kaupungilta aktiivista maapolitiikkaa melko yksituumaisesti. Toki ei laajennettu keskustelua rakentamiskehotukseen tai pakkolunastuksiin, vaan Espoon linja perustuu edelleen vapaaehtoisuuteen. Periaatteissakin keskityttiin siis poistamaan esteitä ja luomaan porkkanoita. Nyt on tärkeää seurata, toimivatko nämä keinot, vai tarvitaanko järeämpiä.

Ohessa puheeni, jossa nostin esiin keskeisiä vihreitä tavoitteita. Valtuusto hyväksyi yksimielisesti kaksi toivomustani:

”Valtuusto toivoo, että kaupunki tarjoaa taloyhtiöille täydennysrakentamishankkeita tukevaa neuvontaa osana lähiöiden kehittämistä.”

”Valtuusto toivoo, että kaupunki edistää aktiivisesti ryhmärakennuttamishankkeita.”

*   *   *

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

On tärkeää, että pääsemme vihdoin puhumaan valtuustossa maapolitiikasta. Ja ennen kaikkea tekemään sitä koskevia linjauksia.

Kuten valtuutettu Kirsi Åkerlund kuvasi, periaatteista on neuvoteltu tiiviisti ryhmien kesken. Kiitos Kirsille neuvotteluprosessin hyvästä ja rakentavasta johtamisesta.

*   *   *

Linjasimme valtuustosopimuksessa, että Espoolle tehdään maapoliittinen ohjelma. Valmistelun kautta päädyttiin rajaamaan periaatteet maanhankintaan ja -luovutukseen sekä maankäyttösopimuksiin, jotka on nyt kirjattu kootusti ja avoimesti yhteen dokumenttiin.

Laki mahdollistaa kunnille aktiivisen maapolitiikan tekemisen ja tarjoaa siihen monia keinoja. Espoossa on kuitenkin haluttu häivyttää maankäytön ohjaamisesta politiikka pois ja ”antaa markkinoiden hoitaa”.

Vihreiden mielestä kaupungin tulee tehdä aktiivista maapolitiikkaa, jonka yhtenä keskeisenä tavoitteena tulee olla kaupunkirakenteen tiivistämisen vauhdittaminen, toki viihtyisyys ja viheralueet huomioiden.

Jos ja kun ei haluta käyttää keppiä, on syytä tarjota porkkanoita.

Viime perjantaina edustin kaupunkia Karakallion huollon 50-vuotisjuhlissa ja sain kuulla useita toiveita kaupungin suuntaan. Asukkaat ja taloyhtiöt odottavat kaupungilta konkreettista apua ikääntyvien lähiöiden peruskorjaus- ja täydennysrakennushankkeiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Samoja toiveita on varmasti muissakin ikääntyvissä lähiöissä.

Kiitos aktiivisille asukkaille ja huoltoyhtiölle. Kaupunkia kannattaa kehittää eri toimijoiden hyvällä yhteistyöllä.

Kaupungin kannattaa olla mukana etsimässä ratkaisuja, jotka houkuttavat maanomistajia ja taloyhtiöitä täydennysrakentamiseen. Asuinalueen viihtyvyyden tai kaupungin kokonaistalouden kannalta paras ratkaisu ei aina ole se, että kaupunki tiivistää omille mailleen. Ne kun ovat usein asukkaille tärkeitä puistoja ja virkistysalueita.

Ohjelman yhdeksi tavoitteeksi kirjattiin:

”Kehitetään uusia toimintamalleja ja edistetään maanomistajien yhteishankkeita, jotka ylittävät nykyiset kiinteistörajat.”

Haluamme siis pilotoida uusia keinoja täydennysrakentamiseen ja tässä kannattaa huomioida kiinteistönomistajien oma aktiivisuus.

Toiseksi tärkeäksi tavoitteeksi nostan esiin aktiivisen maanhankinnan. Pidämme tärkeänä, että se on nyt kirjattu yhdeksi tavoitteeksi. Kaikki tiedämme, että oman maan kehittäminen on helpompaa kuin toisen.

Samoin pidämme tärkeänä, että maapolitiikan keinoja käytetään kestävän kehityksen ja ilmasto-ohjelman tavoitteiden edistämiseen.

Valtuutettu Lintunen kuvasi hyvin maankäyttömaksujen problematiikkaa. Niiden osalta haettiin ratkaisua, jolla kaupunki saa rahaa alueen infran ja palveluiden rakentamiseen, mutta niin ettei luoda kynnyksiä esimerkiksi vanhojen pientaloalueiden tiivistämiselle. Ja niin, ettei viedä pohjaa vanhojen lähiöiden tiivistämiseltä. Nyt on seurattava ovatko nyt linjatut keinot oikean suuntaisia ja riittäviä.

Arvoisa puheenjohtaja,

Maapolitiikalla vaikutetaan suuresti siihen, miten kaupunki rakentuu. On tärkeää että tontteja luovutetaan erikokoisille ja -tyyppisille toimijoille, jotta saadaan monimuotoisuutta rakentamiseen ja asumiseen. Erityisesti haluamme vauhdittaa ryhmärakennuttamishankkeita. Niiden rakentamisen esteitä on määrätietoisesti poistettava.

Jotta voimme varmistua siitä, että nämä nyt hyväksyttävät periaatteet saavat aikaan haluttuja muutoksia, on tärkeää, että niiden vaikuttavuutta ja toimivuutta seurataan.  Toivon, että kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto hoitaa seurantavastuunsa huolella ja uusi valtuusto tekee sitten seurannan perusteella tarvittavat tarkennukset.